Jump to content
Juoksufoorumi.fi










kimmoke

Juoksuharrastuksen muuttuminen sydäninfarktin jälkeen?

Recommended Posts

Nyt, kun itse siirryin infarktin saaneiden joukkoon viikko sitten niin ajattelin tehdä aiheesta oman alueensa. 

Eli jos olet kokenut infarktin tai sydämen jotain muutakin toimintahäiriöitä, niin olisi hyvä jakaa treeni kokemuksia ja vinkkejä. 

Itselle määrättiin todella kevyttä 4-6vkoa.

Harjoitussyke määritetään niin, että seisomasyke + 20. Eli mulla ei saa mennä yli 100.

Lääke jota määrättiin 3kk Bisoproact estää sykkeen liiallisen nousun. 

Onko niin, että 3kk jälkeen sitten palaillaan entiseen treeniin ? 

Mites muut olette tehneet? 

 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

No joskus -90 luvulla lepo syke 32..sit pari päivää myöhemmin lepo syke 75...lääkäri sano et kaikki ok. mä et kun kävelin 

 ja fillaril tänne lekuriin ni alko pumpusta ottaa..mittasivat hg 192.. ei meinannu veri tulla sormesta..sano lekuri et vähän paksuu 

 on veri..et syö vähän huonommin kyl se siitä...meni joku 3 viikkoo ennen kuin pääsin lenkille taas.. eipä tutkittu sen enempää..

en tiedä mikä oli..söin tosi paljon 3-4 viikon aikana ja nukui vähän enemmän..voi olla et lievä sydän kohtaus tai joku...näin kävi mulla..ei sillo kukaan tutkinu sen enempää..enkä menny uudelleen

enää lääkäriin...ajattelin et jos lähetään ..lähetään lenkkarit jalas..en lähteny silloin....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo jos veri on tollaista siirappia niin voi tulla tukoksia. 

Eikä virtaa kovin jouheasti suonissa. 

Verenluovutus taitaa auttaa ja verenohennuslääkkeet. 

Edit. Verenohennuslääkkeitä ei käytetä korkeaan hemogloniiniarvoon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Viime vuoden vantaan maratonin jouduin keskeyttämään ensimmäiselle kierrokselle kun kroppa ei toiminut lainkaan. Syynä oli infarkti ,joka tosin selvisi vasta seuraavana maanantaina jolloin menin lääkäriin.Maraton oli lauantaina.  Oireet olivat myöhemmin illalla alkanut kova särky lapaluitten välissä ja pahinvointikohtaus heti juoksun jälkeen, jotka yhdistin vain palautumattomuuteen Tallinnan maratonilta joka oli kuukautta aiemmin.Mitään rintakipuja tms ei ollut . No, sieltä maanantain terveysasemakeikalta lähdettiinkin sitten pillit päällä lanssilla meikkuun, jossa tehtiin varjoainekuvaukset ja pallolaajennus vasempaan sepelvaltimoon joka oli 100% tukossa.Myöhemmät vaiheet olivat sen verran kimurantteja ,että lyhennettynä versiona sain pahoja rytmihäiriöitä ja sydämenpysäyksen (elvytettiin sairaalassa). Näitten tapahtumien jälkeen asennettiin tahdistin ,joka sekin jouduttiin myöhemmin asentamaan toiselle puolelle uudestaan kun ensim.haava tulehtui. Nyt olen opetellut elämään tahdistinpotilaana ,ns.iskevä tahdistin joka pitää sykkeet alueella 60 - 130.Mikäli pumppu menee rytmihäiriöön se yrittää ensin palauttaa rytmin ylitahdistamalla ja sitten toimii defillaattorin tavoin mikäli rytmi ei ed.mainituilla konsteilla palaudu.  Juokseminen on toistaiseksi ainakin pois laskuista ja kävellen kohotetaan kuntoa. Lääkkeitä on käytössä pienen apteekin verran.mm Beetasalpaajat,kolesteri..ym,ym.   Maratonit ovat taaksejäänyttä elämää ,samoin "ura" ikämiesfutiksessa( pelasin maalissa),koska tahdistimeen ei saa kohdistua kovia iskuja.  p.s tanssilattialla ei kuulemma tahdistimesta kuitenkaan ole apua...

  • Like 9

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huh huh toi Pietarin tarina. 

 

Sydänosastolla myös kuuli tarinoita ja yhdellä kaverilla oli streptokokki bakteeri tuhonnut sydämen kaikki 4 läppää. 

Sai biologiset läpät. 

 

Oli Tampereella viikon kiinni koneessa joka hoiti verenkierron, munuaiset ja hengityksen. Olikohan se Elto-kone, taisi olla? 

Olin varmasti Hämeenlinnan 6B osaston vähimmällä infarktista selvinnyt ja nuorin mennä viikolla. 

Nyt joka tapauksessa loppuelämä sepelvaltimotauti diagnoosi. Sehän ei sinänsä häviä mihinkään. 

 

 

 

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites
11 tuntia sitten, pietari kirjoitti:

"ura" ikämiesfutiksessa( pelasin maalissa)

Olen jopa nähnyt @pietarin pelaavan, sehän oli Cisse Häkkisen muistolaatan paljastustilaisuudessa. Vastapuolella oli Jallu Rantasta ja Kimmo Tarkkiota, joten oli kovatasoinen peli!

 

Näitä tarinoita lukiessa tulee kyllä mieleen, miten pikkujuttuja ovat omat ahdistus- ja tärinätörinä-kohtaukset.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oireiden ilmaannuttua heti lääkäriin, pliis.

Lenkillä ollessani huomasin että alkoi meno hiipua jo 5:30-tahdissa eikä kerta kaikkiaan päässyt kovempaa. Siitä vastaanotolle, rasitustestiin ja laajennukseen melko lailla saman tien. Toki sukurasituskin ajoi tutkimuksiin nopeasti.

 

beetasalpaajaa puolisen vuotta, lähes juoksematta ja sen jälkeen kevyttä lenkkiä kun syke sai nousta. Primaspan-, verenpaine- ja kolesterolilääkitys päällä.

 

Operaatio 2012 marraskuussa, 2015 juoksin jo kuusi maraa ja oliskohan 18 kpl operaation jälkeen tullut juostua.

 

  • Like 8

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noin 5-6 v. sitten alkoi pikku hiljaa kunto laskea ja tuntui ,että hengästyy helposti ja ei saa kunnolla happea. Vaimo patisteli  varmaan vuoden verran lääkäriin... onneksi menin ja infarktia ei kerennyt tulemaan. Saman tien varjoainekuvaus,sepelvavaltimotauti diagnoosi,tukos ja pallolaajennus. Beetasalpaajat puoli vuotta ja nykyään jatkuu muu lääkitys. Lääkäri suositteli matalatehoista kuntoilua esim.hölkkää ja siitä alkoi pikku hiljaa tämä hölkkäharrastus joka on jatkunut säännöllisenä noin 3.5 vuotta. Operaation aikaan olin 46 v. ja välillä on tullut reippaampiakin juoksuaskelia otettua, kun on tuntunut sille että ei ahdista!

  • Like 8

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nykyään on onneksi noita hoitokeinoja. Minullakin on sukurasistusta varsinkin äidin puolelta. Eno kuoli 39 -vuotiaana keskelle tietä naapurin hääjuhlista tullessaan infarktiin ja äiti puolenkymmenen infarktin jälkeen 67 -vuotiaana. Ensimmäinen infarkti tuli noin viisikymppisenä ja joka kerta sydän vähän huononi. Silloin 70-80-luvulla ei vielä tehty pallolaajennuksia. Vanhimmalle veljelle tehty kymmenkunta vuotta sitten infarktin jälkeen.

Toinen on nuo syövät. Suvussa ei ole runsaammin esiintynyt. Entinen työkaveri kuoli tässä taannoin kehkosyöpään, vaikkei polttanut vaan oli armoitettu kuntoilija, triathlonisti ja maratoonari (ennätys noin 2:40). Vanhemmiten kierteli massahiihtoja ja kerran huomasi, että ei oikein kulje. Meni lekuriin ja keuhkot kuvattiin. Sieltä löytyi viivottimen mittainen syöpä. Pari vuotta taisteli sen kanssa kunnes menehtyi. Herkästi olen itsekin kuunnellut menoa, mutta ei vielä ole oireita esiintynyt. Nimim. Lääkärissä käymätön mies.

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin terve hyväkuntoinen mies ja ainoastaan kokonaiskolesteroli ollut koholla n. 6.5.

Sukurasitetta ei ole sydänsairauksiin, syöpään kylläkin. 

Tänään kävin kävelemässä ohjeen mukaan 800m joita 2-3 päivässä 4vkon ajan. Meni vähän yli 970m 13:56.

Keskisyke 81,max,93.

Tuossa on nyt ukon lähtötaso. 

Ilmeisesti lääkkeet aiheuttaa, että jalat tuntuu painavan paljon enemmän ? 

Pytyllä käyntikin aamulla hengästytti? 

Beetasalpaaja estää sydämen supistumislaajuutta. Moottorissa on nyt tehorajoitin. 

 

  • Like 4

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sukurasitteena se minullakin on nuo sydän ja verisuonitaudit ja siitä tuo slaagikin johtui...Kardiologi sanoi ,että vaikka olisin koko ikäni istunut puussa ja syönyt pelkkiä lehtiä, tuo slaagi olisi tullut jossain vaiheessa.Lisäsi kyllä jos tupakoisin olisimme tavanneet jo n.10-15 v sitten tod.näk.

 yli 50siähän( julkisuuden henkilöitä) on nyt lähiaikoina menehtynyt näihin , joka on kuulemma aiheuttanut sen  positiivisen ilmiön ,että miehet tutkituttavat herkemmin edes sen kolesterolitasonsa ja verenpaineensa.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 24.3.2019 at 16.47, pietari kirjoitti:

yli 50siähän( julkisuuden henkilöitä) on nyt lähiaikoina menehtynyt näihin , joka on kuulemma aiheuttanut sen  positiivisen ilmiön ,että miehet tutkituttavat herkemmin edes sen kolesterolitasonsa ja verenpaineensa.

Joo ja unimaskien myynti on lisääntynyt sanoi Sairaanhoitajakin osastolla. Olli Lindholmilla oli uniapnea johon tod.näköisesti myös menehtyi. Tulee happivaje ja sydän menee kammiovärinään.

 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lisään yhden asian tai tuntemuksen mikä tuli ennen infarktia mitä ei ehkä suoraan epäilisi infarktin vaikutukseksi. 

Eli n. viikkoa ennen oli särkenyt vasenta korvaa ja leukaa. 

Ajattelin silloin, että juuri oli ollut flunssa josta nuo jälkitautina kipeät. 

Ne klassiset infarktin merkit ei aina päde ja mullakaan ei ollut varsinaista rintakipua kova närästys jota on ollut samanlaista ruuastakin. 

Tämä ei vaan mennyt närästys lääkkeillä  ohi ja silloin vasta hälytyskellot soi. 

Ajoissa lääkäriin ja pikatesti verestä näyttää jos infarktin aiheuttamana entsyymit on kohollaan eli troponiini-arvo. 

 

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



  • Osta vähintään 69,99 € niin saat 20 % alennusta koko ostokerrasta!


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy