Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Ultra-Maileri

Juoksun aloitus pitkän tauon jälkeen

Recommended Posts

13 tuntia sitten, p358 kirjoitti:

Kokeiltu on. Pitkis onnistuu parhaiten ilman kevyttäkään aamiaista. Etenkin kuidut aiheuttavat vatsavaivoja. Niitä ei pidä syödä illallakaan.

 

Mulla on sama, pitkikset sujuvat parhaiten ilman aamupalaa. Tosin kaikkein pisimillä pitkiksillä meinaa sitten jo nälkä tulla, joten piti opetella syömään juoksun aikana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos harjoittelu tähtää maratonia lyhyemmälle matkalle, mielestäni vuorokauden ruokailuajat (ja harjoitusajankohdat) kannattaisi vakioida samanlaisiksi kuin kilpailupäivänä tulevat olemaan mikäli mahdollista.

 

Lainaa

Toinen asia, joka Sinkkosen luennosta jäi mieleen oli se, että tehojen kautta ei ole oikotietä huipulle. Hän sanoi, että jos joku nuori ja innokas hänen valmennettava haluaa huipulle tehoja nostamalla määrän kustannuksella, niin siinä vaiheessa saa etsiä itselleen uuden valmentajan.

Vielä nykyäänkin ihan asiallista puhetta tuo. - Edellä mainituista tutkimuksista muistui mieleen seuraava: Joissakin valmentajakoulutuksissa on kestävyysjuoksun osalta oltu hyvinkin tarkkoja siitä mikä prosenttiosuus harjoittelusta missäkin vaiheessa on tehoja ja mikä osuus peruskestävyyttä. Sitten on tullut vastaan tutkimusraportteja, joissa on vertailuryhmänä ollut mm. eri vuosikymmeniltä eritasoisia juoksijoita ja heidän juoksuharjoittelun prosenttiosuuksia tehojen mukaan. Eikä ole otettu huomioon sitä miten he ovat harjoitusmääräänsä mitanneet. Osa kilometreissä ja osa tunneissa. Esimerkiksi 20% tehoja ja 80% peruskestävyyttä kilometrimääristä mitattuna on eri asia kuin 20% tehoja ja 80% peruskestävyyttä tuntimääristä mitattuna. Koska keskimääräiset vauhdit tehoharjoituksissa ja peruskestävyysharjoituksissa ovat merkittävästi eri. Ero on helposti laskettavissa. Tuntuu muutenkin siltä että siinä taitteessa kun valtaosa hölkkäkansasta rupesi mittaamaan harjoittelunsa määrää kilometrien sijaan tunneissa, vähentyi myös usealta tavoitteellisesti harjoittelevalta peruskestävyysharjoittelun suhteellinen osuus kokonaisharjoitusmäärästä. - Mitään eiffeltornia on turha ruveta kyhäämään jos sen perustukset eivät ole kunnossa.  Tai no joo, kyllähän sitä nykyjään yritetään rakentaa myös siitä vaan suoraan höllyvän saven päälle kun on keksitty oikotieksi tuo nopeasti valettava maanvarainen laatta, vaikka kovin korkealle sillä ei päästä ja tulee niitä muita ongelmia.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
5 tuntia sitten, 226 kirjoitti:

suomalaisessa urheiluvalmennuksessa ja tutkimuksessa keskitytään ehkä liikaa epäoleellisten asioiden tutkimiseen ja samalla kokonaiskuva vähän hämärtyy.   

 

Minä luulen että tämä on laajemmallakin alalla ongelma länsimaissa, filosofian puolella aika paljon valitetaan sitä että mm tieteenteko kuten myös filosofia itsessään on varsin perspektiivitöntä hommaa, nillitetään neurotieteiden parissa yksittäisiä ilmiöitä tutkien ollen varmana että sieltä tipahtelee kultamurikoita samalla kun kokonaisuus katoaa silmistä. Kyllähän sieltä uutta tietoa tulee noinkin, mutta laajempi perspektiivi häviää ja tullaan sokeiksi sille että mitä on itseasiassa löydetty. Hyvänä esimerkkinä vaikkapa se että auto tarkoitettiin alun perin vain paremmaksi hevoseksi + kärryksi... Kuitenkin kun auton historiaa ja sen valtavaa mullistusta ihmisten elämässä (liikkumisen vapaus, status, koko yhteiskunnan rakenne muuttui yms) katsoo niin se on paljon muutakin.

 

Valmennuksen ongelmat on toisaalla, kuten jo tuli mainittuakin. Mutta toisaalta epäilemättä jos valmentajamateriaalilla on tiedollisia puutteita niin tuo ylläoleva koskee heitäkin. Eli joku yksittäinen osatekijä ottaa helposti vallan, olipa se sykemittari, tuntimäärien jahtaaminen yms. Kyky tuijottaa kokonaisuutta ei edes pääse kehittymään kun häiriötekijöitä on niin paljon... Tai en tiedä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mietin tässä, osaavatkohan kaikki palata tauolta niin etteivät päädy grande bravuurin (tai jonkun bravuurin) sijaan telakalle. On puhuttu motivaatiosta, treeniohjelmista, ravinnosta yms. Ja ehkä monet hanskaavat tämän osa-alueen niin että telakalle ei juurikaan päädytä. Pakko myöntää, että omalla kohdalla näin ei todellakaan ole ollut ja taas lennettiin tällä saralla turvalleen. 😞 Toki tästäkin pyritään taas oppimaan jotain ja ainakin jatkossa tekemään ainakin eri virheet kuin tällä kertaa. 🤓

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites

Riski telakasta on jokakeväinen kun on muutaman kuukauden vain hiihtänyt ja aloittaa juoksun uudelleen. Jalat kestävät alkuun huonosti iskua. Vastaavasti hiihtokauden alkuun ajetaan isoilla sykkeillä ja flunssa vaanii nurkan takana. Vaihtelu tekee kuitenkin hyvää.

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 11.1.2019 at 10.44, Baltsu kirjoitti:

 

välipala. Miten illalla voi syödä välipalan ilman päivällistä? Eikö se väli-etuliite tarkoita, että jotain isompaa on tulossa? Välipala ja iltapala ovat jotain kummia termejä, jota en ole koskaan kuullut kenenkään oikeasti käyttävän. Tulee mieleen jotkut Heikki ja Kaija -tyyliset tv-ohjelmat, jossa istutaan keittiössä ja syödään jotain voileipiä? Kuka oikeasti istuu keittiössä ja kuka oikeasti syö voileipiä? 

........

Monesti tuollaiset ravitsemusterapeutit ja vastaavat eivät ole ikinä eläneet mitään normaalia elämää. Tuollaiset voileivät ja vastaavat eivät tulisi kuuloonkaan, sillä kyllä joka päivä pitää tarjoilla hyvin mietittyjä ateriakokonaisuuksia viineineen ja muine asiaankuuluvine asioineen. Ei se ole pelkkää polttoainetta se ruoka. Muut oppivat tuollaiset asiat jo pikkulapsina, niin osa jossain yliopistoissa ei opi ikinä. Ovat tomppeleita.

 

Heh, mikä kellekin on "normaalia" elämää. Minun ja varmasti monien muidenkin normaaliin elämään kuuluvat kyllä niin välipalat, iltapalat kuin voileivätkin. Ja aterioilla tulee juotua kaiken kukkuraksi maitoa 🙂

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites
On ‎11‎.‎1‎.‎2019 at 14.51, hatapa kirjoitti:

Minä en koskan lähde aamulenkille tyhjällä vatsalla. Aina normaali aamupala n. tunti ennen lenkkiä. Illalla syön yleensä niin kevyesti, että noutaja tulisi pitkiksellä ilman aamupalaa.

 

en tajua miten voi juosta, jos on syönyt tuntia aikaisemmin. Itse syön about kolme tuntia ennen lenkkiä aamupalan. Kevyen pitkiksen voisi kyllä juosta syömättä, mutta kovavauhtista en pystyisi juoksemaan. Tosin en juokse aamuisin pitkiksiä, minusta ne kuuluu juosta iltapäivällä.

 

Kävin eilen lenkillä ekaa kertaa 12 päivään. Yllättävän vaikeata oli keuhkoputkentulehduksen jälkeen. 10 minuutin jälkeen olin jo aivan sippi ja sykkeet kauttaaltaan 15 pykälää tavallista korkeammalla. 4.48 min/km oli nopein vauhti ja keskari 5.06 min/km. 8 km kaikkinensa väkisin runttasin, vaikkei olisi kyllä huvittanut. Oli nimittäin melkoista tervanjuontia. No ehkä se tästä nyt taas. Saispa vain liman veke. Vaikka kuinka yskisi, niin keuhkot ovat silti täynnä limaa. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
tunti sitten, Baltsu kirjoitti:

 Itse syön about kolme tuntia ennen lenkkiä aamupalan. Kevyen pitkiksen voisi kyllä juosta syömättä, mutta kovavauhtista en pystyisi juoksemaan.

 

Kun syöt tukevan aterian illalla, niin eikö vatsa ole sopivasti tyhjentynyt ja aterian energiat juuri käytettävissä aamuharjoituksessa, jos lähdet juoksemaan treeniä vaikkapa ennen töihin tms. menoa? Ei siinä kannata suuhun laittaa kuin lasi vettä enintään. - Kukas kovia tuloksia latonut mies se olikaan kestävyysjuoksulajien päävalmentajana, kun valmentajana etelänleirillä ollessaan huusi naama punaisena silloisille joukkueessa olleille juoksijoille kuin pikkulapsille vuorokaudenajoista ja ajankäytöstä. Kestävyysjuoksijat olivat heti herättyään menneet aamupalalle, siitä lonnineet kämpille odottelemaan että ruoka painuu sen verran eteenpäin jotta voi jonkinverran ennen puoltapäivää tehdä päivän ensimmäisen harjoituksen. Joutui "juoksijoiden" keskuudessa epäsuosioon kun käski olemaan 06.00 aamutreenivalmiudessa.     

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites
tunti sitten, Baltsu kirjoitti:

 

en tajua miten voi juosta, jos on syönyt tuntia aikaisemmin. Itse syön about kolme tuntia ennen lenkkiä aamupalan. Kevyen pitkiksen voisi kyllä juosta syömättä, mutta kovavauhtista en pystyisi juoksemaan. Tosin en juokse aamuisin pitkiksiä, minusta ne kuuluu juosta iltapäivällä.

 

Miten olet hoitanut tämän asian osallistuessasi suurille eurooppalaisille kaupunkimaratoneille, joissa lähtöaika on yleensä hyvinkin varhain aamulla? Entä miten näkisit tällaisen varhaisemman harjoitusajankohdan osana valmistautumista näihin mainittuihin tapahtumiin?

Share this post


Link to post
Share on other sites
tunti sitten, NORDMAN kirjoitti:

 

Kun syöt tukevan aterian illalla, niin eikö vatsa ole sopivasti tyhjentynyt ja aterian energiat juuri käytettävissä aamuharjoituksessa, jos lähdet juoksemaan treeniä vaikkapa ennen töihin tms. menoa? Ei siinä kannata suuhun laittaa kuin lasi vettä enintään.

 

minä en juokse aamulenkkejä, joten saattaa olla, että sekoitit minut johonkin toiseen juoksijaan.

 

Ohjelmassa on kyllä myöhemmin maanantain aamulenkkejä. Yksi haasteista on se, että minun täytyy varmaan ruveta ottamaan mukaan sitten aamupala. Toistaiseksi vielä sellainen fiilis, että lenkit aamulla on ihan dorkaa puuhaa, mutta saa nähdä, jos teen tosiaan noita tuplapäiviä. Raportoin aikanaan miten käy.

Share this post


Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, NORDMAN kirjoitti:

 

Kun syöt tukevan aterian illalla, niin eikö vatsa ole sopivasti tyhjentynyt ja aterian energiat juuri käytettävissä aamuharjoituksessa, jos lähdet juoksemaan treeniä vaikkapa ennen töihin tms. menoa? Ei siinä kannata suuhun laittaa kuin lasi vettä enintään. - Kukas kovia tuloksia latonut mies se olikaan kestävyysjuoksulajien päävalmentajana, kun valmentajana etelänleirillä ollessaan huusi naama punaisena silloisille joukkueessa olleille juoksijoille kuin pikkulapsille vuorokaudenajoista ja ajankäytöstä. Kestävyysjuoksijat olivat heti herättyään menneet aamupalalle, siitä lonnineet kämpille odottelemaan että ruoka painuu sen verran eteenpäin jotta voi jonkinverran ennen puoltapäivää tehdä päivän ensimmäisen harjoituksen. Joutui "juoksijoiden" keskuudessa epäsuosioon kun käski olemaan 06.00 aamutreenivalmiudessa.     

 

Syksyllä tästä oli keskustelua toisaalla "treeni vähillä hiilihydraateilla-ketjussa." Poimin sieltä linkin ja kuvakaappauksen lehden jutusta jossa kiinnitti huomiota kohta "juoksijat tekivät päivän pääharjoituksen ennen aamupalaa." Eli siellä on illallisen voimin pistelty melkoista haipakkaa aamureenilöissä.

 http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/9746-ita-afrikan-huippujuoksijat-syovat-enemman-hiilihydraattia-kuin-lansimaalaiset

 

kenialaiset.thumb.png.acb06232655e28d78844cf5913f3f4ce.png

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse aloitan pääharjoituksen klo 9...10, jos mahdollista. En koe, että tarvitsisin niinkään aamupalaa energian takia, mutta kahvia pitää kyllä saada. Ja samalla saa kroppaa heräteltyä muutaman tunnin. Iltatreeni, varsinkin tuplapäivinä, pitää olla ainakin tehollisesti kevyt, että kroppa ehtii rauhoittua yöksi.

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now







×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy