Kysymyksiä mattojuoksusta

[juusok 855]

tunti sitten, juusok kirjoitti:

Ajatusleikkinä jos jaloissa riittäisi joustavuutta, voisi kroppa pysyä matolla täysin paikallaan, oli kulma mikä tahansa, eikö? Käytännössä tietenkään ei. Tai jos ajaisit kevyellä pyörällä juoksumatolla alamäkeen vs. ylämäkeen, mikä olisi tehomittarissa pyöräilytehon ero ala vs. ylämäki, vauhdin ollessa sama?

 

Tämä pyörävertaus on huono, tajusin sen itsekin. Siinä tehdään oletus, että pyörä pysyy paikallaan, mikä on vähän vahva oletus jos asiaa alkaa miettiä enemmän.

 

Aihe on muuten oikeasti aika kiehtova, kun tuota alkaa miettiä enemmän. Eikä ihan niin yksiselitteinen. Ongelma on, että tarkastelussa pitää tehdä olettamuksia ja yksinkertaistuksia, jotka vaikuttavat loppupäätelmään. Pitääkin pohtia tätä hieman, ns. yön yli.

 

Ja aloinpa miettiä myös alkuperäistä juoksumattoa uudestaan. Siinäkin tosiaan tehdään työtä, jos valitaan koordinaatisto niin, että matto ikäänkuin pysyy paikallaan. Silloin tämä työ selvästi kiihdyttää maton moottoria, ja vähentää maton kulutusta. Hmm. Kohta otan varmaan tehomittarin mukaan salille ja mittaan eron. Aivan kiehtovan mielenkiintoinen homma!

 

Voi hyvinkin olla että ensitulkintani oli väärä, en ottanut huomioon tuota maton moottorin "tehonvähennystä"!

[MikkoVe 2 583]

tunti sitten, juusok kirjoitti:

Ajatusleikkinä jos jaloissa riittäisi joustavuutta, voisi kroppa pysyä matolla täysin paikallaan, oli kulma mikä tahansa, eikö?

Nope. Ajatusleikkiäsi jatkaen, mikä olisi tilanne pystysuoran tason kanssa? Kroppa leijuisi ilmassa jalkojen viuhtoessa juoksijan edessä. Olen samaa mieltä siitä, että tämä ei ehkä ole ihan selkeä homma ja hyvinkin mahdollisesti mattojuoksu ei ole sama asia tässäkään mielessä (ilmanvastus tekee tietysti heti eroa, mutta kumoaako tuuletin sen eron? 😉) kuin luomujuoksu. Käytännössä kuitenkin taitaa käydä niin, että kun matolla on nousukulmaa, niin massaa pitää joka askelella nostaa ylös ettei se valu maton takareunan yli. Onko oikein mieltää liike vaiheittain; ensin otetaan askel eteen- ja ylöspäin ja sitten seistään matolla, joka palauttaa alkutilanteen. Ja sama toisella jalalla ja aina vaan uudelleen.   

[olavi71 62]

tunti sitten, juusok kirjoitti:

2 tuntia sitten, MikkoVe kirjoitti:

Voitko avata tätä? Jos jalka tulee matolle ylemmäs kuin mistä se ponnistaa, niin kyllähän siinä nostetaan omaa massaa.

 

"Fysiologisesti ero on tietysti merkittävä, kun matolla ei kuitenkaan "oikeasti" nousta, niin lihasrasitus ja -työ on melko lailla erilainen." 

 

Nimenomaan fysiologisesti eli elimistön toiminnan ja treenivasteen kannalta eroa ei ole. Muita eroja löytyykin paljon.

 

Ei se treeni siitä muutu kerätäänkö potentiaalienergiaa vai tuotetaanko lämpöä. Fysiologisesti samat nousumetrit se juoksija itseään nostaa matollakin nousukulman mukaan.

 

Vastaavasti voisi väittää, ettei maastavedossa tehdä nettotyötä koska tanko palautetaan liikkeen jälkeen lattialle.
 

[perttu 3 104]

Ei tämä nyt taida olla noin monimutkaista kuin juusok ajattelee, vaan periaatteessa se on juuri kuten edellä on viitattu että se on yhdentekevää liikkuuko alusta vai liikutko sinä. Jos keho pysyy paikallaan ja alusta liikkuu niin silloin tuossa on tehtävä työtä jotta se positio säilyy ihan samoin kuin alustan ollessa paikallaan on tehtävä työtä että keho pysyisi tasaisessa liikkeessä. Toki voi olla vähän muita tekijöitä kuten ilmanvastuksen ero ja paikallaan väliaineeseen ollessa korkeampi lämpötila ja se antaako matto ehkä periksi/luistaa/nykiikö eri lailla kuin luonnonalusta.

[villea 2 677]

Semmoinen oletus ainakin pitää tehdä, että juoksija ei ole itse kiihtyvässä liikkeessä vaan joko nousee tasaista vauhtia mäkeä ylös tai on paikallaan ja matto liikkuu tasaista vauhtia alaspäin suhteessa juoksijaan. Oikeassa mäessä voi vauhti hidastua, mutta matolta putoaa jos hidastaa. Taitaa olla aika minimaalinen tämä vaikutus tosin paitsi psykologisesti.

 

Muuten voima on molemmissa sama, eli maan vetovoima. Pystysuora nopeuskomponenttikin on sama jos maton kulma on sama kuin mäen ja juoksunopeus sama kuin maton nopeus. Nousun vaatima teho sitten näiden tulo eli sama molemmissa.

 

 

Vähän samantyyppiseen pohdintaan liittyen tuli mieleeni seuraava kysymys:

Jos pyöräilijä etenee tasaista tietä vakio nopeudella, kuinka korkealla maanpinnasta hän on, kun matka on edennyt 180 km?

 

Oikein vastannut saa palkinnoksi "Onnittelut" -pokaalin kuvan vastausviestin alalaitaan. Vinkkinä: vastaus ei ole nolla metriä.

 

[olavi71 62]

Noin 2.6 kilometriä

[villea 2 677]

7 tuntia sitten, olavi71 kirjoitti:

Noin 2.6 kilometriä

 

Sehän tuli nopeasti. Close enough, 2,54 km. Vähän riippuu että missä päin maapalloa ollan (2,539-2,548 km).

[juusok 855]

tunti sitten, villea kirjoitti:

Sehän tuli nopeasti. Close enough, 2,54 km. Vähän riippuu että missä päin maapalloa ollan (2,539-2,548 km).

 

Nyt saatte selittää.

 

Ymmärrän kyllä miten päädyitte lukuun, mutta miksi "tasainen tie" on kaikista mahdollisista juuri tuo?  

 

En osta selitystä - jo etukäteen 🙂

[MikkoVe 2 583]

Arvaan Villen ajatelleen, että (maa)pallo on kaareva ja jos etenee suoraan tangenttia pitkin 180 km, niin päätyy 2,5 km korkeuteen. Eli toisin sanoen sen verran maapallo kaareutuu tuolla matkalla. En tosin tarkistuslaskenut hypoteesini pitävyyttä.

[villea 2 677]

2 tuntia sitten, MikkoVe kirjoitti:

Arvaan Villen ajatelleen, että (maa)pallo on kaareva ja jos etenee suoraan tangenttia pitkin 180 km, niin päätyy 2,5 km korkeuteen. Eli toisin sanoen sen verran maapallo kaareutuu tuolla matkalla. En tosin tarkistuslaskenut hypoteesini pitävyyttä.

 

Juuri näin, nopeudella on myös suunta. Jos tie on tasainen (vaakasuora), pitäisi jatkaa tangentin suuntaan.

 

Samalla logiikalla autojen vakionopeuden säätimen pitäisi vetäistä ensimmäisestä mutkasta suoraksi. Tämä nyt menee jo aavistuksen off-topic puolelle.

 

 

[juusok 855]

1 tunti sitten, villea kirjoitti:

Juuri näin, nopeudella on myös suunta. Jos tie on tasainen (vaakasuora), pitäisi jatkaa tangentin suuntaan.

 

Tie ei vaan ole vaakasuora ainakaan klassisen määritelmän mukaan, jos se jatkuu tangentin suuntaisesti, vaan lähtee nousemaan? Suora se voi olla, mutta ei vaakasuora 🙂

 

Kappaleen on myös koettava kiihtyvyyttä tuolla ehdotetulla kulkuradallaan, jotta säilyttää tuon nopeusvektorin, mutta se on toinen juttu jo...

 

1 tunti sitten, villea kirjoitti:

Samalla logiikalla autojen vakionopeuden säätimen pitäisi vetäistä ensimmäisestä mutkasta suoraksi. Tämä nyt menee jo aavistuksen off-topic puolelle.

 

Niinhän ne kyllä vetävät, jos et puutu asiaan 🙂

[villea 2 677]

2 tuntia sitten, juusok kirjoitti:

Tie ei vaan ole vaakasuora ainakaan klassisen määritelmän mukaan, jos se jatkuu tangentin suuntaisesti, vaan lähtee nousemaan? Suora se voi olla, mutta ei vaakasuora

 

Kysymykseen ei voi vastata, jos ei tie ole paikallisesti vaakatasossa lähtöpisteessä, tai sitten pitää tietää se alkujyrkkyys. Tietä edetään kysymyksessä siis vain alkuhetkellä.

[juusok 855]

1 tunti sitten, villea kirjoitti:

Kysymykseen ei voi vastata, jos ei tie ole paikallisesti vaakatasossa lähtöpisteessä, tai sitten pitää tietää se alkujyrkkyys. Tietä edetään kysymyksessä siis vain alkuhetkellä.

 

Kysymyksenasettelu ei ole tarpeeksi täsmällinen. "Tasaista tietä" ei edetä koko matkaa.

[realdeal 2]

Onko kellään tiedossa pk-seudulla toimivaa juoksumaton huoltoa, joka tekee kotikäyntejä? Aikoinaan tällainen oli pk-seudulla mutta en enää löytänyt. Kysymyksessä on vanha Tunturi T30-juoksumatto ,joka pitäisi huoltaa.