Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Baltsu (vielä kerran kohti maratontavoitetta)


Recommended Posts

25 minuuttia sitten, huh huh kirjoitti:

Tulee ihan mieleen nimimerkki ForrestG. Se on just semmonen, että ei kestä jos joku on vähänkin eri mieltä. Vaan on silleen että jaahas, käärii hihat ja alkaa näppäillä jotakin häijyä.

Omasta mielestäni ihan suoraan olen haastanut ja sanonut mikä mättää - joskus kyllä varmasti häijystikkin. 

 

Mutta se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa, sanotaan.

Link to post
Share on other sites
  • Replies 421
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Top Posters In This Topic

Popular Posts

Minä maksan. @Baltsu saa multa 100e jos juoksee Vantaalla maratonin maaliin. Tulospalkkiota tulee toinen 100e jos on mua nopeampi. 

Pakko itsekin pari rivin verran heittää löylyä kiukaalle. Baltsulla juoksun osalta suurin ongelma on mielestäni se, että kovemmat lenkit eivät maistu. AIna on jotain häikkää ja kovempi treeni jää väli

Käytän nyt perjantai-iltana ennen lenkkiä sen verran aikaa, että hahmottelen tähän suunnitelmani. Viimeiset 5v ovat menneet perseelleen sairastelujen ja vammojen suhteen, joten on sellainen fiilis, et

Posted Images

mun milestä ei oo niin väliä juokseeko hiljaa vai kovaa..tai jotain siltä väliltä..

 kokonais rasitus ratkaisee..palatuminen. jos vain alussa juoksee hiljaa ..

 juoksu saattaa kärsiä siitä hitaasta vaudista..jos ei tehdä vetoja -vk lenkkejä

+ 100-200m pyrähdyksiä..tietenkin kaikki lenkit täytyy suhteuttaa omaan 

 sen hetkiseen kunto tasoon..melko alussa voi hyvin vetää vetoja - kovempia

 juoksuja, mutta määrien + tehojen -viikon kokonais rasituksen on oltava lapasessa...

jos 10km menee 60m vetojen + vk lenkkien vauhdit tietenkin hiljempaa..jos juoksee

10km 40m silloin vedot -vk lenkit kovempaa..joka vuosi määrää+

tehoja lisää..melko simppeliä. tosin ei läheskään aina tosi elämässä

 ole niin..Arikkalaiset keskittyvät olennaiseen-juoksuun. ja se näkyy...

kaikki eivät pysty tai viitsi juosta vaikka 7000km joka vuosi 7 vuonna

peräkkäin..niin kuin Risto Ulmala teki...

 

Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, ForrestG kirjoitti:

Kyllä minä olen tehnyt, ja on tehnyt moni muukin.

 

Tässäkin on yksi kuva esimerkki sellaisesta heitosta mikä tulee minua kohtaan, vaikka täällä kukkahattu päässä vaaditaan parempaa tasoa kirjoitteluun ja samalla yritetään hamustella sulkaa lisäksi siihen kukkahattu päähineeseen. Eikä minulla ole tuota heittoa vastaan mitään, se on Ok heitto minulle, kunhan ei moraalisoi muita. Olisi vain kiitollinen, että sellaiset ihmiset jakavat tietoa kenellä ei kukkahattua ole päässä, sillä olisi joskus jokunen mitsku jäänyt saamatta sikäli ei tietoa olis jaettu. 

 

A675DDDD-91F0-4C68-8DE7-DF3B5C6FA698.jpeg

 

 

Eikä siinä mitään, että tämän kommentin takia kannattaisi moderontijonoa rasittaa. Sikäli tuntuu tarpeelliselta siirtää, niin voit suoraan siistiä tunnukseni roskiin ja poistaa sen. Ei aiheuta minussa minkäänlaisia katkeruuden tunteita. Sillä totuuden nimissä en ihan hirveästi ole viimeiseen ehkä 10-12 vuoteen juoksemisen osalta hyödyllistä informaatiota itselleni saanut(jonkun verran kuitenkin). 

 

Enemmän täällä oleminen on opettanut minulle ihmisen ajatusmaailmaa, toimintatapoja sekä olen saanut harjoittaa kirjoittamista.

 

Monesti olen huvittuneena seurannut kuinka vähän, ihan pikkuisen jotkut haluavat haastaa riitaa kuin menkkapäinen nainen, mutta kun ei muuta oikeen keksi tai uskalla, niin ruvetaan pilkkua viilaamaan oikeinkirjoituksesta. Eikä se perhana oikein tulta ota, koska olen siinä niin huono (riitelemäänkin). Sitten onkin pakko paljastaa kortit, että ei kun mulla on vähän muuta asiaa. Eikä sekään haittaa, se on ihan hauska ja tuttu kuvio, mutta on tuonut oppia ihmisten käyttäytymisestä sekä toimintamalleista sosiaalisenmedian alueella.

 

Enköhän täällä ole oman osuuteni kantanut informaation jakamisen(kin) osalta. 

 

Esitän @ForrestG anteeksipyynnön tuon asiattoman kommenttini vuoksi, mikä on aiheuttanut mielipahaa. Turha selitellä huumoriksi tarkoitetulla läpällä, jos se ei osunut maaliin. 

 

Jospa tänä vuonna uskaltautuisin Joutsenoon viivalle toteamaan asian tilan. Nimittäin jos viime vuonna en ollut tyytyväinen tuon hetken kuntooni, niin nyt sekin kelpaisi. 

 

Syysterveisin Joensuusta,

Simo-Pekka Fincke

Link to post
Share on other sites
38 minuuttia sitten, spfincke kirjoitti:

 

Esitän @ForrestG anteeksipyynnön tuon asiattoman kommenttini vuoksi, mikä on aiheuttanut mielipahaa. Turha selitellä huumoriksi tarkoitetulla läpällä, jos se ei osunut maaliin. 

 

Jospa tänä vuonna uskaltautuisin Joutsenoon viivalle toteamaan asian tilan. Nimittäin jos viime vuonna en ollut tyytyväinen tuon hetken kuntooni, niin nyt sekin kelpaisi. 

 

Syysterveisin Joensuusta,

Simo-Pekka Fincke

Ei anteeksi pyydettävää, kommentti ei ole asiaton, sillä kohteena olin minä. Eikä kommenttisi aiheuttanut mielipahaa laisinkaan, huumorilla otin sen.

 

Kuitenkin monia asioita tulee sanottua huumorilla ja tämän otin vain esimerkkinä siitä, että jos joskus neuvoo toisia, niin yrittää itse elää neuvojen mukaan, kuten myös keskenkuntoisena kilpailemisesta (Baltsulle)...

Link to post
Share on other sites

Aivot saavat aisteilta 11 miljoonaa bittiä informaatiota sekunnissa. Tuohon verrattuna ihmisen työmuisti on aika pieni eli 40 bittiä sekunnissa. Suurin osa toiminnasta on siis intuitiivista ja perustuu aiempiin kokemuksiin. Niinpä olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, etten ehkä enää usko siihen, että mikään tulisi muuttumaan. Aivoni eivät enää tule välittämään minulle positiivisia signaaleja kun juoksu tulee esille. Kävin sunnuntaina Sarfvikin golfkentällä ja tajusin, että sinne kaipasin. Golfin peluuseen liittyy hyviä muistoja kuten sitä, että siellä on hauskaa, kukaan ei vittuile, voi relata, jutella ihmisten kanssa, pelata ja pelin jälkeen ottaa oluen ja syödä hampurilaisen. Siihen ei kuulu mitään niitä tekijöitä mitä juoksuun. Kun juoksu puolestaan tulee mieleen, niin aivot yhdistävät aisteista automaattisesti mielikuvan kaikista negatiivisista asioista, enkä tiedä enää, mikä sen saisi muuttumaan. Ainoastaan isot juoksutapahtumat tai terveenä juokseminen kesällä tuovat niitä positiivisia hetkiä, mutta muu kuten useat ihmiset lajin parissa puolestaan saavat aikaan uskomattoman negatiivisia tuntemuksia, jollaisia en ole elämäni aikana kokenut.

 

Kesällä kun käytiin @Pasi_P n kanssa juoksemassa, mulla palasi halu taas kilpailla ja olin vakuuttunut siitä, että saisin kunnon sille tasolle, että voisin tehdä kohtuusuoritukset kisoissa, jonka jälkeen pitää ylimenokauden ja sitten ensi keväänä iskeä kunnolla. Paavo Nurmen puolikas, HM:n kymppi tai puolikas ja Tallinnan maraton oli tavoitteena. En ollut vielä tehnyt oikein kovia harjoituksia, mutta kun kunto oli menossa nopeasti ylöspäin, niin olin luottavainen ja otin rauhallisesti. Sitten kun oli 6 viikkoa aikaa, niin polvi sattui. Oletin ettei se ole ongelma, koska edellisenä vuonnakin olin kerran kaatunut ja silloin tuli vain 3 juoksutonta päivää. No nyt se turposikin ihan älyttömästi ja oli verta sisällä. Lisäksi haavat parantuivat huonosti (meni 4 viikkoa). Niinpä en tajunnut pitää breikkiä. Uin meressä vaikka oli sinilevää ja vaikka jalat olivat auki, mikä saattoi vaikuttaa jotain. Lisäksi lenkkeilin sen mitä pystyin (pyörää en pystynyt ajamaan kun se polvi ei taipunut niin paljon). Olisi ehkä pitänyt levätä, mutten halunnut hukata aikaa, sillä 6 viikon päästä voisin levätä vaikka kuukauden. Kaksi ekaa viikkoa olin vakuuttunut siitä, että jotain kisoja voin juosta. Vasta se kolmas viikko, kun olin flunssassa, muutti fiiliksiä. Silti vaikka olin flunssainen, pystyin mielestäni juoksemaan aika hyvin. En tehnyt kovia harjoituksia, mutta juoksin joku 93 km. Tuon jälkeen kunto jotenkin romahti eli vasta flunssan jälkeen, ei sen polven sattumisen jälkeen. Ajattelin jossain vaiheessa, että kroppa tulehduksessa, syön pari päivää Buranaa, en tiedä auttoiko, ehkä sitä olisi pitänyt ottaa heti kun polvi oli sattunut. Tuon jälkeen on ollut sitten kroppa jotenkin sekaisin. Sitten kun totesin, etten pysty kilpailemaan, niin olen saanut täällä palstalla pelkkää vittuilua osakseni. Viimeiset pari viikkoa on ollut sellainen olo, että olen päivittäin miettinyt vaikka kuinka monta kertaa, että haluaisin olla kuollut, kun en vain yksinkertaisesti jaksa enää tätä touhua. Palstan tykätyin kirjoittaja esimerkiksi on henkilö, joka vääristelee sanomisia ja vittuilee sekä ymmärtää kirjoitettua tekstiä tahallaan väärin. Sen sijaan palstalle asiaa kirjoittavat henkilöt kuten vaikkapa kynnyssykkeet -ketjussa asiantuntevia juttuja kirjoittanut henkilö eivät kauheasti tykkäyksiä kerää. Vaikka kokonaisuus menee varmaan Gaussin käyrän mukaan eli erityisen hyviä ja erityisen pahoja tyyppejä on vain ääripäissä ja suurin osa on siinä keskellä, niin silti tämä suuri enemmistökin tykkää niistä pahoista tyypeistä. Hölkkää ihannoidaan, varsinaista juoksua ei. On sellainen fiilis, että jos vähänkin yrittää, niin muut tekevät kaikkensa keksiäkseen keinoja, kuinka sitä yrittäjää voidaan satuttaa. Tulee mieleen juttu Iiro Seppäsen kirjasta, jossa hänen vaimonsa entinen mies murhasi 3-vuotiaat kaksoset, jotta hän voisi satuttaa pysyvästi sitä naista. Täällä foorumilla on aivan samanlainen meininki. Pyritään satuttamaan pysyvästi. Mä ainakin olen menettänyt totaalisesti nyt uskon juoksuun lajina, enkä keksi millä se palaisi. Lajissa on vain yksinkertaisesti niin pahoja tyyppejä, ettei mikään auta siihen. Tämä laji on yksinkertaisesti perseestä ihmisten takia, ei sen urheilulajin takia. Eettisesti kyseenalaista toimintaa kaikilta osin.

 

Mulla ei ole aiemmin ollut elämässä sellaista oloa, että tuntuu, että kaikki on loppu. On jotenkin niin lohduton olo, että pitää miettiä miten pystyy tekemään edes päivähommat. Tein vain yksinkertaisesti väärän valinnan, kun aloin juosta, ei olisi pitänyt ikinä aloittaa koko lajia. Siinä mielessä motivaatiota vielä vähän on. Jos saisin vielä kerran jotenkin tehtyä suorituksia, niin sitten kirjoittaisin lajista kirjan ja paljastaisin kaiken ulkopuolisille. Kertoisin, kuinka juoksua ei missään tapauksessa kannata kenenkään valita urheilulajiksi Suomessa. Toisaalta sitä miettii, onko se sen arvoista vai pitäisikö vain lopettaa ja haistattaa kaikille. Se on huvittavaa, että oikeasti juoksun parissa on muutamia ihan hyviä tyyppejäkin, mutta he sietävät sen, että lajia hallitsee pahat ihmiset. He ottavat sen oletettuna faktana, että juoksussa on entisiä alkoholisteja, entisiä ylipainoisia, entisiä röökinpolttajia tai jotain muita addiktoituneita henkilöitä, jotka ovat arvaamattomia ja pyrkivät tekemään muiden elämästä helvettiä. Toisena ääripäänä on sitten hölkkääjät, jotka lyövät tahallaan kaiken läskiksi ja ovat vähän kuin koomikkoja. On toki totta, että laji on fyysisesti kova, joten sellaisia ns. hyviä tyyppejä ei lajin pariin eksy kuin vahingossa, mutta on se silti iso yllätys, mikä todellisuus on. Suuren yleisön olisi hyvä tietää tämä, millaista juoksu oikeasti on. Eli itse en usko, että mikään muuttuisi. Juoksu ei tule muuttumaan miksikään sen vuoksi, että sen parissa on liikaa vääriä ihmisiä, jotka eivät edes ole lukumääräisesti enemmistö, vaan he vain yksinkertaisesti hallitsevat keskustelua ja luovat lajin ilmapiirin. Se on fakta, mille ei voi mitään. Juoksu on kusipäiden laji. Jotenkin tuntuu, että juoksu petti minut. Tällaista touhua ei ole missään muussa lajissa ja mulle ei kerrottu etukäteen. Kaiken huippu on Vantaan maraton jossain helvetin kuusessa kaatopaikalla. Toisaalta se kaatopaikka kyllä kuvastaa hyvin sitä mielikuvaa, mitä juoksusta on syntynyt.

Link to post
Share on other sites

Eli kun polveen sattui etkä pysty tällä hetkellä juoksemaan on koko laji paskaa jne. Moni täällä yrittänyt antaa vinkkejä ja patistaa esim käymään lääkärissä sillä jos polvessa on tulehdus tarvitset ehkäpä antibioottikuurin. Se että käy flunssaisena lenkillä tai pyöräilemässä edes kevyeti on yksinkertaisesti typerää. Se vaan hidastaa parantumista. korostan vielä että tämä ei ole vittuilua niin kuin ei suurin osa täällä sinulle annetuista vinkeistä. Itse vaan koet kaiken vittuiluna vaikka omat kirjoituksesi ovat välillä todella ala-arvoisia. Eivät todellakaan korkeasti koulutetun fiksun miehen puhetta. 

Link to post
Share on other sites

Vähän vaikea kommentoida ylläolevaan... Mutta sanoisin vain niinkuin moni muukin eri threadeissa, että ei kannata ottaa juoksua, toisten kommentteja yms. liian vakavasti. Loukkaantumisia ja takapakkeja tulee aina välillä meille kaikille, ei sille mitään voi. Ota vaan aikalisä, tee itsellesi mukavia asioita niin kyllä se positiivisuus taas palaa.

 

P.S. Kaikki saa juosta/hölkätä just niin nopeasti/hitaasti kuin lystäävät ja saavat multa kannustusta.

Link to post
Share on other sites

Muusta en niin tiedä, mutta mielelläni lukisin kyllä juoksusta kertovan kirjan, jossa paljastettaisiin kaikki. Niitähän on olemassa erilaisia joukkorahoitusmalleja, joissa tämän tyyppisestä hankkeesta kiinnostuneet maksavat tuotteen jo etukäteen, jolloin tekijällä on resursseja panostaa tekemiseen kaikessa rauhassa. Esimerkiksi kerran maksoin yhden muusikon vasta suunnitteilla olevasta levystä muutaman kympin ja sitten reilun vuoden kuluttua sain sen levyn, kun se oli tullut valmiiksi. Tällaisesta kaiken paljastavasta juoksuaiheisesta kirjasta voisin helposti ajatella maksavani parikymppiä vaikka heti jonkun joukkorahoituspalvelun kautta.  

Link to post
Share on other sites

Tuskin katkera paljastuskirja hölkkäpiireistä olisi varsinainen joulumyynnin bestselleri eli paremmin käytettyä aikaa tuo golf varmasti olisi. Jos tykkää golfata tai hengailla klubilla.

Tosin eivät ne kaikki golfaajatkaan viitsi yrittää hampaat irvessä kuten eivät juoksijatkaan. Ehkä siitä juuri tulee se rento ilmapiiri että fiilistellään kuin hölkkääjät.

 

Toisaalta on juoksussa nyt lajina  jotain toisenlaista munaa golfiin verrattuna, varmaan sinustakin kun olet lajin parissa pitkään pyörinyt. Ehkä vähän rennompi ote juoksuun olisi kuitenkin hyvä. Keskittyisit siihen mikä tässä on mukavaa ja antaisi samalla muiden juosta tavallaan. Pitää itsensä terveenä harjoittelemalla järkevästi ja päästä sitä kautta ehkä myös numeerisiin tavoitteisiin. Ihan turha toisten saunahölkkien vauhdista tai vantaalaisista kaatopaikoista on kerätä verenpainetta tai pahaa oloa. Niitä et voi muuttaa, mutta omia tekemisiä voi.

 

Elämän haaskausta stressata ja vatvoa sellaisia juttuja mihin et pysty vaikuttamaan, keskity siihen mitä voit itse tehdä päivittäin toisin ja tee se niin elämä on mielekkäämpää. 

Link to post
Share on other sites

Osallistu keskusteluun

Voit nyt heti vastata ketjuun ja rekisteröityä myöhemmin. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä


  • Tästä mainospaikka alkaen 30e+alv/kk. 

     

    Yli 10 000 kävijää/kk

    n. 350 000 sivulatausta/kk

  • Sivulataukset 13.11.2020 alkaen: Web Hits

    Yksittäiset kävijät 13.11.2020 alkaen: Web Hits
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy