Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Inspiroivia juoksuvideoita


Recommended Posts

On 21.1.2020 at 06.07, puujalka kirjoitti:

 

Tämän voisin lukea, ellei se muu kuin juokseminen ole sitten sitä hänen tympeää politiikkaansa. 

 

 

Ei ole. Hyvä kirja, suosittelen. Luin Juoksun samoihin aikoihin, kuin Murakamin ylihypetetyn "Mistä puhun kun puhun juoksemisesta". Jari E vei 100-0!

  • Like 2
Link to post
Share on other sites
  • Replies 89
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Top Posters In This Topic

Popular Posts

Teos on taitavasti kirjoitettu ja siinä mielessä poikkeava, että se kertoo paitsi juoksemisesta, myös melko lailla tunne-elämältään epävakaita ja/ tai egoistisia piirteitä omaavasta ihmisestä. Merkkej

Palstan wanhuksia saattaa kiinnostaa Pete Magillin ajatukset (15.02/31.11 yli 50-vuotiaana):     Tiivistetysti:   - Vanhempana ei saa anteeksi mitään, pitää olla tar

Kovin on hiljaista foorumilla, ilmoituksia tulee yksi tai kaksi päivässä. Ehkä tuo järkyttävä kylmyys on kohmettanut porukan sormet? Ei hätää, nyt tulee taas ainakin hetkeksi vähän lämpimämpää. Sitä o

Posted Images

On 20.1.2020 at 20.56, henok kirjoitti:

Ehrnroothilla on sinänsä ihan kovat juoksumeriitit, hän on juossut maratonilla 2.40-alkuisen ajan reilusti yli nelikymppisenä. 

 

Onko noin? Mielestäni 2:50xx ja 5-kybäsenä. Treenattiin Jarin kanssa aika paljon, ja mulle oli tärkeää että mun enkka oli parempi, ei paljon mutta riittävästi.

 

 

 

On 20.1.2020 at 20.56, henok kirjoitti:

 

 

 

 

 

 

 

  • Like 2
Link to post
Share on other sites
4 tuntia sitten, Pasi_P kirjoitti:

 

Onko noin? Mielestäni 2:50xx ja 5-kybäsenä. Treenattiin Jarin kanssa aika paljon, ja mulle oli tärkeää että mun enkka oli parempi, ei paljon mutta riittävästi.

 

 

 

 

Varmasti näin. Vedin ulkomuistista, ja kirjan lukemisesta on pari vuotta. 

12 tuntia sitten, Uolevi kirjoitti:

Minua inspiroi ranskalaisen le Blancin Juoksu, jota en ole lukenut kokonaan.

 

image.thumb.png.d5a7f1439cf2ae709371567ecd122ccf.png

 

Kun osallistuin ensimmäisen kerran juoksutapahtumaan, ymmärsin, että juoksutapahtuma on eräänlainen mielenosoitus. Siitä lähtien olen tutkinut innokkaasti isoissa kaupungeissa järjestettävien juoksutapahtumien reittejä, ja pettynyt joka kerta. Suomessa juoksijat viedään sivukujille.

 

Kiitos! Guillaume le Blancin Juoksu-teoksen olen myös lukenut. Kirja oli jaettu 42 lyhyeen lukuun, enkä ymmärtänyt niistä yhdestäkään yhtään mitään. Minussa ei olekaan tippaakaan filosofia. 

4 tuntia sitten, Umpimähkä kirjoitti:

Markus Torgebyn Juoksijan sydän: juoksua, elämistä metsässä, yksinkertaisesti ja juoksuharjoittelua Tansaniassa 6 kk, jona aikana Markus söi paljon maissipuuroa. Erittäin motivoiva, suosittelen.

Kiitos, Torgebyn kirjan unohdin laittaa listaan! Hyvinkin inspiroiva kirja. Oikeastaan siinä puhutteli enemmän kuvaukset teltassa asumisesta metsässä kuin juoksun kuvaaminen, mutta kyllä juoksu on kirjassa tosi keskeisessä osassa. 

  • Like 3
Link to post
Share on other sites

Tämä oli muistaakseni ihan hauska, joskin vähän omituinen: Kari Hanhisuanto, Maraton eli 1053 askelta per km.

 

"Jeesuksen hyvältä tuntuu nähdä taas uusi kilometripylväs. Ei niitä enää kovinkaan monta ole ohitettavaksi. Nyt pitää taistella viimeiseen hikipisaraan asti. Vaikka tässä henki menisi, voitan itseni, voitan Penttilän ja voitan Reinon. Samalla saan Annelin itselleni ja pääsen eroon Birgitasta. Ei hassumpi saavutus yhdelle maratonille."

  • Like 1
  • Haha 3
Link to post
Share on other sites
  • 1 month later...
On 21.1.2020 at 11.16, TomiSakari kirjoitti:

Karo Hämäläinen Miksi juoksen -- Poikkeuksellinen juoksukirja


Teos on taitavasti kirjoitettu ja siinä mielessä poikkeava, että se kertoo paitsi juoksemisesta, myös melko lailla tunne-elämältään epävakaita ja/ tai egoistisia piirteitä omaavasta ihmisestä. Merkkejä tästä ovat esimerkiksi Porilaisten marssin soittaminen itselleen 😁, ylenpalttinen minuuden pohdiskelu ja kokemus sisäisestä tyhjyydestä, jota peitetään itsensä juoksemalla päihdyttäen. Hervottomasta suorittamisesta tulee vaikutelma kuin lapsi aikuisen sisällä kysyisi "äiti ja isä, riitänkö minä?" Tietenkään en sano, että urheilemisen sijaan pitäisi vaikkapa juoda alkoholia, tai että em. piirteet olisivat ainoita motiiveja juosta. En myöskään väitä, että kyseessä olisi jotenkin huono tai paha ihminen, kaikkihan muutenkin elämme inhimillisen piirteistön spektrillä. Usein patologista riittämättömyyttä kokevat ihmiset ovat varsin taitavia siinä mitä tekevätkään juuri riittämättömyyden tunnetta välttääkseen. Ja tämä siis ei ole pahantahtoista pohdintaa, tulkitsen vain kirjaa sellaisena kuin se minulle näyttäytyy. Kirjoittajalle toivon kaikkea hyvää siinä määrin kuin toiveillani on merkitystä. Eespäin vaan, ei jäähä lätäköistä itseämme peilaamaan... 

Yleisempää analyysiä, ei liity kirjaan: Vaikuttaa tutkimustulosten nojalla siltä, että itsekeskeisyys on lisääntynyt individualistisissa yhteiskunnissa, mikä on mielestäni huono kehityssuunta. Se voi näkyä lisääntyneenä selfieiden ottamisena juoksemisen yhteydessä, yksityistalouksien kasvavana velkaantumisena tai ihmissuhteiden pinnallistumisena. Voi se kyllä näkyä niinkin, että nykyään on oltava ultra"juoksija" saadakseen ulkopuolista arvostusta juoksentelulleen asenteena "ihailua mulle mahdollisimman paljon". Pahimmillaan vastikään lenkkeilyn aloittaneet ilmoittautuvat reilun sadan kilsan matkoille ja saavat reiden rasitusmurtumia yms. vakavampia rasitusvammoja. Varmaan olisi hyvä ymmärtää, että kestävyyskunnon rakentaminen vaatii myös henkistä kestävyyttä, eli kykyä asetella järjellisiä tavoitteita sekä huomata, että haastavan tavoitteen saavuttaminen vaatii haastavia harjoitteita ja siten halua sekä aikaa tehdä niitä.           


Kilpaurheilussa egoistiset piirteet korostuvat, ja vaivaantuneena vilkuilen palkintohyllyäni. En tarvitse turhaa rihkamaa mihinkään, joten jokaiseen pystiin tai mitaliin kuluvan lantin voisi käyttää vähävaraisten perheiden lasten liikuntaharrastuksiin. Mielestäni olisi hyvä, jos ainakin isompien juoksutapahtumien tuotosta jokin tietty osuus käytettäisiin tällaiseen tarkoitukseen. Varmaankin urheiluseuroihin kuuluville lapsille tuottoa meneekin. Luultavasti ja johtuen osin näistä lieveilmiöistä tulee vähemmässä määrin missään kilpailuissa pitkässä juoksussa käytyä, juoksukunnon kun voi testata *itse*kin melko helposti.

  • Like 7
Link to post
Share on other sites

Hyvää pohdiskelua tuossa yllä. Sellainen kannattaa myös huomioida, että pakkomielteinen tekeminen ei missään tapauksessa ole väärin tai minun kirjoissani edes epätoivottavaa, jos siis puhutaan urheilusta. Luin juuri Alberto Salazarista, joka oli tällainen armoton himotreenaaja ja kova kisaaja. Lääkärien mukaan hän sai peruuttamattomia vaurioita vuonna 1982 voitokkaasta Bostonin maratonista, mutta ei hän luovuttanut eikä telakoitunut, eikä missään tapauksessa jäänyt kaivelemaan muniaan telkkarin äärelle, vaan jatkoi treenejä pakko-oireisesti. Hän kirjoitti toivovansa itselleen niin vakavaa vammaa, että jalka jouduttaisiin amputoimaan, sitten ei enää tarvitsisi rääkätä itseään. Lopputuloksenä hän voitti Comradesin 1994.

 

Olisiko Salazar menestynyt jos olisi vain hyggeillyt?

Link to post
Share on other sites

 kohu valmentaja Alberto Salazar suosi myrkkyjä, mutta niin tekevät Afrikkalaiset ja monet muutkin...

 

MM-hopeaa vuonna 2007 voittanut Kara Goucher on tehnyt viime vuosina merkittäviä paljastuksia menestysvalmentaja Alberto Salazarin epäilyttävästä toiminnasta.

 

https://r.search.yahoo.com/_ylt=AwrIQhJevWBe2WUANQCHLgx.;_ylu=X3oDMTByZzJoOXByBGNvbG8DaXIyBHBvcwM0BHZ0aWQDBHNlYwNzcg--/RV=2/RE=1583427038/RO=10/RU=https%3a%2f%2fyle.fi%2furheilu%2f3-11008341/RK=2/RS=jyTiUZWCm68bOul6xYHDxvyoNxA-

Link to post
Share on other sites
  • 1 month later...
On 20.1.2020 at 20.56, henok kirjoitti:

Inspiroivia juoksukirjoja

 

En viitsi omaa ketjua avata tätä varten, mutta juoksukirjallisuus on myös ansainnut maininnan inspiraation lähteenä. Ja mikäli joku forumisti innostuu tämän johdosta lukemaan kirjoja, tulen tavattoman onnelliseksi.

 

 

Tässä oikeasti tuplapotti! Olen viimeisten kuukausien aikana lukenut paljon urheiluaiheisia elämänkertoja. Näiden kautta löytänyt lukemisen ilon uudestaan pitkän tauon jälkeen.  Urheiluaiheisista kirjoista saanut ainakin itse oivaa treenimotivaatiota. Summasummarum lukeminen maistuu ja treeni kulkee ja harjoituksen päälle mukava palautua hyvän kirjan ääressä.

 

Muiden kirjojen mainitseminen menisi ehkä OT:ksi, mutta juoksuaiheisista luettu äskettäin Karo Hämälänen "Yksin - romaani Paavo Nurmesta" ja Mauno Saaren kirja Lasse Virenistä "Juoksemisen salaisuudet" (1979). Nyt menossa loppusuoralla Karo Hämäläisen "Miksi juoksen?"

  • Like 2
Link to post
Share on other sites
  • 2 weeks later...

Hieno toi afrikkalaisten pitkisvideo. Kenialaiset eliittijuoksijat ainakin vetää tosi kovaa pitkikset, ja etiopialaisetkin varmaan melko reippaasti. Ugandalaiset näyttivät hissuttelevan, mutta eihän sitä tiedä missä yhteydessä sekin raina on otettu.

 

Olisihan tuollainen laumapitkis aika hieno jos sellaiseen olisi vain mahdollisuus. Nyt hyvitti lähinnä se yksi kaveri, joka sanoi että pakko sinnitellä mukana, muuten joutuu juoksemaan yksin loppulenkin. Aivan kuin se olisi pahakin rangaistus. Mitenköhän nämä kaverit jaksaisivat vetää yksin suomen talvessa ja loputtomassa pimeydessä, päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen 😄.

 

  • Like 1
Link to post
Share on other sites
tunti sitten, puujalka kirjoitti:

Nyt hyvitti lähinnä se yksi kaveri, joka sanoi että pakko sinnitellä mukana, muuten joutuu juoksemaan yksin loppulenkin. Aivan kuin se olisi pahakin rangaistus.

 

 

Ehkä se että joutuu juoksemaan yksin ja ympärillä oleilee laumoja leijonia ja hyeenoja voi pistää vähän miettimään. Yksi kesä täällä ihan asuinpaikkani lähellä oli kuultu karhu mesoavan metsässä, noin kilometrin päässä kodistani. Lähdin sinnepäin pöpelikköön metsälenkille -- yksin. Kun muistin tämän tarinan karhusta, kyllä siitä tein reittisuunnitelman aika pikaisesti uusiksi ja hakeuduin toisiin maisemiin...

Link to post
Share on other sites
  • 2 weeks later...

Palstan wanhuksia saattaa kiinnostaa Pete Magillin ajatukset (15.02/31.11 yli 50-vuotiaana):

 

 

Tiivistetysti:

 

- Vanhempana ei saa anteeksi mitään, pitää olla tarkkana eikä kiristellä aina kun tuntuu hyvältä
- Polarisaatio vauhdeissa: kevyet kevyesti, kovat kovaa (Petellä n. 5 min/km kevyet, 3.20/km kovat tasavauhtiset)
- Määrät n. 90-100 mailia / vk (ei tarkkaa, koska treenaa ajan mukaan, ei määrän; esim. pitkä 90-120 minuuttia jne)
- Voimatreenit mäkivetoja loikkia jne. (liian kiireinen punttikselle)
- Treenien jälkeen paljon jumppaa, pohkeet, akillekset, lonkat jne.
- Kovien treenien jälkeen 400-500g hiilareita
- Käynyt läpi kaikki mahdolliset vammat
- Nopeusharjoittelu iso osa: hill sprints, 200-300m vedot
- Juoksuharjoittelu vaatii kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä. Se on vuosien projekti, elämäntapa.
- Isot muutokset elimistössä vaativat 2-3 vuotta tasaista, säännöllistä treeniä
 

  • Like 3
  • Thanks 2
Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy