Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Ultra-Maileri

Juoksun aloitus pitkän tauon jälkeen

Recommended Posts

18 minuuttia sitten, 226 kirjoitti:

Minusta tuo on ihan oikea tulkinta. Jos syödään kiinteä ja juodaan laimeaa/vettä, niin siitä muodostuu mahalaukussa joku sokeripitoisuus, joka voidaan vastaavasti ottaa niinkin, että juodaan vähän vahvempaa, eikä syödä mitään. Nämä voivat olla vähän liian vaikeita asioita selitettäväksi sellaiselle ihmiselle, joka lukee oppikirjoja eikä ole itse kokeillut käyttää mahaa helvetissä.    

 

ainoa merkittävä asia mielestäni on se, kuinka joku imeytyy. Kiinteässä voi olla jotain, mikä imeytyy hitaasti. Juoksin 2009 maran Espoossa niin että olin laiminlyönyt tankkauksen ja oikeastaan juomisenkin ennen kisaa ja sen aikana. Lopputulos oli se, että juoksin totaaliseen seinään. Siellä oli sitten tarjolla jotain kiinteää energiapatukkaa ja se ei imeytynyt tarpeeksi nopeasti, joten en saanut siitä apua. Urheilujuomakin jos se on liian vahvaa, niin sen imeytyminen hidastuu, mutta itse otankin aina myös yhden mukillisen vettä ja jos otan geelin, en ota urheilujuomaa, vaan vettä, jolloin tosiaan tapahtuu tuo mitä kirjoitit eli mahalaukussa muodostuu se sokeripitoisuus. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, 226 kirjoitti:

Tässä vähän esimerkkiä siihen, että oma suhtautumiseni suomalaiseen urheilututkimukseen on aika kriittinen.

Ainakin kosketuspintaa mitä itsellä on puolentoista vuoden ajalta Vuokatin urheiluopistoon, niin on minulla nostanut kriittisyyden huippuunsa urheilututkimukseen ja sen hyödyntämiseen.

 

Siellä panostetaan vaikka mihin piiperrykseen ja joutavaan vouhottamiseen, mutta harjoittelun rytmittämiseen ei käytetä juurikaan energiaa. Kunhan kaikki tarpeellinen tehdään viikossa, kuukaudessa jne, niin muulla ei väliä, (no iso tuntimäärä vuodessa - sillä on väliä). 

 

Joskus tekisi mieli käydä siellä vähän madonlukuja kertaamassa, kun katsoo suunnitelmasta että pitkän lenkin jälkeisenä päivänä ruvetaan harjoittamaan nopeutta ja sen jälkeen voimaa. Olen toistaiseksi tyytynyt vain toteamaan, että jos ei muuta vaihtoehtoa löydy, niin pidetään vaikka lepopäivä.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo imeytymisen kannalta voi olla eroja mitä syö ja syökö kiinteää vai pelkkää nestettä. Tuo Biokia mustikkamehu, vaikka meidän firman tuote onkin, niin on mielestäni erittäin hyvin mahassa toimiva ainakin minulla. Sen rauhoittavalla vaikutuksella voi olla jotain tekemistä happotason tai jonkin muun mustikassa olevan lisäaineen kanssa. Jos ultralla mennään alkumatkasta liian kovaa ja kulutetaan hh-varat vähän turhan tyhjiin puolimatkaan mennessä, niin ei välttämättä ole juoman tai syömisen vika, että maha ei enää siinä vaiheessa toimi, eikä ainakaan energiaa tule kovin nopeasti suoritustasoa parantamaan. 

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites
6 minuuttia sitten, ForrestG kirjoitti:

Joskus tekisi mieli käydä siellä vähän madonlukuja kertaamassa, kun katsoo suunnitelmasta että pitkän lenkin jälkeisenä päivänä ruvetaan harjoittamaan nopeutta ja sen jälkeen voimaa. Olen toistaiseksi tyytynyt vain toteamaan, että jos ei muuta vaihtoehtoa löydy, niin pidetään vaikka lepopäivä.

Eli kun lihakset on revitty rikki pitkiksellä niin seuraavana päivänä nopeutta ja voimaa ? Jos näin on niin ei paljon typerämmin voisi treenata. Varmin tapa saada paikat rikki juuri noin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
6 minuuttia sitten, kimmoke kirjoitti:

Eli kun lihakset on revitty rikki pitkiksellä niin seuraavana päivänä nopeutta ja voimaa ? Jos näin on niin ei paljon typerämmin voisi treenata. Varmin tapa saada paikat rikki juuri noin.

Tämän tapaista siellä on. Varmaan viisaudessaan miettivät, että oppii väsyneenä tekee loppukiriä. Vaikka ei se ihan noin mene...

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
53 minuuttia sitten, ForrestG kirjoitti:

Ainakin kosketuspintaa mitä itsellä on puolentoista vuoden ajalta Vuokatin urheiluopistoon, niin on minulla nostanut kriittisyyden huippuunsa urheilututkimukseen ja sen hyödyntämiseen.

Silloin kun olin pv triathlonteamissa, niin meillä oli tosi lämminhenkistä ja oikeasti ystävällistä kädenvääntöä teamin vetäjän Ollin kanssa. Hän toi pöytään aina sitä viimeisintä tietoa, jota kävi Jyväskylästäkin hakemaassa ja minä puolestaan parhaani mukaan yritin sanoa ja osoittaa, että ei tuossakaan ole mitään järkeä.

Noin viisi vuotta sitten tehtiin tuo kuuluisa "2 miljoonan euron, 39 sivuinen raportti", jossa mm todettiin, että suomalaisessa kilpaurheilussa osataan kyllä harjoitella, mutta on tulevaisuudessa on keskityttävä entistä enemmän palautumiseen, ravintoon ja henkiseen valmennukseen.

Totesin jo silloin täällä foorumissa, että 15 vuoden päästä kärki on yhä kauempana ja silloin tehdään uusi raportti, jossa todetaan, että suomalaisessa kilpaurheilussa osataan kyllä harjoitella, mutta on tulevaisuudessa on keskityttävä entistä enemmän palautumiseen, ravintoon ja henkiseen valmennukseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
6 minuuttia sitten, ForrestG kirjoitti:

Tämän tapaista siellä on. Varmaan viisaudessaan miettivät, että oppii väsyneenä tekee loppukiriä. Vaikka ei se ihan noin mene...

Ei menekään ja se ei ole silloin edes kilpailuspesifinen harjoitus vaikka 10km.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

mikä se perustelu oli siihen, että pitkiksen jälkeisenä päivänä tehtiin nopeutta? Jotkuthan tekevät ruskoja tai vastaavia pitkiksen lopuksi. Käsittääkseni idea niissä on esim. ratajuoksijoilla se, että pystyisivät esim. kympin lopussa lähtemään loppukiriin, jossa vauhti kiihtyy selvästi. Bekele esim. on juossut molemmissa kympin olympiavoitoissaan vikan kierroksen 53 alkuisesti ja Pekingissä kun loppuaika oli 12.57, niin se tarkoittaa sitä, ettei siellä ihan himmailtu ja lähdetty ihan kevein jaloin spurttaamaan. Silti vika satanen saattaa kulkea 12-alkuisesti. Eli voi olla, että nopeusharjoittelua väsyneenä tehdään juurikin sen loppukirin vuoksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites
1 tunti sitten, Baltsu kirjoitti:

 

"asiantuntijathan" väittävät, että urheilujuomat ja geelitkin pitää testata moneen kertaan ennen kisaa. Merkilläkin on muka väliä. Mun mielestä ne on kaikki ihan samaa moskaa, enkä oikein tajua miksi niiden ottamista pitäisi harjoitella. Kisassahan sen sitten näkee, miltä se maistuu.

Tämä(kin) riippuu ihan merkittävästi siitä millainen tapahtuma on kyseessä. Jos joku maraton esimerkiksi kohtuu hyvissä olosuhteissa, niin olen kanssasi täysin samaa mieltä ja sitä lyhyemmät matkat nyt alkaa jo mennä lähes ilman nesteitäkin ja niiden merkitys entisestään pienenee. Jos mennään 6+h ja kuumissa olosuhteissa, niin asia ei ole enää niin yksinkertainen. Tällöin nimittäin voi merkittävästi parantaa elimistön kykyä ottaa vastaan nestettä ja energiaa. Yllätys yllätys, tämä onnistuu harjoittelemalla juomaan/syömään harjoitusten (eri toten pitkien sellaisten) yhteydessä. Vatsa oppii sitä myöden käyttämään sitä sinne tungettavaa tavaraa tehokkaammin ja tehokkaammin - käytännössä siis imeytymisongelmia pystyy estämään näin. Jossain poikkeuksellisen lämpimissä olosuhteissa voi joutua nestettä ottamaan moninkertaisia määriä vs. optimaaliset olosuhteet. Tällöin myös nesteen rakenteella alkaa olemaan entistä tärkeämpi merkitys (suolan korvaaminen käy entistä tärkeämmäksi, mitä enemmän nestettä haihtuu). Ja tämä on asia, joka pitää kyllä ihan kunnolla opiskella harjoitusten yhteydessä.

 

Itse siis olen kyllä sitä mieltä, että ihan matkasta riippumatta on hyvä tehdä pari kisaa mallintavaa harjoitusta kisaravinnon kanssa ihan varmuuden vuoksi. Mitä pidempi matka, sitä tärkeämmäksi osaksi harjoittelua tulee tuon ravintopuolen harjoittelu. Voi kuulostaa tyhmälle, mutta esimerkiksi viiden minuutin välein tapahtuva juominen noin 6 tunnin kestävän pyörälenkin aikana ei ole ihan yksinkertainen juttu toteuttaa käytännössä, kun mennään vieläpä kisavauhtia ja kisatilanne on päällä. Onnistuminen vaatii harjoittelua, omakohtainen kokemuskin jo tuon osoitti! Ravintopuolesta on tehtävä rutiini, joka menee miettimättä läpi.

 

Onpa valitettavaa kuulla noista tarinoista tieteen käyttämisestä harjoittelun apuna. Itsekin kyllä ymmärtää hyvin, että siinä on olemassa sellainen harmaa alue välissä ja sitten on ne koulukunnat eli tutkijat ja käytännön harjoituksia suunnittelevat valmentajat. Olisi kyllä hyvä löytää ihmisiä, jotka liikkuisivat tuossa harmaassa alueessa ja pystyisivät luomaan paremman yhteyden koulukuntien välille. Olisi kaikkien etu. Vaikka itse olenkin tutkija, niin tässä tapauksessa on oltava voimakkaasti sitä mieltä, että tutkimuksilla voi pyyhkiä arsea niin pitkään kuin Seiko on eri mieltä kuin tutkimukset. Vain todellisuudessa todennettu etu eli parantunut suorituskyky merkitsee!

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tottakai pitkissä suorituksissa sillä on varmasti merkitystä, mutta huvittaa ne tavallisille maratoonareille annetut ohjeet, että älä vain maista mitään sellaista, mitä et ole maistanut ennen, kun ne urheilujuomat ja geelit ovat kaikki käytännössä suht samanlaisia. Samoin huvittaa myöskin se, miten jotkut vannovat jonkun yhden tuotteen nimeen. Esim. tämä Maurten-hype on ihan käsittämätöntä. Itsehän en ole ko. juomaa koskaan edes maistanut, mutta todella monet ovat sitä mieltä, että juoksusta ei voi tulla mitään, jos ei juo Maurtenia. Toki väittävät, että siitä saa tuplasti hiilareita muihin verrattuna ja muka muuttuu mahassa happojen ansiosta hydrogeeliksi, minkä vuoksi se mukamas imeytyy, vaikka hiilarimäärät ovat suuremmat. Jos se niin toimii, niin jotain hyötyä siitä toki voi saada, mutta se hehkutus tuntuu todella ylimitoitetulta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
52 minuuttia sitten, Baltsu kirjoitti:

mikä se perustelu oli siihen, että pitkiksen jälkeisenä päivänä tehtiin nopeutta?  Silti vika satanen saattaa kulkea 12-alkuisesti. Eli voi olla, että nopeusharjoittelua väsyneenä tehdään juurikin sen loppukirin vuoksi.

Ja voimaa luki tuossa ForrestG:n tekstissä (jätit puolet pois) . Loppukiriä väsyneenä sillä ilmeisesti tietenkin haettiin, mutta senkin voi näköjään tehdä väärin, niinkuin monta muutakin asiaa.

Olennaisinta, kuten tiedetään niin irtiottokyky varsinkin ratajuoksuissa viimeisellä kierroksella erottaa mestarit muista.

Share this post


Link to post
Share on other sites
48 minuuttia sitten, kimmoke kirjoitti:

Ja voimaa luki tuossa ForrestG:n tekstissä (jätit puolet pois) . Loppukiriä väsyneenä sillä ilmeisesti tietenkin haettiin, mutta senkin voi näköjään tehdä väärin, niinkuin monta muutakin asiaa.

Olennaisinta, kuten tiedetään niin irtiottokyky varsinkin ratajuoksuissa viimeisellä kierroksella erottaa mestarit muista.

En ihan tarkkaan tiedä mitä foliohatut ovat miettineet vai ovatko mitään. Kuitenkin nopeus ja voima on sellaisia ominaisuuksia, että ne kehitetään palautuneena ja sen päälle kestävyys hangataan vimosen päälle jiiriin. Kunhan kestävyys on vimosen päälle kuosissa, niin kyllä se loppukirinopeus löytyy sieltä, jos vain kestävyys on ollut niin kova, ettei matkavauhti ole syönyt kaikkea nopeusreserviä...

Share this post


Link to post
Share on other sites
39 minuuttia sitten, kimmoke kirjoitti:

Ja voimaa luki tuossa ForrestG:n tekstissä (jätit puolet pois) . Loppukiriä väsyneenä sillä ilmeisesti tietenkin haettiin, mutta senkin voi näköjään tehdä väärin, niinkuin monta muutakin asiaa.

Olennaisinta, kuten tiedetään niin irtiottokyky varsinkin ratajuoksuissa viimeisellä kierroksella erottaa mestarit muista.

 

okei, luin nopeasti väärin ja luulin, että se voima tehtiin speed trainingin jälkeisenä päivänä. Mä teen itse asiassa jalkojen voimaa usein pitkiksen jälkeisenä päivänä. Syynä on nyt se, ettei se mahdu kovin hyvin viikko-ohjelmaan muuten ja toinen syy on se, että talvisaikaan pitkikset ovat niin kevyitä vauhdeiltaan. Saa nähdä nyt kun alan lisäämään vauhteja, niin mitä sen kanssa nyt tekee. Toki voimaa on tullut tehtyä viimevuotista vähemmän muutenkin ja nytkin olen ollut yli viikon kipeä, enkä ole tehnyt mitään ja sitä ennen oli juuri joululoma. Tänään menen kyllä tekemään jotain salitreeniä, vaikken vielä juosta uskallakaan. 

 

Olennaisinta on se, että aina selitetään, miksi jotain tehdään ja mitä se vaikuttaa. Siihen suurin osa kirjallisuudesta ei pysty, eikä myöskään välttämättä jotkut asiantuntijat, jotka käyvät jossain esitelmöimässä. Kuulijan on vaikea tajuta harjoituksen tarkoitusta, jos sitä ei kunnolla selitetä. Vaikka se selitettäisiin, niin se ei toki tarkoita, että niin kannattaisi harjoitella, mutta silloin jos se on kunnolla selitetty, kuulijalla on paremmat edellytykset arvioida asiaa.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

vuosi 1997...Maaliskuu

Ma aamu 25km

ilta 15km mis 20x100m vetoja...

 

Ti 10km

      10km

ke 25km

      15km 3x3km

To 20km

       1okm mis 7x1000m 

Pe    15km

          10km mis 5x1000m

la       45km 

           15km mis 10x 1000m 

Su      20km mis 20x 400  + 10x 100  yhteensä 250km

            25km 7x 1000m   km vauhdit siellä 4+ hujakoilla noin yleensä...palauttava 4.30-5 jopa...10km saatto tollasella viikolla mennä johonkin 35m...vedot kovaa..

 

kävin kusella -paskalla -söin ja join  nestettä..ja nukuin hyvin...päikkäreitä 

en ottanu...en tehny tankkauksia....joskus reenasin..

 nykyään käyn ulkona...he hee...tuli oltuu lenkki polulla...:running:

miks reenausta täytys jotenkin selitellä..en itse nää siihen 

mitään syytä...tehty mikä tehty...

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now







×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy