Jump to content
Juoksufoorumi.fi


puujalka (2021: 1500m 4.30)

Arvostele ketju:


 Share

Recommended Posts

Jos oli eilen himppusen väsymystä, tänään tuntui olevan lähes totaalinen seinä vastassa. Aamusta meni aamulenkki vielä ihan normaalisti. Sen jälkeen punttiniiloilutkin vielä ilman mitään yllätyksiä. Parin tunnin tuumailun jälkeen aamupäivän peruslenkillä ei sitten enää jalka noussut. Täysin veto pois. Ihan kuin tässä alkaisi nyt olemaan joku kaava. Voimailun jälkeen on lenkit menneet ihan penkin alle jo muutaman viikon ajan. Kumma juttu, ne kun meni viime vuonna ihan hyvin. Ehkä siirrän ne varmuuden vuoksi sitten iltapäivälle tästä lähtien.

 

Tänään 17km (6+11), välissä voimailut.

Link to comment
Share on other sites

Eilen iltapäivällä nousin tuolilta vähän väärässä asennossa ja pakarassa laukesi jotain. Se masensi niin paljon että menin nukkumaan siinä toivossa että ylimääräinen lepäily vähän rauhoittaisi tilannetta. Kyllä se tuntui auttavan, aamulenkillä jalka ei ollut ihan mahdottoman oloinen. Eka kilsa varovasti köpötellen n. 8 minuuttia ja siitä sitten tuntuman mukaan lähemmäksi normaalia hölkkää. Täytyy vain yrittää välttää tietynlaisia asentoja ja äkkinäisiä liikkeitä ja köpötellä hissukseen.

 

Tämä liittyy enemmän siihen välilevynpullistumaan. Vaikuttaisi olevan niin että selkä ja SI-nivelet ei tykkää tehoista ja isoista liikeradoista (nopea juoksu), ja iskias sitten taas ärtyy myös määrästä. Suo siellä, vetelä täällä. Kai se olisi parempi vain pistää pillit pussiin ja vetää pää täyteen lääkkeitä tai tilata netistä jotain kunnon mömmöjä, mutta eipä tällä mun touhulla mitään tekemistä järjen kanssa olekaan. Olen päättänyt että en anna periksi näille mun vaivoille. En hyväksy sitä että en voi treenata. Juoksen vähintään sen 100 km viikossa vaikka sitten itkisin ja ryömisin, kuten idolini Julma-Juha Väätäinen Brasiliassa 1969. Hän tosin veti jotakin Tanderil-tabletteja, jotka vedettiin markkinoilta 1980. Oli varmaan ihan hyvä myrkky. Yritän pärjätä ilman lääkkeitä niin pitkään kuin vain mitenkään pystyn.

 

Tuosta Väätäisestä vielä. Kirja Kierros Vielä on todella inspiroiva, mutta siinä on kyllä joitakin vähän outoja kohtia jotka asettaa kyseenalaiseksi Julma-Juhan jutut. Erityisen paljon ihmetyttää se miten vähän hän muka söi. Juoksenteli ympäri maailmaa 30-50 km/pv ja söi välillä vain "patonkia ja kaljaa", tai kerran päivässä jotain epämääräistä, tai pelkkiä hedelmiä ja ties mitä. Jos hänen elimistönsä ei ollut jonkinlainen termodynaaminen ihme, moiset jutut taitaa olla vain Pohjanmaan lisää. Laskin nimittäin eilen, että jopa minun pitäisi syödä n. 3000 kcal/pv, ja kyllä sen eteen saa ihan tosissaan töitä tehdä jos ruokavalio on tällainen suhteellisen clean. Pitää nakertaa pitkin päivää jotain. Patonki ja pari kaljaa ei kattaisi kuin muutaman tunnin perusaineenvaihduntaa. Juokse siihen päälle stten 50km.

Link to comment
Share on other sites

No, voihan se patonki olla vähän isompi kuin peruspulliaisen siivu patonkia kunnon rasvaöveritäytteillä... Tavallisessa keskioluessa lienee noin 160-170kcal energiaa, joten jos on tottunut lipittelijä, niin kyllähän sitä nyt ihminen juoksee vaikka 30km päivässä (juoksijan painolla kuluttaa siis ~2000kcal siinä sivussa) ja juo 10 olutta. Patonki pitää loput energiat hyvinkin jiirissä 😛 Mutta missäpä tuollaisessa kirjassa ei vähän värikynää olisi, olisi vaan turhan riisuttu ja mtäänsanomaton, jos sankarista tehtäisiin tavallinen ihminen!

Link to comment
Share on other sites

46 minuuttia sitten, Spica kirjoitti:

Mutta missäpä tuollaisessa kirjassa ei vähän värikynää olisi, olisi vaan turhan riisuttu ja mtäänsanomaton, jos sankarista tehtäisiin tavallinen ihminen!

 

Luulen että tuosta värikynästä siinä tosiaankin on enimmäkseen kysymys. Mikäli määrät pitävät paikkansa (nekin voivat olla rankasti liitoiteltuja!) on pakko syödä todella paljon. Kirjan mukaan maksimaalinen päiväannos oli 75km, viikkoannos 350km, kuukausiannos 1200km. Ei sitä vedellä pelkällä kaljalla ja voikkileivällä 😄

 

Tai sitten valikoidaan ja luodaan sitä kautta vähän jänskempi kirja. Eli vaikka see dieetti olisikin päällisin puolin riittävä, siellä on saattanut olla joku viikko-pari jotain vähän epämääräisempää, ja niistähän se kirja kannattaa kirjoittaa eikä siitä tylsästä bulkista.

 

Link to comment
Share on other sites

Nyt olisi ollut sitten haluja, vaan ei niinkään paljon kykyjä. Ja puhutaan siis edelleen juoksemisesta. Kuten veli @NORDMAN joskus kirjoitti, voimapäivän jälkeen on kulkupäivä, ja ainakin minulla tuo tuntuu pätevän lähes poikkeuksetta. Sitä pumppia kannattaisi hyödyntää, joten nyt perustreenien aikana kun teen punttista, voisin kokeilla siirtää punttiniiloilut edelliseen päivään. Eli siis jos on tarkoitus tehdä Tiistaina jotakin vauhdikkaampaa, tekee sitten ne punttihommat Ma-iltapäivällä. Nyt olen yrittänyt mahduttaa ne samaan päivään koska Maanantaina olen yleensä aina tosi väsynyt. Siihenkin voi vaikuttaa siten, että yrittäisi ihan oikeasti pitää pitkä lenkki mahdollisimman kevyenä ja tankkaisi ylikorostuneesti sitä "patonkia ja kaljaa" pitkiksen jälkeen (viitaten edelliseen postaukseen).

Link to comment
Share on other sites

Tuo hengästymisen taso saattaa joskus kertoa rasittavuuden paremmin kuin syke. Itsellä on kokemuksia oikeastaan usein juuri vastaavasta tilanteesta, eli kun juoksee eka kertaa aikoihin jossain yläkynnyksen vauhdeissa, niin syke onkin jotain 5-10 alle kynnyksen, mutta hengitys ja yleinen tuntemus vastaa kuitenkin sitä kynnysvauhtia. Tämänhän voisi pelkkää sykettä ja vauhtia tuijottamalla tulkita että onpas hyvä kunto... Kun oikea tulkinta ehkä olisikin, että kone vielä tukossa talven jäljiltä. 

 

Sitten muutaman kynnystreenin jälkeen sama vauhti, mutta syke 5-10 enemmän eli "normaali" kynnyssyke ja tuntemus jopa helpompi kuin tuossa ekassa yrityksessä.

 

Usein käytän hengitysrytmiä myös testaamaan olenko oikeasti pk-alueella. Jos 4 askeleella sisäänhengitys ja 4 askeleella uloshengitys tuntuu luontevimmalta, niin tulkitsen että olen pk2 alueella. Välissä kokeilen 3-3 tai 5-5 hengitystä vertailun vuoksi. Minusta ainakin tuntuu että luonteva hengitysrytmi vaihtelee päiväkohtaisesti vähemmän kuin syke. Eli joskus 135 sykkeellä 4-4 tuntuu hyvältä ja muutenkin on "pk-tunne", mutta joku toinen päivä samalla sykkeellä 3-3 tuntuu tarpeelliselta ja muutenkin raskaampi tuntemus, jolloin tulkitsen olevani jo vk1-alueella.

Link to comment
Share on other sites

14 minuuttia sitten, iisak kirjoitti:

Tuo hengästymisen taso saattaa joskus kertoa rasittavuuden paremmin kuin syke.

 

Ehdottomasti juuri näin. Mun tapauksessa jalkalihakset vaan laahaa jäljessä suhteessa sydänlihakseen. Kunhan herättelen niitä henkiin tässä kevään mittaan, alkaa varmaan sykkeet ja yleinen fiilis korreloimaan paremmin.

 

 

Link to comment
Share on other sites

Tänään vedin 19km ruokahalua herättelevää juoksua pohjille, mutta en siltikään pystynyt syömään kuin neljä lautasellista eksoottisia kaukoidän herkkuja. Vanhuuden vaiva sekin lienee.

 

sushit.thumb.JPG.55f197db2c66ec6d1e7ada8fb55a156c.JPG

 

Yritän tässä jossakin vaiheessa kesää juosta kovan 30-35km pitkiksen ja siitä sitten suoraan tuohon pöytään. Saa ainakin rahalle vastinetta.

Link to comment
Share on other sites

Kyllä neljä lautasellista on jo ihan hyvä, riippuu tietysti lautasen koosta. Se ero on juoksemisessa ja pyöräilyssä, että juosten ei oikein tahdo saada kunnon nälkää aikaan. Loppuu koivet kesken. Mutta pyörällä kun voi vetää joku 200W tehoa ja joku 7h lenkura. Siinä sitä pojat kuluu sitten kaloreita sen verran, että yhdellä istumalla ei saa kuin pienen osan tankattua siitä. Pitäiskin joskus ihan huvikseen kysyä kassalla, että kuinka pitkään tästä buffetista saa syödä. Jos rajaa ei ole, ottaa siinä välikuoleman (vaikkapa tunnin verran) ja jatkaa sitten syömistä, noinhan sitä kotonakin tulee tehtyä...

Link to comment
Share on other sites

Viikon yhteenveto: 123km juoksua, voimatreeni ja pientä jumppaa päälle.

 

Treenit:

- Tiistai: voima

- Keskiviikko: kiihdytyksiä

- Torstai: mukava PK2/VK, jossa yksi reipas kilsa n. 4min

- Sunnuntai: pitkä lenkki 22km (5.28/111)

 

Alkuviikolla olin ihan sippi ja jalatkin aika kipeän oloiset, mutta piristyin koko ajan viikon edetessä. Torstain VK-kokeilu tuntui avaavan jonkinlaisen tukoksen, ja nyt tuntuu aika hyvältä ihan normaali PK-juoksentelu. Sunnuntaina riitti hyvin energiat edellisen päivän porstastelun ansiosta, mutta muuten oli kyllä taas vaihteeksi hankala juosta. Oli hiton kylmä, sormet meni niin jäähän että en pystynyt kiristämään löystyneitä tossuja ja hommasin itselleni pientä hiertymää, ja loppumatka meni mulle ihan normaaliksi graindaamiseksi. Vihaan pitkiä lenkkejä.

 

Nyt olisi periaatteessa Danielsin I-jakso ohi, että mitäs sitä ensi viikolla? No tätä samaa. Nostan määriä ja kokeilen pikku hiljaa ajella sisään kovempaa juoksua, mutta en siis vielä varsinaisesti aloita vääntämään mitään ohjelmaa. Jos vielä muutaman viikon antaisi peruskunnon kypsyä.

Link to comment
Share on other sites

Päivitetään vielä vähän Danielsin I-jakson yhteenvetoa.

 

Eli siis kuusi viikkoa:

- Kolme ensimmäistä vain kevyttä juoksua, ei pitkiä lenkkejä, yht. 310km

- Kolme seuraavaa viikkoa mukana stridet + pitkät lenkit, yht. 363km

- Kaikkinensa 673km

 

Stridet eivät vielä oikein onnistu hyvin, joten ei tästä voida siirtyä II-jaksoon. Pitää vielä harjoitella lisää ja toivoa että alaselkä vetreytyisi parempaan kuntoon.

Link to comment
Share on other sites

Osallistu keskusteluun

You are posting as a guest. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy