Jump to content
Juoksufoorumi.fi



IikkaT (Maraton vuonna 2021 alle neljään tuntiin)


Recommended Posts

Ja hyvän treenikauden pätkäisee ainakin hetkeksi nuhaisuus. Kurkku alkoi jo lauantaina muuttua kipeäksi, ja tänään aamulla herätessä nielaisu sattui ihan liikaa ja sitkeää räkää tuntui menevän nielussa ja muualla vähän joka suuntaan. Olo on paski, ja portaissa kulkeminen nostaa pienen hien otsalle.

 

Olen sitä porukkaa, jota on peloteltu riittävän tehokkaasti sillä, että sairaana ei rehkitä, joten juoksentelu jatkunee muutaman välipäivän päästä - eli sitten,  kun tuntuu selvästi siltä, että juoksu on taas järkevää.

 

Tällä viikolla treeniä vain 30,6 km, kun piti olla 60 kilsan viikko. Ja luultavasti ensiviikollakin jäädään tavoitteesta. Onneksi olen alun perin laskenut Sepon 12 viikon juoksuohjelman aloitusviikon väärin, eli kun nyt meneillään minulla oli viikko 6, niin 7.9. tähtäävälle maralle viikko 6 alkaisi oikeasti vasta huomenna. Vahingossa matkassa oleva extraviikko voi siis kulua rauhassa sairastellessa.

 

Noin niin kuin tummien pilvien hopeareunuksista puhuttaessa.

 

Maraan aikaa kuusi viikkoa ja kuusi päivää.

  • Like 3
Link to post
Share on other sites
  • Replies 144
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Top Posters In This Topic

Popular Posts

Nonni. Maraton suoritettu ja loppuaika alitti tavoitteen eli matka taittui 4:28:13. Siitä on hyvä fiilis.   Mutta pakko myöntää, että taittui matkalla tavoiteajan lisäksi myös mies.  

Terveyshenkilökunta antoi lausuntonsa kintusta. Penikka, ei hiusmurtumia tahi muuta. Aika arka on kyllä, vaikka kävely jo sujuukin. Suosittelivat noin 3-4 viikkoa ilman kovaa rasitusta, eli nyt luvass

Vantaalta sitten dnf. Viiden kilsan jälkeen penikka muistutti itsestään, ekan kierroksen jälkeen toivoin, että ehkä jalka puutuu juostessa, tokan kierroksen lopussa jo arvoin, että uskaltaako kolmanne

Flunssa pääosin selätetty ja juoksu jälleen palautettu kalenteriin.

 

Sitkeässä oli räkä ja on osittain yhä. Leikkikentällä eilen tehty pieni lihaskuntoharjoitus (10x5 leukaa) lasten leikkiessä antoi kuitenkin varmuuden siihen, että tänään voisi jo juosta, ainakin varovasti.

 

Lenkki tuli juostua illalla, jolloin pahin kuumuuskin oli taittunut. "Alkulämpönä" lasten toiveesta pari tuntia Hoplopissa, jossa trampoliinilla sai jalkoihin...no, jotakin.

 

Taaperon tainnuttua kotosalla lenkkarit jalkaan ja lähipuiston lampea kiertämään. Kovin tahmeaa oli ja sellainen liikkumisen ilo alkoi tuntua vasta viimeisten kilsojen kohdalla. En vaan halunnut jatkaa, kun sairaspäivistä ei ole kauaa. Yhteensä 7,5 km @ 5:47/km.

 

Vaikka oli nihkeää, niin toisaalta on lohduttavaa, että vuosi sitten olisin tuolla vauhdilla ja matkalla ollut ihan tiltissä.

 

Tälle viikolle haaveissa vielä keskipitkä maravauhtinen (12-16km) perjantaille ja hitaampi pitkä (20-25km) sunnuntaille.

 

  • Like 3
Link to post
Share on other sites

Kolme viikkoa sitten harjoitusohjelman maravauhtinen kymppi ei tuntunut pahalta. Eivät ole viikot veljiä keskenään, sillä tänään piti vähän muistutella jalkoja liikkeelle, että 5:40/km tahti säilyi edes jotenkin.

 

Liekö aamusta huolimatta kuumuus vai flunssan jälkialho kyseessä, kun askel ei oikein noussut. Tai sitten vaan on todettava, että kunto on huonompi kuin kuvittelin.

 

Kello soi 5.30 ja lenkille 6.30. Alkulämpönä hölkkää Valkeisenlammelle 2,6km @ 7:31/km. 

 

Sitten laskurin nollaus ja juoksemaan tavoitetta. Jotenkin vaikea saada tasainen 5:40-tahti pysymään, vaikka lammen ympäri kulkeva polku/tie ei oikein kumpuilekaan.

 

Eka vitonen aikaan 28:31 ja toinen 28:32. Päälle vielä vähän juoksua. Lopulta 11,4 km @ 5:41/km.

 

Tässä vaiheessa paidasta pystyi rutistamaan nestettä ja suuri harmitus oli, että juomapullo oli kotona - en ottanut sitä mukaan, koska en halunnut kantaa pulloa koko matkaa kädessäni enkä toisaalta tiennyt, onko sopivaa jättää pulloa lammen varrelle varsinkin, kun kaupungin puistotyöntekijät siellä näyttivät heti aamusta työskentelevän.

 

Ja Vänärille siis en päässyt juoksemaan, koska Rockcock-festivaali valtasi paikan loppuviikoksi.

 

Pakko kävellä kauppaan ja ostaa mehu. Pankkikortti oli lähtenyt poikkeuksellisesti aamulla matkaan, koska hain samalla aamiaispatongin.

 

Kotiin vielä kaupalta kevyttä köpöttelyä liikenteen keskellä 2,16 km @ 8:01/km patonki ja mehu kädessä.

 

Kaikkiaan juoksua 16,1 km. Ihan ok, mutta toivottavasti syyskuussa saa juosta vähän viileämmässä. Nyt lämpötila nousi lenkin aikana alun 18 asteesta 22 asteeseen, ja se tuntui minulle liian kuumalta.

 

Sunnuntaina pitkis suunnitteilla niin, että juoksen mahdollista tavoitemara-aikaani eli 6-6:20/km. Jos sitä jaksaisi juosta ilman ongelmia kolmisen tuntia niin, että tämän jälkeen jaloissa on vielä edes rahtu voimia jäljellä, niin ekan maratonin tavoitteeksi voisi ruuvata sub 4.30.

  • Like 7
Link to post
Share on other sites

Noloa myöntää, mutta rohkeus petti aamulla. Syitä toki keksin useita: eilen Tykkimäen huvipuistossa seitsemän tuntia paahtumassa jälkikasvujen ja puolison kanssa, illalla kaverille ja pitkää lenkkiä edeltävänä yönä 5,5 tuntia unta.

 

Pahin mörkö oli kuitenkin lämpö. Mittari näytti kuudelta herätessä lähes 22 astetta ja aurinko jo möllötteli pilvettömällä taivaalla. Tästä päätös, että juosta voin mutta maltilla.

 

Lopputulema 23,8 km @ 7:01/km (sisältää yhden käynnin kaverin luona täyttämässä vesipullon ja kauppakäynnin toista juomapulloa varten). Eka kymppi oli hyvin varovaista hiipimistä, keskivauhti tuolla matkalla 7:14/km. Matkan edetessä uskalsi vähän lisätä vauhtia, kun kuumuus ei ihan tapa.

 

Loppuvaiheessa ulkona jo 28 astetta. Koetin hölkätä varjossa, mutta aina se ei onnistunut.

 

Ei tullut sellaista lenkkiä kuin suunnittelin, mutta lenkki kuitenkin. Nyt nestettä ja ravintoa.

 

Edit: viikko yhteensä 46,4 km @ 6:35/km.

 

Edit2: En ruuvaa vielä aikatavoitetta suuntaan enkä toiseen.

  • Like 4
Link to post
Share on other sites

Alkuviikon juoksut - ja samalla heinäkuun - on nyt juostu.

 

Maanantaina aamulenkkinä 10,8 km @ 6:05/km. Jalka oli yllättävän kevyt sunnuntain pitkiksen jälkeen, mistä kiitos varmasti lämpötilalle: asteita aamulla vain 12, eli erinomainen sää juoksennella hieman. Reisissä toki tuntui vielä sunnuntainen, mutta muuten fiilis oli huomattavasti edellistä päivää parempi, mikä näkyi myös normaalia palauttavaa reippaammassa vauhdissa.

 

Tästä innostuneena heräsin tänäänkin lenkille aamusta ennen duunia. Kello soimasi 5.30 ja lenkille pääsin 6.40. Päätin käydä katsastamassa, mihin kuntoon rockväki oli Vänärin jättänyt viikonlopun festareiden jäljiltä. Tällä kertaa en säätänyt erikseen matkoja, vaan annoin kellon käydä ja juoksin koko pätkän putkeen: aluksi lämmittelynä noin 3,2 kilometriä Vänärille, siellä kenttää ympäri 5,2 kilometriä ja takaisin kotiin 3,2 kilsaa. Ajatuksena oli, että vähän rennommin alku ja loppu ja radalla sitten maravauhtia nopeammin. Väliaikoja en paljoa ottanut, mutta karkeasti radalla kilsat kulkivat tasaisesti 5:25-5:30 tahdilla. Kokonaisuutena lenkki oli 11,64 km @ 5:44/km.

 

Nyt olen kolmeen päivään juossut yhteensä noin 46,2 kilsaa, mikä on määrällisesti ainakin minulle aika paljon. Annan jalkojen levähtää pari päivää ja suunnitelmissa on juosta perjantaina noin 12-16 kilsaa (sisältää toivottavasti 10 kilsaa @ 5:40/km) ja sunnuntaina pitkis 20-25.

 

Koska huomenna on juoksuvapaa päivä, niin summataan tähän myös heinäkuu: yhteensä juoksua 200,97 kilometriä, mikä tekee heinäkuusta kovimman kuukauteni ikinä. Ihan hyvin, kun kuuhun mahtui sekä lomamatkoja että pieni sairastuminenkin. Tossuja kulutin noin 21 tuntia ja 25 minuuttia, eli keskivauhti oli 6:23/km.

 

Vielä on neljä viikko tehokasta työaikaa marakunnon hiomiseen. Sitten pari viikkoa jäähdyttelyä ja bang!

  • Like 9
Link to post
Share on other sites

Aamulenkki suoritettu. Jonkinlaista nousujohteisuutta havaittavissa kunnossa parin lepopäivän jälkeen, kun juoksu sujui yllättävänkin mallikkaasti.

 

Herätys 5.20, mikä alle kuuden tunnin yöunien jälkeen tuntui lievästi epämiellyttävältä. Aamukahvi avasi silmät ja kohti Vänärin kenttää klo 6.30.

 

Heti alussa oli fiilis, että kenkä on tänään aika kevyt. Alkulämpönä kentälle 3,6 km @ 5:58/km - siis huomattavasti normaalia alkulömpöttelyäni kovempaa. Kelloa pysäyttämättä myssy, paksumpi paita ja juomapullo pienen hörpyn jälkeen lähtöviivalle ja rataa puskemaan. Lämpötila minulle täydellinen, t-paidassa ja sortseissa juuri sopiva juosta.

 

Radalla kymmenen kilometriä sujuu siten, että kilometrien nopeudet vaihtelevat 5:22-5:33. Kymppi menee aikaan 54:30 eli keskinopeudella 5:27/km. Vauhti tuntuu mutta ei mitenkään liian pahalta.

 

Lyhyt pysähdys eli vermeet takaisin niskaan ja kotimatkalle. Paluussa viimeinen kilsa on ylämäkeä, mikä nostaa sykkeen aika korkealle. Läähättää tai puskea ei tarvi.

 

Lopulta koko lenkki 16,95 km @ 5:45/km.

 

Tosi jees oli juosta. Sunnuntaina sitten hitaampi pitkis. Katsotaan, mikä on sen jälkeen fiilis.

 

 

  • Like 6
Link to post
Share on other sites

Hyvältä näyttää tekeminen. Kymppihän on kulkenut mallikkaasti. Eka maraton on aina arvoitus, joten aikatavoitteen asettaminen on vähän hihasta vetelyä. Varmasti saat hieman vinkkiä sunnuntain pitkikseltä siitä, miten jalat toimivat pitempikestoisessa suorituksessa. Itse ekalle maratonille lähdin liikkeelle tavoitteesta päästä läpi, sitten treenimäärän karttuessa laitoin tuon 5 tuntia tavoitteeksi ja kun treenit kulkivat mukavasti, laitoin tavoitteeksi alle 4 tuntia. Ja sellainenhan sieltä onneksi tuli. Näin jälkikäteen voisi ajatella, että jos olisi aika painunut yli neljän tunnin, niin olisin ollut siihen pettynyt, vaikka oikeasti sekin olisi ollut hyvä suoritus. Sen vuoksi kannattaa olla varovainen aikatavoitteiden kanssa. Mutta kyllähän tuo kympin aikasi indikoi todella reilua viiden tunnin alitusta maratonilla.

 

Reilu kuukausi aikaa vielä H-hetkeen, kovasti tsemppiä viimeisen kuukauden rutistukseen!

  • Like 2
Link to post
Share on other sites

Kiitos tsempistä.

 

Sunnuntaina on tosiaan ja tosissaan tavoitteena vetäistä kolmisen tuntia sellaista juoksua, jolla voisi vähän arvioida tulevaa lyllerrystä. Toki tuokin pitkis on vain sivistynyt aavistus siitä, mitä maratonilla on odotettavissa, ja kolmen tunnin perusteella ei pidä tehdä liian lopullisia johtopäätöksiä maratonin suorittamisesta.

 

Tavoiteaika kyllä mietityttää. Ongelmahan on seuraava:

 

Nälkä tuppaa kasvamaan syödessä, eli heti kun jalka liikkuu vähänkin vikkelämmin, mielessä alkaa harhailla harhainen haave siitä, että millaiseen tulokseen sitä voisikaan yltää. Tämähän on osittain vaarallinenkin ajatus, koska riskinä on, että tavoite on ihan liian korkealla, mikä näkyy kisassa liian kovana alkuvauhtina ja kostautuu puolessavälissä totaalisena uuvahtamisena. En soisi sellaista ekaksi maratonikseni.

 

Toisaalta taas - ja myönnän tämän rehellisesti - haluaisin kyllä jonkinlaisen tuloksen. Tai siis haluaisin pystyä syyskuussa parhaimpaani (siis siihen, mikä tällä harjoittelulla on mahdollista). Eli kääntäen: ajatus siitä, että lähden vain varmistelemaan maratonin läpi ei enää tunnu yhtä houkuttelevalta ajatukselta kuin silloin, kun treenikautta aloittelin.

 

Mielessä on myös pyörinyt ajatus, että jos vaan heitän vesilinnulla koko maratonia ja jatkan vain tyytyväisenä harjoittelua, sillä harjoittelu itsessään on pääosin ollut mukavaa, motivoivaa ja mieltä ylentävää. Mutta olisiko se sitä, jos ei olisi tähtäintä eli syyskuun 7. päivää?

 

Dear doc, olenko normaali?

  • Like 1
Link to post
Share on other sites

Eiköhän noi oo ihan normaaleja ajatuksia. Vaikea sanoa mikä se oikea tavoitevauhti on. Yksi hyvä indikaattori on juosta puolikas. Toinen ehkä jopa parempi on juosta kovemman treeniviikon lopuksi pitkis, jossa vaikkapa 10-15km lopussa sitä tavoitevauhtia. Jos menee tosi helposti, silloin on tavoitevauhti liian hidas. Jos taasen ei likikään mene tuota matkaa, todennäköisesti tavoitevauhti liian kova. Jos menee, mutta tuntuu raskaalle, niin oltaneen kohtuu oikealla kinkeripiirillä. Tämä siis olettaa, että harjoittelu tiivistyy loppua kohden, siellä otetaan oikeaoppisesti riittävä keventely ja tankkaus yms. 

 

Kaikista parhaitenhan sen tavoitevauhdin arvelun tietää juoksemalla sen maratonin. Kun on muutaman kymmentä juossut niin alkaa varmaan aika hyvin tietämään sen oman vauhdin kussakin kuntotilanteessa. Ensimmäiseen ei ehkä kannata lähteä keulimaan, kuitenkin jos juoksee alivauhtia vaikkapa puolimatkaan, niin siitä on vielä aika mukavasti vara kiristää ruuveja. Ja vikalla vitosella saa varmasti itsensä tyhjäksi juostua riippumatta siitä, mitä vauhtia ekat 37km on hölkkäillyt!

  • Like 4
Link to post
Share on other sites

Antilla oikein hyvät pointit. Lisäksi suosittelen miettimään juoksemista & elämää maratonin jälkeenkin. Silloin tuohon ensimmäiseen maratoniin ei tule niin hirmuisia latauksia. Se on vain yksi mittauspiste siitä miten treeni on purrut ja siitä (ja treenaamisesta) saaduilla opeilla juokseminen jatkuu.

Viimeiseen kuukauteen nyt 4-6 hyvää valmistavaa täsmätreeniä, malttia myös levätä ja sitten lähtöviivalle.

Hyviä treenejä sinulle-hyvä tulee👍😃🇫🇮

  • Like 1
Link to post
Share on other sites

Näin ja jos keuliikin ekassa niin saa todennäköisesti vain paremman motivaation lähteä harjoittelemaan ja näyttämään sitten toiseen. Eli ei se ihan niin vaarallista ole vaikka voimat vahingossa loppuvatkin, näin käy monelle ja jossain vaiheessa sekin voi olla ihan hyvä kokemus kestävyysurheilijalle. Enkä nyt silti suosittele aivan  liian railakasta aloitusta ja sekavaa hoipertelua lopussa...itse kuitenkin tein suunnilleen sen ja kaikki muutkin virheet eka kerralla eli mm. söin ihan liian lähellä starttia ym. Maalissa erään vastaavan vauhdinjaon kokeneen kundin kanssa makoilimme sitten ja keskustelimme että ei tiedä vieläkö sitä lähtee koittamaan mutta seuraavana päivänä kun energia imeytyi normaalisti se taisi olla jo uusi ohjelma suunnitteilla.. Veikkaan että kun olet noin paljon harjoitellut ja täällä lueskellut niin et edes pysty katkeamaan ihan niin pahoin enää kuin lähes pystymetsästä ilman tarkempaa maratontietoa hellemaralle lähtenyt.

  • Like 2
Link to post
Share on other sites

Itse viime vuonna juoksin ekan maran ( ja paljon huonommassa kunnossa kuin nyt ), niin lähdin muiden mukana liian kovaa alkuvauhtia @5.20 , vaikka kisaolosuhteissa se tuntui mukavan rennolta. Kympin kohdalla alkoi silloin jo jalat tuntumaan ja tiputin selvästi vauhtia @6.30 paikkeille. Puolikkaan väliaika oli tuolloin muistaaksen 2.17 ja alun liian kova vauhti kostautui 30km kohdalla ja siitä paineltiin sitten maaliin kilsa kävellen, kilsa juosten. Loppuaika 5.10, eli toiseen puolikkaaseen kului lähes 3 tuntia. 😞 

 

Teemme tällä hetkellä samaa harjoitusohjelmaa ja kun olen seurannut vauhtejasi, niin aika samoissa mennään. Pitkikset pystyt juoksemaan hitaammin, kuin minä, mutta itse en vain malta juosta niin hiljaa kuin pitäisi. Itselläni mara on tasan kahden viikon päästä ja tavoitteena tuo 4.30 alitus, joka pitäisi olla suht helppoa. Ja olen ajatellut lähteä matkaan noin 5.50-6.00 tahdilla,vauhti kuitenkin tulee hidastumaan loppua kohden, mutta helposti porukassa tulee alussa juostua aivan liian kovaa. Taidan laittaa hälytyksen kelloon, ettei ainakaan 5.40 kovempaa saisi mennä. Tänään juoksin 20km, joista ekat 15km @6.20 ja viimeiset 5km @5.30 Tuntui suht rennolta vielä tuo viimeiset 5km, mut syke näytti nousevan päälle 170, joten turha kuvitella pystyväni juoksemaan täyttä maraa alle 6min/km tahtia.

 

Oma mielipiteeni on että aloita jollain 6.00-6.30 tahdilla ainakin ekat puolikas, niin siitä on helppo vielä kiristää, jos siltä tuntuu.

  • Like 1
Link to post
Share on other sites

Aamulenkki tehty. Valmistautuminen oli oiva, kun eilen juhlittiin kummipojan synttäreitä, eli keho kivasti täyttyi sokerista ja rasvasta. Hieman valmistautumista aamuun häiritsi oma "vielä yksi jakso" -mentaliteetti, minkä vuoksi unimatin vierailu tapahtui vasta puolenyön jälkeen.

 

Kello soi 6.15, ja aamulenkille kello 7.40. Syy pitkään aamuun oli siinä, että unohdin laittaa kännykän lataukseen yöksi, ja aamulla pitikin odotella, että virtaa riittäisi juoksun mittaukseen. Kun akku näytti 78 prosenttia, ajattelin sen riittävän. No ei riittänyt, mutta siitä lisää myöhemmin.

 

Kymmenen astetta ja pilvistä. Ohut pitkähihainen paita, sortsit ja puoli litraa mehuvettä. Ja matkaan.

 

Sovin itseni kanssa, että pysähdyn arviolta viiden kilsan välein ottamaan hörpyn ja tarkistamaan vauhdin. Eihän ne ihan vitosen kohtiin menneet, mutta tavoitevauhti alkuun eli 6-6:15/km näytti pysyvän. Toki ensimmäisillä kilometreillä kävivät mielessä nämä tutut tuntemukset: onko kengät ok, miksi reisiä vähän kiristää, mikä on tuo tunne vasemmassa pohkeessa, onko hengitys ok, miksen jäänyt nukkumaan ja hieman myöhemmin ajatus siitä, että onhan tämä hölkkääminen hienoa.

 

Ekat 15,5 kilsaa keskivauhdilla 6:10/km. Sitten testi, miltä tuntuu vähän kiristää vauhtia. Seuraava vitonen 5:44/km ja sitä seuraava 5:50/km.

 

Lopputulemana 25,51 km ajassa 2:33:21. Keskivauhti ohjelman mukaan tasan 6:00/km.

 

Tässä vaiheessa kännykässä oli kaksi prosenttia akkua, joten lopetin Sports Trackerin, jottei juoksu katoa. Loppuun pari kilsaa loppulämpöä mummolaan.

 

Yhteensä noin 27,5 km.

 

En varmasti ihan tätä 6:00/km-vauhtia olisi maaliin jaksanut, mutta vielä jonkin aikaa.

 

Tästä nyt hullunrohkeasti seuraava:

 

@Seppo vaihdatko otsikoksi IikkaT (Ensimmäinen maraton Kuopiossa 7.9. alle 4.30). Kiitos.

 

Edit. Koko viikko 66,9 km @ 5:57/km.

 

  • Like 4
Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy