Jump to content
Juoksufoorumi.fi

puujalka (pari maratonia 2022)


Recommended Posts

2 tuntia sitten, puujalka kirjoitti:

Eipä paljon uutta tullut lääkkeisiin liittyen. Tilannekuva on jossakin määrin tarkentunut, eli kaikkien kuvausten ja verikokeiden (mm. HLA-B27 pos.) jälkeen ovat sitä mieltä, että tämä mun tila ei ole selkärankareuma vaan lähempänä nivelpsoria. Tai jotain muuta vastaavaa, joku tulehdustauti kuitenkin. Salazopyriniä ei kannata syödä koska aiheuttaa mulla niitä verenkuvan muutoksia, eikä tässä tilanteessa myöskään kirjoiteta Kela-hakemusta biologisiin lääkkeisiin (omakustanne n. 10k/vuosi). Pitäisi olla kuulemma niin kipeä että ei voi tehdä työtä. Eli täytyy vain luovia tulehduskipulääkkeiden voimin eteenpäin. Ja jos ne ei jossain vaiheessa enää riitä, palataan asiaan.

 

Toisin sanoen, täytyy vain opetella elämään tämän kanssa ja olla provosoimatta liikoja. Ja sitten kun välillä läikkyy yli kuten nyt viime viikolla, sitten vain kipulääkekuurit tulille viikon-parin ajaksi. Näillä mennään.

Joo, näinhän se on, että biologisia lääkkeitä saa vain silloin kun perinteisemmät (=halvemmat) lääkkeet eivät auta. Ja on noissa biologisissakin omat ikävyytensä, mm. heikentävät vastustuskykyä.

Link to comment
Share on other sites

7 tuntia sitten, Numerolapun paiskaaja kirjoitti:

Joo, näinhän se on, että biologisia lääkkeitä saa vain silloin kun perinteisemmät (=halvemmat) lääkkeet eivät auta. Ja on noissa biologisissakin omat ikävyytensä, mm. heikentävät vastustuskykyä.

 

Lääkäri selitti mulle että se suurin riski ei sinänsä ole infektiotautien takia, vaan ylipäätään siinä että noi biologiset on aika riskialttiita sillä tavalla, että jos niistä tulee jotain haittavaikutuksia, ne voi olla aika isoja juttuja. Yleensä hyvin siedettyjä, mutta jos jotain tulee, se voi olla pahakin juttu. Lääkitystä seurataan tiiviisti viisi vuotta kerrallaan. Että sinänsä joku tuollainen Salazopyrinin pikku anemia ei ole vakavaa, vaikka ikävää onkin. Ja hinta on niin rapsakka noissa, että käytännössä pitää useimmissa tapauksissa kirjoittaa Kelaan "B-paperit", eli vaihtoehdot ovat joko 1) eläke 2) kokeillaan lääkettä jolla mahdollisesti välttää eläkkeen. Isoja juttuja, jotka pisti vähän perspektiiviin tätä mun tilannetta.

 

Link to comment
Share on other sites

5 tuntia sitten, puujalka kirjoitti:

 

Lääkäri selitti mulle että se suurin riski ei sinänsä ole infektiotautien takia, vaan ylipäätään siinä että noi biologiset on aika riskialttiita sillä tavalla, että jos niistä tulee jotain haittavaikutuksia, ne voi olla aika isoja juttuja. Yleensä hyvin siedettyjä, mutta jos jotain tulee, se voi olla pahakin juttu. Lääkitystä seurataan tiiviisti viisi vuotta kerrallaan. Että sinänsä joku tuollainen Salazopyrinin pikku anemia ei ole vakavaa, vaikka ikävää onkin. Ja hinta on niin rapsakka noissa, että käytännössä pitää useimmissa tapauksissa kirjoittaa Kelaan "B-paperit", eli vaihtoehdot ovat joko 1) eläke 2) kokeillaan lääkettä jolla mahdollisesti välttää eläkkeen. Isoja juttuja, jotka pisti vähän perspektiiviin tätä mun tilannetta.

 

Eli nyt sun pitäis vaihtaa ammattia ammattijuoksijaksi ja saisit b-paperit käsiin 😉

Link to comment
Share on other sites

tunti sitten, Spica kirjoitti:

Eli nyt sun pitäis vaihtaa ammattia ammattijuoksijaksi ja saisit b-paperit käsiin 😉

 

Hehe, mut jos tekisin fyysistä työtä, asia olisi melko lailla selvä. Mutta koska olen toimistorotta, tämän pitäisi mennä niin vaikeaksi että ei esim. voisi nukkua.

 

Tuli vain mieleeni, koska kyllähän tämä rajoitti tänään punttiksella mun tekemistä. Vaikea kuvitella että mitään raskasta fyysistä työtä voisi nyt tehdä.

 

Link to comment
Share on other sites

Viikko avattu lääkekuurilla. Ajattelin napsia vielä viitisen päivää Arcoxiaa, tai vaikka pidempäänkin jos ei kipuilu mene pois. On se jo vähän helpottanut, mutta edelleenkin SI-nivelet kolottelee. Mitään kovempia treenejähän ei kannata näiden nappien kanssa tehdä, vaikka olisi kuinka hyvä olo, koska tulehduskipulääkkeiden kanssa ei paljon kehitystä synny. Toisaalta eipä se treenaaminen tunnu kovin kivalta edes, tai siis ainakin on sen verran outo oli lihaksissa ja muutenkin.

 

Tulipa mieleeni mitata verenpaine kun jotkut on raportoineet Arcoxian vaikuttavan verenpaineeseen ja sydämenkin toiminaan. En ole havainnut mitään rytmihäiriöitä tai vastaavaa, mutta oudon alas on sykkeet nyt laskeneet. Äsken mittasin tässä istuessa 36, joka on epätavallisen alhainen mulle. Verenpaine kuitenkin aika normaali, ehkä aavistuksen koholla, mutta voi mennä ihan normaalin vaihtelunkin piikkiin.

Link to comment
Share on other sites

Tänään taas voimapäivä. Lähdin 11km aamulenkille ilman lääkitystä. Tokihan se lääkitys edelleen vaikuttaa koska arcoxian puoliintumisaika n. vrk, eli aika pöhnissä sitä oli. Mutta siis jos ei tuntemuksia, sitä voisi vaikka olla nappaamatta enempiä. No sen verran pakaraa pisti, että jatkoin kuuria.

 

Muutaman tunnin töiden jälkeen punttisalille, jossa jalkojen lisäksi myös yläkroppaa ja pientä koordinaatiota juoksusuoralla. Koordinaatiot meni sen verran hyvin, että rohkaistuin kokeilemaan parit stridet. Fail. Perseessä laukesi jotain. Ei mitenkään pahasti, mutta loppusessiot piti vetää aika varovasti.

 

Äsken imaisin ekat protskulisätkin, eli olen muuntautumassa ihan täysin salimakeksi. Sehän onkin mun backup suunnitelma. Eli sitten kun kroppaa tekee lopulliset oharit eikä salli enää juoksutreeniä, alan salimakeksi. Salilla voi tehdä aina jotakin. Se päivähän voi olla jo huomenna, ei voi tietää kun on tämmöinen paskasairaus. Hyvät fiilikset päivän askareista kuitenkin kaikesta huolimatta. Sitä tehdään mitä voidaan, ja siihen ollaan tyytyväisiä. Ainakin näin paperilla.

  • Like 6
Link to comment
Share on other sites

tunti sitten, puujalka kirjoitti:

Äsken imaisin ekat protskulisätkin, eli olen muuntautumassa ihan täysin salimakeksi. Sehän onkin mun backup suunnitelma. Eli sitten kun kroppaa tekee lopulliset oharit eikä salli enää juoksutreeniä, alan salimakeksi. Salilla voi tehdä aina jotakin. Se päivähän voi olla jo huomenna, ei voi tietää kun on tämmöinen paskasairaus. Hyvät fiilikset päivän askareista kuitenkin kaikesta huolimatta. Sitä tehdään mitä voidaan, ja siihen ollaan tyytyväisiä. Ainakin näin paperilla.

Minunkin suunnitelma on, että sitten kun ei enää pysty juosta tai muuten juoksu ei enää anna minulle mitään, menen Full Arnold -moodiin. Se on järkevääkin sitä paitsi, iän myötä lihasten merkitys kasvaa ja kestävyyskunnon vähenee. 

Link to comment
Share on other sites

2 minuuttia sitten, henok kirjoitti:

Minunkin suunnitelma on, että sitten kun ei enää pysty juosta tai muuten juoksu ei enää anna minulle mitään, menen Full Arnold -moodiin. Se on järkevääkin sitä paitsi, iän myötä lihasten merkitys kasvaa ja kestävyyskunnon vähenee. 

 

Tuossa on arvatenkin omat ongelmansa, joista me ei tiedetä mitään. Voisin kuvitella, että ainakin mulla se menisi nopeasti ihan samanlaiseksi säätämiseksi kuin tämä juoksuhommakin. Eli aika nopeasti sitä olisi jo tutkimassa kisakalenteria, ja kroppaa taas vingutetaan ihan limiteillä. Loppujen lopuksi ongelma ei koskaan ole lajivalinta, vaan pään sisällä. Tekeeköhän ne Mehiläisessä lobotomiaa? Ja meneekö se työterveyden piiriin?

 

 

  • Haha 3
Link to comment
Share on other sites

9 minutes ago, puujalka said:

 

Ehkä tuo toimisi jos alkaa keulimaan liikaa. Veikkaan tosin että ihan perinteinen kaljan litkiminen on parempi keino päästä eroon treenistä. Se onkin sitten salimakeilun backup.

 

Kyllä varmaan treenin luontevin vaihtoehto on toisenlainen treeni. Mulla ois listalla odottamassa pyöräily, soutu, uinti, melonta, sauvakävely..

 

  • Like 1
Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
  • Ketjua lukevat   0 members

    • Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy