puujalka (2021: 1500m 4.30)

[puujalka 4 603]

 

Nyt alkoi sitten uusi terveyskuntolenkkeilijän ura. Ainoa tavoite on lenkkeillä joka aamu n. 45 minuuttia, +/- 15min. Vauhdilla, sykkeellä, millään sellaisella ei ole merkitystä, vaan fokus on terveyden ylläpidossa ja tietysti myös tavoitteellisen treenin valmiuksien ylläpidossa.

 

Terveysliikunta on minulle yhtä kiehtovaa puuhaa kuin hampaiden pesu. Sitä kannattaa harjoittaa säännöllisesti, mutta ei se mitään intohimoja herätä. Siihen on rakennettava niin vankka rutiini, että sen tekee täysin automaattisesti. Mielellään aina samaan aikaan, rituaalinomaisesti.

 

17 tuntia sitten, iisak kirjoitti:

No tosi kurja juttu. Mutta kropalla on pyrkimys parantaa itse itsensä. Ehkä viikon, vuoden tai 5 vuoden päästä huomaat että paikat taas yllättäen kestääkin juoksua. Tai sitten kilsat on tosiaan täynnä. Mahdollista sekin on.

 

Ei siitä olekaan epäilystä etteikö kroppa paranisi ja etteikö pystyisi juoksemaan. Juoksinhan tänäkin aamuna. Kyse on vain siitä pystyykö treenaamaan sillä tasolla millä haluaisi. Jos ei pysty niin sitten ei pysty. Sitten tehdään jotakin muuta.

 

[villea 2 690]

On 11.10.2020 at 10.25, puujalka kirjoitti:

Hieman erikoisemmasta päästä voisin mainita osteopaatin ja kalevalaisen jäsenkorjaajan 🙂

Kokeile vielä joidenkin muiden maiden kansalliseeposten mukaisia jäsenkorjaajia.

[henok 1 030]

11 minuuttia sitten, villea kirjoitti:

Kokeile vielä joidenkin muiden maiden kansalliseeposten mukaisia jäsenkorjaajia.

Kalevipoeg-püllüniksutaja, Beowulf Butt Fixer jne... näitähän löytyy. 

[X66 1 915]

On 10/11/2020 at 10:25 AM, puujalka said:

- Noin 10 erilaista (en edes muista tarkkaa lukua enää) asiantuntijaa, fyssareita, hierojia jne. Pari tosi pätevääkin tyyppiä. Hieman erikoisemmasta päästä voisin mainita osteopaatin ja kalevalaisen jäsenkorjaajan 🙂

 

Kun olet kaiken toivon menettänyt, olisiko aika turvautua foorumin puoskareihin?

Kuntoilu on ihan hyvä, laita siihen hitunen progressiota niin katsotaan 2 kk kuluttua.

 

[puujalka 4 603]

9 tuntia sitten, X66 kirjoitti:

 

Kun olet kaiken toivon menettänyt, olisiko aika turvautua foorumin puoskareihin?

Kuntoilu on ihan hyvä, laita siihen hitunen progressiota niin katsotaan 2 kk kuluttua.

 

 

Kuntoilu ja progressio on minun maailmassani vähän ristiriitainen käsitepari.

 

Tänään aamusta taas 8km/45min kevyttä juoksentelua. Aamupalan jälkeen pienet jumpat ja sitten onkin taas loppupäivä vapaa kaikesta liikunnasta. 

 

Jatkan tällä algoritmilla niin pitkään kunnes pakaraan ei enää satu. Sitten voikin katsoa huvittaako lisätä treeniä vai ei. Treenaamisen lopettaminen ei ole sinänsä mikään ongelma, toisin kun syömisen vähentäminen vastaamaan kulutusta. Tällaisessa tilanteessa mulla on aina mukamas ihan hirveä nälkä kunnes kroppa sopeutuu pienempään kulutukseen. 

 

[puujalka 4 603]

On taas kuntoiltu. Olen nyt vetänyt vain aamuisin sen reilun 40min rauhassa, ja sitten myöhemmin jotakin jumppaa jos jaksan/muistan.

 

Kyllä se vaan on tuo perse alkanut vähän jo parantumaan, eli se ei vaan tykkää juoksemisesta. Ei sillä vieläkään pysty vauhtia pitämään, mutta ainakin nämä aamulenkit on nyt olleet huomattavasti miellyttävämpiä suorittaa.

 

Ensi viikko vielä samalla kaavalla, ja sitten onkin viikon pakkolepo (kertausharjoitukset). Katsotaan sen jälkeen miltä homma maistuu. Yritän nyt vähän toisesta suunnasta, eli ei niin kovasti määrää heti kehiin. Stridet täytyy lähteä terävästi ja täysin kivuttomasti, ennen sitä ei ole mitään asiaa treenien pariin. Jos kaikki tekosyyt poistuvat tässä syksyn mittaan, ehkä sitä joskus Marraskuun korvilla pääsisi taas vauhtiin. Vaikea uskoa, mutta eihän nämä aina ole uskonasioita.

[henok 1 030]

Miten näkyy painossa treenin vähentäminen? Vai oletko osannut vähentää syömisiä samassa suhteessa? Itse syön aina sitä enemmän mitä vähemmän liikun...

[puujalka 4 603]

2 minuuttia sitten, henok kirjoitti:

Miten näkyy painossa treenin vähentäminen? Vai oletko osannut vähentää syömisiä samassa suhteessa? Itse syön aina sitä enemmän mitä vähemmän liikun...

 

No eipä tuo nyt vielä ole ehtinut tuntua, mutta toki myös syömistä on vähennetty. Vähemmän leipää, juustoa, lihaa ja muuta korkeaoktaanista. Tilalle enemmän rehuja ja pahimpaan nälkään jyrsin kaiken päivää porkkanoita, riisikakkuja tai muuta vastaavaa höttöä. 

 

[puujalka 4 603]

Viikon yhteenveto: 7 x n. 8 km aamuisin, eli n. 56km. Päivällä sitten pientä jumppaa ja dynaamista venyttelyä. Jalkojen tilanne vähän parempi, vaikka otti tuntemattomasta syystä takapakkia tässä viikonlopun aikana. Se elää täysin omaa elämäänsä kaiken logiikan ulkopuolella. Liekkö edes oma jalkani? Onko se mahdollista, että jonkun toisen treenit tuntuu mun perseessä? Jonkinlainen kvanttitason perseheijastuma. Tällainenkin saattaa tulla mieleen kun on mystinen persekipu. 

 

No joka tapauksessa tilanne on nyt parempi. Kyllähän näin pystyy elämään ihan hyvin vaikka lopun elämänsä. Käy vähän lenkkeilemässä aamuisin ja varoo nostamasta vauhtia liian kovaksi. Eipä se tänä aamuna nyt ihan ensimmäisenä ollutkaan mielessä. Vettä vihmoi ja lämpöä jotain +3. Mahakin alkaa jo tottumaan siihen, että ei ole pakko kauhoa suuhun kaiken päivää kaikkea orgaanista mitä kaapeista nyt sitten löytyykin.

 

Eilen katselin mielenkiinnolla puolimaratonin MM-kisoja. Naisissa huima kisa, jossa käsittääkseni kolme veti alle maailmanennätyksen. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita oli riittävästi, mm. kisan ennakkosuosikki veti pannut ja menetti kärkikahinat. Miesten kisa vähän tylsempi, mutta voittaja Kiplimo antoi myrskyvaroituksen. Veikkaan, että tuosta kaverista kuullaan vielä lisää. Kolmanneksi tullut etiopialainen Walelegn raastoi asenteella jo startista alkaen. Tai ehkä hänen kasvonsa on jonkinlaisessa syntymäirvistyksessä.

[Tumpelo 4 316]

https://vk-kustannus.fi/tuote/lantion-alueen-toimintahairiot

 

Olisikohan tuosta opuksesta apua, olisi nyt aika halvalla saatavilla. 

[puujalka 4 603]

Viikon yhteenveto: n. 54km kevyttä aamulenkkeilyä ja jumpat päälle.

 

Viikon edetessä alkoi pakara tuntumaan jo sen verran hyvältä, että Torstaina kävi mielessä jos sitä vaikka kokeilisi toisen lenkin päivällä. Tuumasin kuitenkin, että maltti on valttia, joten ehkä Pe tai La. No sitten tuli vähän vetämätön ja flunssainen olo, ja pysyttelin vain aamulenkeissä. Lauantaina alkoi taas pakara ja lonkka ilmoittelemaan itsestään, ilman mitään selkeää syytä, kuinkas muuten. Tänä aamuna piti linkuttaa hassusti kun koko vasen lonkka oli taas vaihteeksi lempparitilassaan, eli paskana.

 

Tällaista se nyt on, ja siihen on kai totuttava. Puolet viikosta aina ihan ok, ja toinen puoli vähemmän ok. No jos tarkkoja ollaan, tuo jalka käy ryppyilemään 2-3 viikon välein, ja jos en rassaa sitä kovasti, episodit laantuu yleensä muutamassa päivässä. Joten jos merkit pitävät paikkansa, ehkä Keskiviikkona aamulenkki voisi olla jo vähän miellyttävämpi. 

 

Mutta on myös pakko sanoa, että löytyy tästä positiivisiakin puolia. On paljon muutakin tekemistä, ja siihen on nyt sitten paljon enemmän aikaa ja energiaa. Mutta raportoin tänne vain näitä juoksuun liittyviä juttuja, ja mitään kovin positiivista ei sillä rintamalla valitettavasti ole tarjolla.

[henok 1 030]

Voisithan alkaa pitää täällä ihan yleistä julkista päiväkirjaa. Kertoisit ihmissuhteista, työjutuista yms. 

[villea 2 690]

4 tuntia sitten, henok kirjoitti:

Voisithan alkaa pitää täällä ihan yleistä julkista päiväkirjaa. Kertoisit ihmissuhteista, työjutuista yms. 

Esim. keskustelu naapurin kanssa loppunostolla.

[puujalka 4 603]

15 tuntia sitten, henok kirjoitti:

Voisithan alkaa pitää täällä ihan yleistä julkista päiväkirjaa. Kertoisit ihmissuhteista, työjutuista yms. 

 

No joo, ihan takuuvarmasti.

 

Tänä aamuna lenkki oli niin hirveää paskaa, että käännyin ympäri jo 2km jälkeen. Vasenta jalkaa piti raahata perässä kuin jotakin ylimääräistä raatoa ja muutenkin olotila varsin epäselvä. En oikein tiedä olenko sairastumassa johonkin paskaflunssaan vai en. Raskasta joka tapauksessa. Täytyy ehkä kohta siirtyä kuntopyöräilemään, tai sitten unohtaa kuntoiluhommat kokonaan hetkeksi.

 

Ei oikein ota nyt tuulta alleen nämä mun kuntohommelit. Sen jälkeen kun päätin lopettaa tavoitteellisen treenin on kaikki mennyt ihan alamäkeen. Piti olla ihanaa ja kevyttä terveysliikuntaa joka rikastaa arkea ja tuo lisää energiaa, mutta tilalle onkin tullut jonkinlainen outo rappiotila. Tätä ei sosiaalisessa mediassa kerrottu.

 

Nämä on täysin henkimaailman juttuja, joten en enää edes yritä analysoida kovin syvällisesti. Ehkä riittää vain todeta, että tällaisella fyysisellä rappiotilalla on nimikin: keski-ikä?