Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Ultra-Maileri

Juoksun aloitus pitkän tauon jälkeen

Recommended Posts

Tässä kun koittanut päästä hommaan käsiksi niin kyllähän se siitä on lähdettävä mihin itse pystyy, suurin ongelma sullakin on luultavasti tuo 15 kiloa jos se on ns. päälle sun luontaisen painon jota keho on tottunut liikuttamaan. Se paitsi alentaa suoraan suhteellista hapenottoa ja painaa siten kaikkia vauhteja niin lisää rasitusvammojen riskiä kun aloittaa uudelleen, niin on varminta aloitella maltilla ja jos paikat kestävät niin sitten asteittain lisää. Kehitystä kyllä tulee sitä mukaa kun 15 kiloa poistuu eli jopa aika nopeasti ja tietysti jonkin verran muutenkin kunnon kasvun ja taloudellisuuden kautta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tervetuloa takaisin! Juoksussa, kuten muissakaan kestävyyslajeissa ei valitettavasti ole oikopolkuja. Tämän toki vanhana juoksijana tiedätkin, joten kysymys taisi olla lähinnä retorinen. 

 

Onhan noita comebackeja nähty. Omalla kohdalla pisimmät tauot ovat olleet muutamien kuukausien luokkaa vammojen takia ja sellaisenkin jälkeen tuntuu, että koko lajin saa opetella uudestaan.  Sen pidempien taukojen jälkeisestä aloittamisesta ei ole omia kokemuksia, mutta asiakkaiden joukosta löytyy pitkähkön tauon jälkeen uudelleen liikuntaharrastuksen aloittaneita.

 

Maltti on valttia - vanhana kilpaurheilijana sulla todennäköisesti kunto lähtee aika nopeasti nousuun ja silloin tulee houkutus pistää treeneihin lisää tehoa että kuntoutuminen nopeutuisi. ÄLÄ tee sitä - se johtaa vain vammoihin ja uusiin taukoihin. 

 

Niin synkältä kuin se kuulostaakin niin ehdottaisin aloitusta juoksu/kävely- tai sauvakävelylenkeillä ja muutaman viikon jälkeen voit piidentää juoksupätkiä, joiden sykkeen yrität saada pidettyä aerobisella tasolla. Jos ja kun syke ei aluksi juostessa pysy aerobisella tasolla niin siinä tapauksessa kävellään välillä ja tasataan sykettä. Ei ole hauskaa alkuun, mutta palkitsee ajan kanssa.

  • Like 6

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä aloitin 2009 sydänlihastulehduksen jälkeen niin, etten ollut liikuntaa harrastanut kahteen vuoteen ja kun syksyllä menin maralle niin edellisestä marastakin oli yli 9 vuotta. Kunto oli niin huono kuin entisellä sydänsairaalla voi olla.

 

Kuntoa suurempi ongelma oli totaalisesti romahtanut lihaskunto. Näin ollen juosta ei juurikaan voinut. Yksi hyvä harjoitus alkuun on ottaa päivän lehdet salille ja tehdä vaikka 30 minsaa kuntopyörää ja 30 minsaa crossaria alle ja vasta sitten juoksua 30 minsaa. Kesäaikaan suosittelisin joka toista kertaa fillarointia ja joka toista lenkkeilyä. Ei se kroppa tiedä mistä se kunto tulee. Mä juoksin yhteensä vain 500km ekana vuonna, mutta yritin tehdä vähän muutakin siinä ohessa. 

 

Hyötyliikunta on kanssa hyvä. Kun menee joka paikkaan keskustassa kävellen tai fillarilla, eikä käytä hissiä, niin se kasvattaa kondista äkkiä. Mulla oli aikanaan jalat ihan makaronia kun kävelin Stockalla alhaalta tyyliin 5. kerrokseen. 

 

Mä en kannata sitä, että varsinaisesti kannattaisi hirveän hiljaa juosta, vaan hankkia peruskunto monipuolisesti ja sitten kun juoksee, niin sykkeetkin saa kohota. Mulla oli ekoilla lenkeillä niin että oli pakko kävellä tyyliin jotain mäkiä ja sitten laitoin taas hanaa hetken päästä. Sauvakävelyä tein kyllä itekin. Menin Leppävaaran vitosen kilpaladun pohjalle (toki ei hiihtoaikana) ja kävelin rytmikkäästi joka askeleella kunnolla ponnistaen kuten pertsan hiihdossa ja alamäet rullasin hölkkää. Ylämäkiin puolestaan iskin sauvajuoksua lähes täysiä. Niin ja pari ekaa talvea tuli hiihdettyäkin joku 300-400km talvi. Sen tokan talven jälkeen meni jo mara 3.18 ja lähtötaso oli sellainen, että hyvä kun pystyi vähän kävelemään. 😎

 

 

  • Like 4

Share this post


Link to post
Share on other sites
On ‎2‎.‎1‎.‎2019 at 16.25, perttu kirjoitti:

Tässä kun koittanut päästä hommaan käsiksi niin kyllähän se siitä on lähdettävä mihin itse pystyy, suurin ongelma sullakin on luultavasti tuo 15 kiloa jos se on ns. päälle sun luontaisen painon jota keho on tottunut liikuttamaan. Se paitsi alentaa suoraan suhteellista hapenottoa ja painaa siten kaikkia vauhteja niin lisää rasitusvammojen riskiä kun aloittaa uudelleen, niin on varminta aloitella maltilla ja jos paikat kestävät niin sitten asteittain lisää. Kehitystä kyllä tulee sitä mukaa kun 15 kiloa poistuu eli jopa aika nopeasti ja tietysti jonkin verran muutenkin kunnon kasvun ja taloudellisuuden kautta.

 

mä en itseasiassa usko, että se paino on se ongelma alussa. Ainakaan omalla kohdallani aikanaan ollut, vaikka lääkkeistä oli tullut ainakin 10 kiloa. Se rapakunto on se ongelma. Se on aivan sama mikä se paino on, jos kuntoa ei ole yhtään ja jos samanaikaisesti lihaskuntokin on huono. Jos ei ole yhtään liikkunut ja lisää määriä sekä syö järkevästi, niin tottakai se paino alkaa laskea, mutta sitä ennen kunto nousee alussa nopeammin liikunnan kuin painon vuoksi.

 

Oikopolku UM:llä on se, että hän osaa jo valmiiksi treenata. Sellaiset, jotka ovat oikeasti aloittelijoita, eivät osaa. Suurin ongelma puolestaan on se, että harmittaa treenata, kun ei kulje huonon kunnon takia. Se vaatii enemmän nöyryyttä, kun on entinen juoksija kuin joku tavis. Sekin on yksi syy, miksi alussa kannattaa tehdä monipuolisesti liikuntaa. 

 

Mitä tulee 40 minuuttiin, niin voisin melkein lyödä vetoa, että UM alittaa sen halutessaan jo kesällä. Tarttuu treeni sen verran reippahammin kuin jollain joka sitoo ensimmäistä kertaa lenkkareidensa nauhoja. Pari ekaa kuukautta ovat vaikeimmat, sen jälkeen pääsee varsinaisen kunnollisen juoksunkin pariin.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo on muuten aika suhteellista mikä on nopea treenin tarttumisnopeus. Kun on vuosia harjoitellut ja on vielä kohtuulisen nuoressa iässä, niin kuukauden ehjällä harjoittelullahan voidaan nousta melko pitkänkin tauon jälkeen lähes ennätystasolle ja myös absoluuttisesti hyvään tuloskuntoon. Vaikka ensimmäiset harjoitukset tauon jälkeen olisivat kuinka tuskaisia ja toivottomia tahansa, niin treeni tarttuu tuossa tilanteessa aivan älyttömän nopeasti. Yksittäisellä harjoituksella kunto voi "nousta" sellaisia harppauksia, mitä joku muu joutuu tekemään vuosia.

 

Jos on koko elämänsä maannut sohvalla, niin matalasta kuntotasosta huolimatta kuntohan ei yleensä nouse hirveän nopeasti aivan alkua lukuunottamatta. Jos on ikää, ylipainoa, eikä lahjokaan juoksijaksi aivan liikaa, niin matalasta tulostasosta huolimatta voi joutua tekemään paljonkin työtä kaiken kehittymisen eteen.

 

Jo nyt huomaan, että kunto ei nouse niin nopeasti kuin aiemmin. Kyllä se kunto näennäisesti romahti nuorenakin kun tuli tauko ja ensimmäisillä lenkeillä peruslenkin vauhti olisi hyvinkin voinut olla 6min/km jos olisi sykettä tuijottanut ja pitänyt vauhdin aisoissa. Silloin ei tarvittu kuitenkaan kuin 2-3 peruslenkkiä, kun vauhti olikin jo minuutin kovempi per kilsa ja sykkeetkin olivat todennäköisesti laskeneet. Nyt tässä on se ero, että 2-3 peruslenkin vauhti on edelleen se 6 min/km ja saa kyllä ihan suurennuslasin kanssa tutkia ovatko sykkeet tulleet alaspäin vai ei. Paljon mahdollista, että suurin selittävä tekijä on kuitenkin lisääntynyt paino. Aiemmin riitti vain kun juoksutuntuma/hermosto oli taas viritetty juoksemiseen, nyt pitäisi myös saada läskiä pois. Jälkimmäinen on valitettavasti vähän hitaampi prosessi.

 

Uskon toki itsekin, että muutama kuukausi hyvää treeniä, niin kaikki näyttää paremmalta. Malttia tämä vaatii ja se tässä lienee just hankalinta.Tilanne on nyt ihan uusi ja tavallaan kohtaan nää haasteet nyt ensimmäistä kertaa.

 

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 2.1.2019 at 16.27, X-Caliber kirjoitti:

Niin synkältä kuin se kuulostaakin niin ehdottaisin aloitusta juoksu/kävely- tai sauvakävelylenkeillä ja muutaman viikon jälkeen voit piidentää juoksupätkiä, joiden sykkeen yrität saada pidettyä aerobisella tasolla. Jos ja kun syke ei aluksi juostessa pysy aerobisella tasolla niin siinä tapauksessa kävellään välillä ja tasataan sykettä. Ei ole hauskaa alkuun, mutta palkitsee ajan kanssa. 

 

Tästä se varmaankin pitää lähteä. Nyt on huomannut, että tasavauhtinen hidas juoksukin tuntuu todella kuormittavalta, joten pakko löytää jotain vielä kevyempää tai ainakin sellaista, joissa rasitus on helpommin hallittavissa. Tarkoitus on kuitenkin löytää samalla harjoitusrytmiä, joten mieluummin pitää rasitusta nyt alkuun matalana kuin tekee vain harjoituksia, joista joutuu palautumaan useita päiviä viikossa.

 

 

On 3.1.2019 at 13.37, Baltsu kirjoitti:

Hyötyliikunta on kanssa hyvä. Kun menee joka paikkaan keskustassa kävellen tai fillarilla, eikä käytä hissiä, niin se kasvattaa kondista äkkiä. Mulla oli aikanaan jalat ihan makaronia kun kävelin Stockalla alhaalta tyyliin 5. kerrokseen. 

 

Mä en kannata sitä, että varsinaisesti kannattaisi hirveän hiljaa juosta, vaan hankkia peruskunto monipuolisesti ja sitten kun juoksee, niin sykkeetkin saa kohota.

 

Aivan totta. Sykkeen nousu tai kovempi juoksuvauhti ei välttämättä tarkoita sitä, että harjoittelu olisi heti liian kovaa. Kaikkihan on kiinni määristä ja siitä kuinka usein juoksee kovaa eli kokonaisraistuksesta. Olen samaa mieltä, että virhe on aloittaa vain juoksemaan mahdollisimman hitaasti. Toki hitaalla juoksulla on paikkansa, mutta en aio opetella hyväksi 6min/km juoksijaksi. Mieluummin monipuolisuutta, eri tavoilla tehtyä riittävän kevyttä ja pitkäkestoista liikuntaa ja pienenä mausteena kovempaakin juoksua kokonaisrasituksen ollessa kuitenkin kuntoon nähden oikealla tasolla.

 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aloitat kauden tipattomalla niin eiköhän paino lähde parempaan suuntaan! 😚 Hienoa, kun oot paluuta tekemässä, kovaahan sulla on ennen mennyt, joten eiköhän kesällä alkaisi sujua jo ”tyydyttävästi” sunkin mittapuulla, sitä ennen toki varmaan vaatii päätä juosta riittävän hissukseen.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
5 tuntia sitten, 226 kirjoitti:

.Varsin korkeasta iästä huolimatta palautuminen oli yhä hyvää, kun vaan uskalsi harjoitella tarpeeksi paljon. Jos olisin treenannut 200 tuntia vuodessa vähemmän, niin varmasti palautuminenkin olisi ollut huonompaa ja olisin voinut uskotella sen johtuvan iästä.

 

Olisiko tuossa kyseessä kuitenkin mahtava harjoituspohja aiemmilta vuosilta?

 

4 tuntia sitten, ForrestG kirjoitti:

Rupesin myös katsomaan myös mitä söin. Läski olisi armeliasta, kun sehän lähtee veks ajastaan, lihasmassa ei sitten meinaa millään.

 

Näin 52-v alan olla taas parikymppisen painossani (nivelrikon pelossa..). Se tarkoittaa kyllä huomattavasti tarkempaa syömistä kuin nuorena, paljon enemmän kasviksia ja huomiota ruoan ravitsevuuteen ja määrään. Silti rasvaprosentti taitaa olla muutaman prosentin ylempänä ihan iän tuomasta aineenvaihdunnan muutoksesta johtuen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now







×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy