Jump to content
Juoksufoorumi.fi










Lasse Mäkelä

Juoksijan voimaharjoittelu.

Recommended Posts

^Joo progression kautta ja heikkouksien vahvistusta salilta. 

 

Lisätään yksi fakta, kun kukaan ei nuorru niin, ikääntyessä nopeat lihassolut surkastuu heh heh nopeiten. 

Sen takia puntilla nopeus/maks. voiman kehittäminen on hyödyllisintä. 

Alle 5t sarjoja. 1 asti ei välttämättä tarvi mennä (loukkaantumis riski suurenee). 

Maksimin voi arvioida sarjaraudoillakin aika hyvin. 

Eli ikääntynyt varmasti hyötyy voimaharjoittelusta eniten. 1-2krt/ vko. 

Koko kroppa kerralla tai kahtiajako. 

Tietysti jaloista aloitetaan. 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
11 tuntia sitten, BenDover kirjoitti:

Voimaharjoittelu kevyelle päivälle tai ns. lepopäivälle. Riippuen ajankohdasta itsellä voi olla 2-3 avainharjoitusta per viikko eli esim LA pitkä lenkki, TO TV kova, TI hitaat intervallit. Voimaharjoittelu näiden välissä esim MA tai KE, niin ettei jalkoja vedetä tönköksi, vaan parhaimillaan on seuraavana päivänä hyvä, voimakas tunne jaloissa.

 

11 tuntia sitten, BenDover kirjoitti:

Tässäkin tekisin progression kautta. Aloitat riittävän alhaisilla painoilla ja sarjat 1-2 toistoa vajaaksi ja viikottain pikkuhiljaa lisää.

 

Vedetäänkö sarjat jossain vaiheessa loppuun saakka? Vetääkö sellainen voimaharjoitus jalat tönköiksi? Vai onko niksi progressiivinen eteneminen? Vaikka kuormaa lisätään, vaikka pinnistetään loppuun saakka, seuraavana päivänä jaloissa on voimakas tunne, käykö näin?

 

Tuleeko sekin vaihe, jolloin kuormaa ei enää lisätä, vaan pistetään tyytyväisenä merkille, että tankossa on riittävästi rautaa?

Share this post


Link to post
Share on other sites
11 tuntia sitten, Uolevi kirjoitti:

 

 

Vedetäänkö sarjat jossain vaiheessa loppuun saakka? Vetääkö sellainen voimaharjoitus jalat tönköiksi? Vai onko niksi progressiivinen eteneminen? Vaikka kuormaa lisätään, vaikka pinnistetään loppuun saakka, seuraavana päivänä jaloissa on voimakas tunne, käykö näin?

 

Tuleeko sekin vaihe, jolloin kuormaa ei enää lisätä, vaan pistetään tyytyväisenä merkille, että tankossa on riittävästi rautaa?

Puhun nyt pelkästään omasta kokemuksestani... voimaharjoitteluun ja harjoitteluun yleensä muodostuu kokemuksen kautta  jonkinlainen tuntemus eli sarjat tehdään loppuun tai jätetään vajaiksi sen mukaan mitä halutaan seuraavana päivänä tehdä ja/tai missä vaiheessa kautta ollaan.  Progressiossa tulee rajat vastaan niin voimaharjoittelussa kuin juoksuvauhdeissakin. Oma harjoitteluni on kausiluonteista eli ylimenokauden tms jälkeen palataan aina painoissa ja vauhdeissa alaspäin ja taas progressiolla ylös. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se oli marraskuun viimeinen tai toiseksi viimeinen päivä kun avasin kuntosalin oven muutaman vuoden tauon jälkeen. Olin hahmotellut: ennen kevättä kyykkykunto on sitä luokkaa että 50 kilolla toistoja tulee jos ei nyt kymmentä niin melkein. Juoksukunto oli hyvä.

 

Tärkeää on, että juoksukunto on hyvä, kun kuntosaliharjoittelu alkaa. Tätä ei voi korostaa liikaa. Kun juoksukunto on hyvä, juoksuharjoittelua ei tarvitse lopettaa kokonaan. Riittää, että leikataan juoksumääristä ja pidättäydytään tehoharjoittelusta jonkin aikaa. En tehnyt tehoharjoittelua kahteen kuukauteen.

 

Jos taas juoksukunto on huono, pienetkin juoksumäärät rasittavat, ja koska kuntosaliharjoittelu aiheuttaa väsymistä kuten mikä tahansa muukin harjoittelu, vaarana on, että paketti hajoaa eikä mistään tule mitään. Erityisen kiinnostunut olin siitä, että saavutan kuntosaliharjoitteluun asettamani tavoitteet.

 

Reidet melkein kramppasivat, vaikka taakkana oli pelkkä tanko, ja palkintona oli muutaman päivän ajan vaivannut kipeä hanuri. Tuttu tarina, siitä selvittiin.

 

Oli erittäin vaikea hyväksyä, että yli 70-kiloinen aikuisurheilija nostelee hävettävän pieniä kilomääriä, kuten 35 kiloa tai viisi kiloa enemmän, tai jopa viisi kiloa vähemmän, mutta vaihtoehtoja ei ollut.

 

Itse asiassa tanko jonka päihin olin ladannut 7,5 kiloa, kumpaankin, oli erittäin raskas ja vaikeasti hallittava taakka. Kun nostin sen telineiltä ja otin pari askelta taaksepäin ja asettelin jalkoja, tuntui, että tästä ei tule mitään. Huojuntaa. Epävakaata menoa.

 

Muitakin jalkaliikkeitä kyykyn lisäksi oli, askelkyykky ja korokkeelle nousu. Kyykky oli pääliike. Se oli "ohjelmassa" aina.

 

Kävin salilla kerran viikossa, yleensä kaksi tai kolme kertaa viikossa. Paria poikkeuskertaa lukuunottamatta, kyykky kuului ohjelmaan. Se oli myös joka kerta ensimmäinen liike.

 

Välillä tein lyhyitä sarjoja, välillä pitkiä sarjoja. Joka kerta pusersin viimeisen sarjan loppuun saakka. Ensin mallailin ilman tankoa, sen jälkeen kävin tangon alle ja tein 6 toistoa, en enempää, minkä jälkeen lisäsin tangon päihin viiden kilon kiekot ja tein 6 toistoa; joskus, varsinkin alussa, tein 30 kilolla niin monta toistoa kuin pystyin. Käytin myös pyramidityyppistä mallia. Tein 35 kilolla niin monta toistoa kuin jaksoin, otin pienet kiekot pois ja tein 30 kilolla niin monta kertaa kuin jaksoin. Usein kävi niin, että jaksoin tehdä yllättävän monta, ainakin kaksikymmentä toistoa.

 

Sain 40 kilolla neljä, ehkä viisi toistoa. En edes harkinnut, kokeilenko, miltä tuntuu 50 kiloa.

 

Ajatus oli, että käyn keväällä ja kesällä tekemässä 50 kilolla toiston tai kaksi ja toisinaan nostan 40 kilolla muutaman kerran tosi nopeasti. Homma kusi.

 

Toukokuun puolivälin jälkeen sali ei ole kutsunut. Eikä juoksukaan kulje, ei ole kulkenut missään vaiheessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
On ‎11‎.‎7‎.‎2019 at 05.52, Uolevi kirjoitti:

 

Vuorimaan kirjoituksista on jäänyt mieleen kaikenlaista, muun muassa se, että voimaharjoituksen tekeminen kovatehoisen kestävyysjuoksuharjoituksen jälkeen on yksi vaihtoehto, eikä välttämättä edes huono. Perustelu kuuluu, ehkä vähemmän yllättäen, että koska "kestävyysjuoksumatkojen juoksijat saavuttavat juoksulihaksillaan parhaat voimantuottotehot vasta erittäinkin kovilta tuntuvien juoksuosioiden jälkeen", lämmittely on turhaa, pitää takoa vetoja, minkä jälkeen vetäydytään vetämään voimaharjoitus. Esiin tuodut Vuorimaan sanat löytyvät kirjasta Lentoa juoksuun.

 

….

 

 

 

foorumin kyrpä täällä taas.

 

En ihan ole valmis tuota Vuorimaan väitettä hyväksymään, yksittäinen tapaus tätä puoltamaan tulee mieleen: Soudin 10k "kisan" soutulaitteella ja heti perään tein raskaan maastaveto-treenin, en jaksa tarkkoja kilo ja toistomääriä harjoituspäiväkirjasta tarkastaa mutta kyllä se treeni meni kategoriaan 'voimaannuttava' vaikka alkuun en meinannut saada lantiota suoraksi. 

 

Toisaalta kahvakuula-aikoina tein jatkuvasti kovia intervalli-pohjaisia treenejä rinnalle vetoa ja työntöä joiden perään voimaharjoitus. Kyllä se selvästi vaikutti voimatreeniin sekä maastavedossa että kyykyssä heikentävästi. Mutta toisaalta tuossa jo tuotetaan aika korkeita tehopiikkejä etenkin työnnön kohdalla joten ehkä se kuormittaa jalkoja enemmän voimaharjoituksen tapaan kuin vaikkapa juoksu tai soutu tai pyöräily. 

 

 

Toki juoksusta on kyse mutta minulla ei niin hirveästi ole kokemuksia koska tein nimenomaan toisinpäin eli tein tehollisia treenejä voimatreenin päälle. 

 

Jos vielä joskus juoksun pariin palaan niin tuota pitää kyllä kokeilla.

 

Lainaa

Vaikka tunsinkin että etureidet vaikeroivat kun kyykkäsin, en oikein uskonut, en yhtään, että etureidet olisivat se pahin ongelmakohta, minkä takia kehitys junnaa paikallaan, vaan että juuri heikko keskivartalo ja heikko liikkuvuus selittävät sen että kehitystä ei tule. Liikkuvuus ja alaselkä (ja muukin keskivartalo) olivat selittävinä tekijöinä mielessä siksi, että kyykkyni on syvä. Jatkuu.

 

Tuo mikä lihas on heikko eritoten kyykyssä ei ole mikään yksioikoinen homma, mutta jos perse ampuu ylös ja taakse (eli sääret nousee pystöön) ja tunnet kyykyssä että eritoten selkä tekee töitä (ja saat kyykyn tehtyä loppuun) niin kyllä ne etureidet on se ongelma. Syy miksi tätä ei tajua on että vahvemmat lihasryhmät ottaa vetovastuun ja myös kuormittuvat enemmän, etureidet karkaa vähän niin kuin koira veräjästä. Kyykky on kuitenkin ennen kaikkea etureisiliike aina ja iänkaikkisesti, etenkin kun se tehdään syvään. Toki heikko selkä voi olla ongelma, mutta jostakin syystä se kroppa hakeutuu asentoon jossa selkä on heikkous -> heikot etureidet.  

 

Varustenostaminen erinäisillä kyykkypuvuilla ja vajailla liikeradoilla on sitten toinen juttu jossa se saadaan menemään puhtaammin takaosastolle, näitä juttuja ei voi oikein soveltaa ilman pukua tapahtuvaan kyykkäämiseen. Ongelma on että osa tämänkin päivän kyykky-tietoudesta perustuu tuohon aikaan kun varustenostaminen oli se kilpailumuoto jota pääasiassa harrastettiin. Jos joku selittää kyykkytekniikkaa niin tämä kannattaa tarkastaa, etenkin jos alkaa olla neuvoja "istu taaksepäin" tai "liike lähtee lantiosta" yms.

 

Pakarat toki on keskeinen lihas myös kyykyssä, mutta pakaroiden vahvuus ei välttämättä ole niinkään se ongelma vaan se miten niitä käytetään.

 

Yksi juttu mikä toimi itsellä on etukyykky, se pakottaa pitämään perseen edessä ja alhaalla eli ajaa sisään parempaa kyykkytekniikkaa jossa perse aktivoituu aiemmin samalla kun se vahvistaa etureisiä: Toimii tosi hyvin kyykkyä ajatellen kun minulla tuota perseen karkaamista taakse ja ylös on ollut aina koska takaosasto on saamarin paljon vahvempi kuin etureidet.

 

Kyykky on liike joka vaatii vähän sitä tekniikan miettimistä, nivelet polvissa, nilkassa ja lantiossa käyvät aika äärimmäisissä asennoissa ja tästä syystä muuttujia on aika paljon, teikäläisen tekstit antaa vielä sen kuvan että kamalasti et kyykkyä liikkeenä tunne.

 

Toki liikkuvuustestit kannattaa tehdä myös, etenkin nilkan liikkuvuus voi olla ikävä yllätys. 

 

http://www.super-sets.com/2014/07/13/nilkan-liikkuvuus-mittaaminen-ja-parantaminen/2683/

 

Suomeksi ei välttämättä hyviä ohjeita hirveästi löydy nimenomaan kyykkytekniikkaan ja sen eri osa-alueisiin, englanti jos taipuu niin Juggernaut Training Systemsin videoita kannattaa käydä läpi kyykkyyn liittyen. Siellä on kaksi kyykkäämisen maailmanennätysmiestä, joista toisella kuulantyöntö- ja toisella painonnostotausta, jotka käy sitä läpi aika vahvalla ymmärryksellä ja nimenomaan ilman varustenostamisen painolastia. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
5 tuntia sitten, Uolevi kirjoitti:

 

Välillä tein lyhyitä sarjoja, välillä pitkiä sarjoja. Joka kerta pusersin viimeisen sarjan loppuun saakka. Ensin mallailin ilman tankoa, sen jälkeen kävin tangon alle ja tein 6 toistoa, en enempää, minkä jälkeen lisäsin tangon päihin viiden kilon kiekot ja tein 6 toistoa; joskus, varsinkin alussa, tein 30 kilolla niin monta toistoa kuin pystyin. Käytin myös pyramidityyppistä mallia. Tein 35 kilolla niin monta toistoa kuin jaksoin, otin pienet kiekot pois ja tein 30 kilolla niin monta kertaa kuin jaksoin. Usein kävi niin, että jaksoin tehdä yllättävän monta, ainakin kaksikymmentä toistoa.

 

Sain 40 kilolla neljä, ehkä viisi toistoa. En edes harkinnut, kokeilenko, miltä tuntuu 50 kiloa.

 

Ajatus oli, että käyn keväällä ja kesällä tekemässä 50 kilolla toiston tai kaksi ja toisinaan nostan 40 kilolla muutaman kerran tosi nopeasti. Homma kusi.

 

Toukokuun puolivälin jälkeen sali ei ole kutsunut. Eikä juoksukaan kulje, ei ole kulkenut missään vaiheessa.

 

Ei kovin onnistuneelle voimajaksolle kuulosta.

 

Ongelmana tuossa on nyt varmaan ainakin se että teit loppuun asti, eli mahdollisesti annoit tekniikan hajota ja se tarkoittaa sitä että opit väärän tavan kyykätä. Sillä tavalla ei kyykyssä vahvistuta ilman että tulee ongelmia selän kanssa etenkin jos itsepäisesti hakee kehitystä sarjapainoissa. 

 

Koita keskittyä siihen että teet vaikka 5x5 tai vaikka 3x8 (tai 8x3) mutta niin että polvet pysyy edessä, eli kun lähdet nousemaan pohjalta niin polvet ei liiku yhtään taaksepäin vasta kuin kyykyn loppupuolikkaalla, periaatteessa siis perse pysyy hyvin lähellä kantapäitä ja tasapainopistettä korkeussuunnassa. Aivan reilusti saa jäädä (hyviä) toistoja tankkiin se 1-2. Hyvä vihje tuohon voi olla se että sääret ei nouse suoraksi ylös vaan pysyvät selvästi etukenossa. Vaikea näin netin välityksellä neuvoa, ja siksi suosittelen niitä Juggernaut traning systemsin videoita.

 

Jos tunnet että selkä osallistuu kyykkyyn ja perse karkaa tasapainopisteeltä niin teet liian raskaasti ja tekniikka on hajonnut. Kun tanko on highbar asennossa epäkkäillä ja liikkuvuus on ok niin selkä pääsee todella vähillä, siis niin kauan kuin tekniikka pysyy kasassa (eli perse kutakuinkin tangon alapuolella ja polvet edessä). Toki näin kyykkyä näkemättä nämä on aina tämmöisiä likiarvoja.

 

Voisi olla ihan hyvä tehdä puhtaasti etukyykkyäkin: se pakottaa juuri tuon perseen ja polvien asentoon koska muuten tanko tippuu... Ja toisaalta siinä voi vähän koittaa tehdä rumalla tekniikallakin, koska biomekaanisesti liike on semmoinen että se silloinkin pakottaa tappelemaan sitä vastaan että perse ei nouse ja sääret nouse pystöön. Mutta sinun tapauksessa melkein välttelisin näitäkin ensi alkuun vaan pitäisin etukyykyssäkin tekniikan hyvänä.

 

Tämän lisäksi etukyykyssä on liki mahdoton paskoa selkäänsä. Tietyssä mielessä varmaan paras kyykkyliike. Tarpeeksi isoilla painoilla sattuu niin saatanasti kylläkin ja kun tanko on oikeassa asennossa solisluiden päällä/takana niin painaa henkitorvea tukkoon 😉

 

Toki näissä tekniikkaneuvoissa on näin netin välityksellä ja kirjallisessa muodossa on omat riskinsä.

 

Voiman kasvatuksessa toistot ja volyymi on ennen kaikkea se tapa millä vahvistuu. Polte ja kuumotus ei niinkään, toisin kuin bodylehdissä väitetään. Maksimiin asti tekeminen vapaalla tangolla tehtävissä liikkeissä on omat riskinsä mitä tulee tekniikkaan ja terveyteen (laitteet on sitten oma juttuna). Sinä voit periaatteessa tehdä vaikka 1 toiston sarjoja jos vain sarjoja on tarpeeksi monta. Mutta joku 5x5 tai 3x8 on sikäli hyvä että jos melkein jokaisen sarjan lopussa on tankissa 1-2 hyvää toistoa niin ollaan suht oikealla tiellä. Viimeisen sarjan viimeinen toisto voi jo vähän teknisesti hajota, tietää että on siinä rajoilla omiin voimiin nähden. Mutta tosiaan vain sen verran että sen tuntee että nyt alkaa hajota, eikä aina tarvitse tapahtua tuotakaan se vain indikoi että ei puhallella kainaloihin.

 

Hyvä perussääntö voimankasvatukseen kyykyn kanssa on 50-75 suht raskasta toistoa viikossa. Esim 2-3 kertaa 5x5 tai vastaava. Kestävyysurheilijana tekisin vain 50, koska muutakin rasitusta on. Edistyneet treenaajat on sitten oma juttunsa, mutta tuo on ihan hyvä nyrkkisääntö siihen asti että kyykyn maksimi on joku '1,5-2,0 X oma paino' tai jotakin. Toki välillä on aloittelijanakin ehkä ihan hyvä vähän sotkea pakkaa, mutta tuo on semmoinen aika toimiva ja yksinkertainen malli joka tunnetusti on toimiva.

 

Miten tämä sitten vaikuttaa sinun juoksuun? En tiedä. Sekin että hyvä tekniikka kuormittaa elimistöä vähemmän kuin se että tehdään useita toistoja rajatilassa joissa koko hermosto huutaa hoosiannaa (tai 'herra meitä armahda'?).

 

Mutta tosiaan: varauksin kannattaa ja pitää suhtautua näihin. Koitan neuvoa parhaani mukaan, mutta...

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jo ensimmäinen testiliike, polven painaminen seinään niin että kantapää pysyy lattiassa, aiheutti vaivan. Oikean jalan nilkka kipeytyi. En tiedä meneekä se lukkoon vai mikä siihen iskee. Se on vaivannut kaikki vuodet. Nivelsiteet ovat löystyneet. Nilkka, vai kuuluko sanoa jalkaholvi, on romahtanut. Siihen missä on ulkokehräs, kertyy usein ylimääräistä.

 

Toisenlainen testi antaa toisenlaisen tuloksen. Yksinkertainen testi: istun ja liikutan jalkaterää ylös ja sitten alas, sitten ylös ja taas alas. Teen saman toisen jalan kanssa. Tulos: vasen nilkka on huonommassa kunnossa. Yksinkertainen liike, eikä nilkka suostu yhteistyöhön! Sen sijaan että jalkaterä kulkisi linjakkaasti, kuten oikean jalan jalkaterä, se menee siksakkia. Juoksu on tuhonnut vasemman nilkkani!

 

Ja jatketaan nilkkojeni liikkuvuudesta. Pohkeet ovat jumissa ja nilkat väsyneet, joten vaikka liike, polven painaminen seinään, ei sujunut kuten pitäisi, johtopäätös ei ole, että nilkkojeni liikkuvuus on huono. Sain, joskin väkinäisesti, painettua polven seinään, ja kantapää pysyi lattiassa. Maininnanarvoista tietenkin on, että polvet kääntyivät sisäänpäin. Näin käy juostessakin. Jalat niiavat polvien kohdalta. Kun aloittelin juoksuharrastusta, käytin tuulihousuja. Jos oli kova tuuli, polvi takertui lahkeeseen ja meinasin mennä nurin.

 

Ja jatketaan. Jossain vaiheessa, keväällä, otin laudanpätkän, joka oli ollut välillä seinää vasten, välillä painojen alla, asetin sen lattialle, siihen kohtaan, missä nostin, ja asetuin nostamaan niin, että laudanpätkä jäi kantapäitteni alle. Ikävä kyllä, selittelen. Edellistä ei pidä ottaa niin, että olisin ymmärtänyt, että ongelmat johtuvat nilkkojen huonosta liikkuvuudesta. Kun aiemmin puhuin huonosta liikkuvuudesta, tarkoitin ihan muita ruumiinosia kuin nilkkoja.

 

Ja koska jossain jo kysytään, heiluiko salilla linttaanastuja, jonka polvet kolisevat yhteen kyykkyliikkeen aikana, tartun uudestaan laudanpätkään ja puolustaudun. Tunsin, että en pääse alas, jollen laita jotain kantapäiden alle. Mänööverin jälkeen liikkeen tekeminen oli helpompaa. Tietenkin. Kävi myös niin, että 40 kiloa tuntui kevyemmältä kuin aiemmin. Kenties myös pienemmät kilomäärät, en muista. Tai muistanpa. Tuntuivat ne. Kun taakka oli 40 kiloa, tunne myös muuttui toistoiksi. Neljä tai viisi toistoa tuli keväällä. Jos muistan oikein. Kun taakka oli pienempi, jätin kokeilematta. En tiedä, montako toistoa olisin saanut. Peliliikettä - lankun laittamista kantapäiden alle, kun kantapäät koroketta huutavat - tolvana ei olisi ymmärtänyt tehdä.

 

Yhtä totta on se, että kun tein liikkeitä ja välillä myös tepastelin, korvien välissä raksutti koko ajan. En tiedä, tiedän. En tiedä, mitä liikkeitä kannattaa tehdä. Tiedänpäs. Kyykkyä ainakin. Käärin tangon ympärille kääretortun, pehmusteen, häivyttääkseni mustelman lapaluun yläosan kohdalta. Halusin myös kokeillla, luonnistuuko liike paremmin, kun käytän pehmustetta. Sain tilaisuuden pitää tankoa ylempänä, siellä minne epäkäs kasvaa, muodostuu. Minulla sellaista ei ole. Käärin kääretortun pois nopeasti, siitä ei ollut hyötyä. Liike tuntui hankalammalta. Etukyykkyä en kokeillut. Olen kokeillut, enkä ymmärtänyt, miten tankoa voi hallita, kun se on vain käsien varassa. Väitän, että takakyykky on selkäni kannalta turvallisempi. Teen näet syväkyykkyä juuri siksi, että se tuntuu luontevalta. En uskalla jättää liikettä puoliväliin, pelkään että selkä vioittuu.

 

Voi olla, että perse ampui ylös, kun kyykkäsin. En sano, etteikö niin olisi käynyt. On kaiketi turha napata keppi ja mennä kokovartalopeilin eteen ja alkaa kyykätä. Epäilen, voiko siinä selvittää sitä, mitä tapahtuu kun kyykkään salilla painavan tangon kanssa. Kun salilla mallailin liikettä ilman tankoa, liike tuntui hankalalta. Kun otin tangon, liike kulki jouhevammin. En osaa tehdä kyykkyä muualla kuin peilin edessä; pyrin tekemään kaikki muutkin liikkeet peilin edessä. Myönnän, että selässä, nikamien välissä, kaiketi juuri siinä kohdassa, missä madaltuma on, tuntui aamuisin kipua koko sen ajan kun salilla kävin, ja jonkin aikaa sen jälkeenkin, kun en enää käynyt. Kun teen liikettä, katson ylös katonrajaan, käännän todella voimakkaasti hartioita, lapoja, ja juu, polvet ovat jalkaterien suuntaisesti, ja pysyvät.

 

Aluksi, kun aloitin saliharjoittelun, jätin toistoja tekemättä. Yritin, ja onnistuinkin siinä, etten ahnehdi. Kuormaa pikkuhiljaa lisää, ei liian pitkiä sarjoja, ja niin edelleen. Päällimmäinen ajatus oli, että ujuttaudun liikkeeseen sisään. Enkä tehnyt missään vaiheessa sarjoja loppuun, siitä yksinkertaisesta syystä, että en uskaltanut. Ei nimittäin ollut apumiestä, joka olisi varmistanut ja auttanut, jos olisin apua tarvinnut. Siitä voidaan toki keskustella, jäikö varastoon hyviä toistoja. Toistoja, tai ainakin toisto jäi, mutta laatu saattoi olla mitä tahansa. Vaikka valmistautuminen saliharjoittelujaksoon (sen piti toki pyöriä kesälläkin) olisi voinut olla parempi - olisi kenties selvinnyt tuo nilkkojen liikkuvuuden iso merkitys liikkeessä, en tosiaan osannut sitä järkeillä - maltti pysyi mukana, sitä en unohtanut.

 

Videot on katsomatta. Ne pyörimään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy