Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Kestävyysjuoksun taso Suomessa


Recommended Posts

17 minuuttia sitten, henok kirjoitti:

Miesten 5000 m juoksun muistan kyllä nähneeni. Vai tuliko se vain areenasta? Muuten toki samaa mieltä kanssasi. 

Ei näkynyt ainakaan tosiaan tv-ruudussa, lähetyksen alussa oli loppukiri ja haastattelut. Naisten 10000m kyllä näkyi. Tosin kaava oli tismalleen sama 10000m kuin vitosella, joten siinä ei paljoa ollut nähtävää 🙂

  • Like 1
Link to post
Share on other sites
  • Replies 269
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Top Posters In This Topic

Popular Posts

Kiitos! Päivin kanssa ollaan vuoden verran tehty hommia, ja Kalevan Kisojen ja SM-maratonprojektit aloitettiin helmikuussa. On ollu kunnia saada tehdä töitä Päivin kanssa. Kun kyseessä on to

Ihan hyvä taso SM-maratonilla ja -puolikkaalla eilen Vantaalla, sekä naisissa että miehissä. Huoltopöydän takana oli juttua, että milloin viimeksi SM-maratonilla on juostu alle 2:20. Taitaa

Richardsson ja Kiekara rikkoivat puolimaratonin EM-rajan   Camilla Richardsson oli loistovauhdissa Arabiemiirikuntien Ras al Khaimahin puolimaratonilla. Hän juoksi ennätyksensä 1.12.46, alit

Posted Images

5000m tosiaan näkyi sitten Areenassa koska itsekin sen näin, toki siinä muita lajeja vilahti välissä. Vähän parempi näkyvyys kuitenin kuin kympillä... Nyt jo johtoryhmäänkin kuuluvan Pokkisen lajeja ovat pallopelit (jalkapalloa lukuunottamatta) eikä SUL:ssakaan ole kestävyys ollut tapetilla viime vuosikymmeninä.

Link to post
Share on other sites

Kuitenkin kakkosella alkavia aikoja nähtiin 10000m juoksussa, ja tuloksista päätellen 5000 metrillä oli melko tasainen kisa ja kiinnostavat loppukirit. Sekä yllättävä mestari. Tilastopajan mukaan voittaja Konsta Hämäläinen juoksi ensimmäisen 5000m kisansa tuolla.

Kaipa se sitten pitää käydä katsomassa Yle Areenasta nuo juoksut. 

Unohtaako suuri yleisö nämä pitkät matkat, vai jääkö ilmaan vain kysymysmerkkejä, että aijaa, kymppitonni oli siis jo eilen...?

 

Miesten esteissä nähtiin myös mielenkiintoinen kisa ja ennätyksiä, ja oli se Sara Kuiviston 800m juoksu kyllä hieno, harvinaislaatuinen näytös. 

 

Link to post
Share on other sites

Järvenpää tuossa ainoana yritti helteessä vähän pitää vauhtia, mutta hyytyi hyvissä ajoin omaan vetoonsa. 300m kirikisan (Saleva muistaakseni avasi) vei viimeisessä kaarteessa kärkeen siirtynyt maileri Hämäläinen, joka kertoi kestävyyden parantuneen Keskisalon valmennuksessa Joensuussa.

Link to post
Share on other sites
  • 4 weeks later...

Huono on taso Kari Sinkkosenkin mielestä. Haastattelu tämän päivän (12.9) Hesarissa.

 

"

Nykykestävyysjuoksijat harjoittelevat väärin. Painopisteet ovat muualla kuin tehokkuudessa. Aikaa kulutetaan paljon ja tehdään epäolennaista hommaa. Yritetään saada tulosta nopeuden kautta. Sen seurauksena nopeus ei ole kehittynyt ja tulokset ovat huonontuneet”, Sinkkonen tiivistää suomalaisen kestävyysjuoksun tilan.

 

Jonkinlainen kestävyysjuoksun pohjanoteeraus nähtiin äskeisessä Ruotsi-ottelussa, kun miesten 10 000 metrillä kaikki ruotsalaiset ohittivat suomalaisjuoksijat kierroksella.

 

Jurppii, että suomalaiset eivät pärjää. Olen kuin Mielensäpahoittaja. Kaipaan läskisoosia ja kestävyysjuoksumenestystä. On asennekysymys, ettei enää viitsitä.”" -HS 12.9.2020

 

  • Like 2
Link to post
Share on other sites

Luin sattumoisin jutun Yleltä Joonas Rinteen harjoittelusta. Siinäkin tuli esille tämä nopeuden korostaminen, mikä on ehkä ymmärrettävääkin keskimatkan juoksijalla. Siinä vain jäi mieleen valmentajan omakohtaiset kokemukset siitä kun 90-luvulla juostiin liikaa, nopeuden kärsiessä. Tuli vain mieleen, että onko tässä menty taas ääripäästä toiseen? 70 -ja 80-luvun menestystä tavoiteltiin vetämällä ihan överkiksi määrissä, ja sitten sen jälkeen taas määrää liian vähän, koska "nopeus kärsii".

 

Tai sitten se vain on niin, että tällä harrastajapohjalla ei taso voi olla sama. Nuoret ovat huomanneet (aivan oikein), että juoksuharjoittelu on ankeaa hommaa, jossa 99% menee ylikuntoon, saa rasitusmurtumia jne. Loppu 1% on onnekas tai niin kovapäinen, että pääsee vähän pidemmälle, mutta jos nitä on tässä maassa vain pari-kolme, niin turha kuvitella juoksevansa isoissa kehissä.

Link to post
Share on other sites
39 minuuttia sitten, jt train kirjoitti:

Huono on taso Kari Sinkkosenkin mielestä. Haastattelu tämän päivän (12.9) Hesarissa.

 

Nykykestävyysjuoksijat harjoittelevat väärin. Painopisteet ovat muualla kuin tehokkuudessa. Aikaa kulutetaan paljon ja tehdään epäolennaista hommaa. Yritetään saada tulosta nopeuden kautta. Sen seurauksena nopeus ei ole kehittynyt ja tulokset ovat huonontuneet”, Sinkkonen tiivistää suomalaisen kestävyysjuoksun tilan."

 

 

Nämä vanhojen mestari(valmentaji)en "nykyhuiput harjoittelevat väärin" -kommentit tuntuvat aina hieman huvittavilta.

  1. Kuinka hyvin vanhat mestarit tuntevat nykyhuippujen harjoittelun?
  2. Harjoittelevatko kaikki nykyhuiput tosiaan niin samalla tavalla, että sen voin niputtaa yhteen "väärin" -luokkaan?
  3. Eikö kaikki uusi tieto ihmisen fysiologiasta ja pysykologiasta tosiaankaan ole edistänyt valmennusmenetelmiä? Vai eikö sitä vain käytetä?

Lisäksi ärsyttää hieman tässäkin jutussa toistettu idea "vanha mestari teki harjoituksia, johon nykyhuiput eivät pysty". Tuollainen ilmaus luo vaikutelman, että nykyhuiput eivät ole tarpeeksi kovaluoteisia harjoitellakseen kuten vanha mestari. Totta kai kyse voi olla siitäkin, mutta silloin ei pitäisi nostaa esimerkiksi yhtä harjoitusta.

 

Tietenkään kukaan nykyhuippu ei pysty toteuttamaan Vasalan ennätyskunnossaan juoksemaa kovinta harjoitusta, koska kukaan suomalainen ei ole koskaan ollut samassa kunnossa kuin Vasala juostessaan suomenennätyksen. Sen sijaan ihan varmasti moni urheilija on tehnyt suhteessa omaan kuntoonsa yhtä kovan treenin. 

  • Like 1
Link to post
Share on other sites
5 minuuttia sitten, Eräpolku kirjoitti:

Nämä vanhojen mestari(valmentaji)en "nykyhuiput harjoittelevat väärin" -kommentit tuntuvat aina hieman huvittavilta.

 

Onhan ne huvittavia siinä mielessä, että maailmallahan kestävyysjuoksun taso vain nousee koko ajan, meillä laskee. Eihän syynä voi olla väärä tietoisuus harjoittelusta, tai geneettinen materiaali, tai mikään sellainen. Syy on ilmeinen: ei nappaa. Eihän me tehdä muutenkaan enää kaikkia samoja asioita kuin joskus vuonna yks ja kaks. Maailma muttuu, eskoseni jne. Mutta voihan tilanne muuttua, ja tulla jonkinlainen uusi buumi, ja sitten nuoret näyttävät miten juostaan kovaa.

  • Like 1
Link to post
Share on other sites
12 minuuttia sitten, puujalka kirjoitti:

Tuli vain mieleen, että onko tässä menty taas ääripäästä toiseen? 70 -ja 80-luvun menestystä tavoiteltiin vetämällä ihan överkiksi määrissä, ja sitten sen jälkeen taas määrää liian vähän, koska "nopeus kärsii".

 

Tämä on toki mahdollista, mutta harjoittelevatko kaikki aina samalla tavalla? Jos tarkoittaako "nopeuden korostaminen" kaikille samaa? Tuollainen ilmaus on helppo heittää muutamasta tapauksesta saadun vaikutelman perusteella, mutta onko joku oikeasti tutkinut huippujen harjoituspäiväkirjoja systemaattisesti? 

 

Lainaa

Tai sitten se vain on niin, että tällä harrastajapohjalla ei taso voi olla sama. Nuoret ovat huomanneet (aivan oikein), että juoksuharjoittelu on ankeaa hommaa, jossa 99% menee ylikuntoon, saa rasitusmurtumia jne. Loppu 1% on onnekas tai niin kovapäinen, että pääsee vähän pidemmälle, mutta jos nitä on tässä maassa vain pari-kolme, niin turha kuvitella juoksevansa isoissa kehissä.

 

Tämä on mielestäni päivänselvä, hyvin yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä selitys, jota pidän todennäköisimpänä syynä, kun kestävyysjuoksun tason laskun syytä pohditaan. Kyse on niin isosta trendistä, että sitä vastaan on vaikea taistella. Kestävyysjuoksun merkitys Suomalaiselle yhteiskunnalle ja suomalaisille (erityisesti nuorille) on yksinkertaisesti niin paljon pienempi, ettei ole mitenkään realistista odottaa samanlaista tasoa kuin 50 (!) vuotta sitten.

  • Like 1
Link to post
Share on other sites

No tätähän on vatiloitu täälläkin vuosikaudet, eikä siihen ole kuin yksi tie: kaikki vain luomaan sitä positiivista nostetta juoksuharrastukselle näyttämällä esimerkkiä. Parhaiten se onnistuu kasvattamalla kalapuikkoviikset, vääntäytymällä ihan helvetin kireisiin shortseihin ja hinkaamalla tiestöä aina kun on hereillä.

 

 

 

 

NOT?

  • Like 2
  • Onnittelut! 1
Link to post
Share on other sites
3 tuntia sitten, Eräpolku kirjoitti:

 

Nämä vanhojen mestari(valmentaji)en "nykyhuiput harjoittelevat väärin" -kommentit tuntuvat aina hieman huvittavilta.

  1. Kuinka hyvin vanhat mestarit tuntevat nykyhuippujen harjoittelun?
  2. Harjoittelevatko kaikki nykyhuiput tosiaan niin samalla tavalla, että sen voin niputtaa yhteen "väärin" -luokkaan?
  3. Eikö kaikki uusi tieto ihmisen fysiologiasta ja pysykologiasta tosiaankaan ole edistänyt valmennusmenetelmiä? Vai eikö sitä vain käytetä?

Lisäksi ärsyttää hieman tässäkin jutussa toistettu idea "vanha mestari teki harjoituksia, johon nykyhuiput eivät pysty". Tuollainen ilmaus luo vaikutelman, että nykyhuiput eivät ole tarpeeksi kovaluoteisia harjoitellakseen kuten vanha mestari. Totta kai kyse voi olla siitäkin, mutta silloin ei pitäisi nostaa esimerkiksi yhtä harjoitusta.

 

Tietenkään kukaan nykyhuippu ei pysty toteuttamaan Vasalan ennätyskunnossaan juoksemaa kovinta harjoitusta, koska kukaan suomalainen ei ole koskaan ollut samassa kunnossa kuin Vasala juostessaan suomenennätyksen. Sen sijaan ihan varmasti moni urheilija on tehnyt suhteessa omaan kuntoonsa yhtä kovan treenin. 

 

Ei näistä Sinkkosen puheista kannata ärsyyntyä. Itse arvostan Sinkkosen hyvin korkealle.

 

Vanhat valmentajat peilaavat tuloksia varmastikin pitkälti metodilla "niin juokset kisoissa kuin harjoittelet" eli tulokset kertovat hyvin paljon harjoittelusta.

 

Se että Sinkkonen kertoo jonkun kovan Vasalan tekemän treenin, korostaa vain sitä miten kovaa 70-luvulla harjoiteltiin. Tulokset tulevat vain kovan harjoittelun seurauksena, jos tulevat.

 

Ennen Muncheniä Vasalan harjoittelua muutettiin kovasti kestävyyspainotteiseksi, koska katsottiin että juurikin kestävyyden puute estää kovien tulosten syntymisen. Tämä on mielestäni oiva esimerkki siitä että pitää olla hereillä ja kehittää niitä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat kovien tulosten tekemisen.

 

Ruotsiottelun miesten kympillä oli kolme juoksijaa, jotka olivat selvästi harjoitelleet oikeita asioita. He kaikki olivat, ikävä kyllä, ruotsalaisia.

  • Like 2
Link to post
Share on other sites

Äskettäin lehdessä kerrottiin, miten 7-12v ikäisistä pojista on useissa kunnissa  35-41 prosenttia ylipainoisia. Ja ikäluokatkin on varmaan puolittuneet 2000-luvulla. Ei paljon luo toivoa niille jotka haaveilee kestävyysjuoksun renessanssista.

Tuo lasten ylipainoasia on vähän kummallista siihen nähden, kun kuntosalibuumi on ollut päällä jo pitkään. Ja ennen oli maratonbuumi ja nykyään triathlon ja pyöräily on suosittuja, samoin kai hiihto jossain määrin. Ja monet haluaa elää ja syödä terveellisesti. 

Link to post
Share on other sites

Määrää täytyy vetää melko paljon matkoilla 1500m _ 10 000 m ..mutta myös tehoja! Mikä suhde on määrä _teho riippuu paljon juoksijasta. Jos 5_10km juoksija vetää 100m 11_12 sekkaan..tuolla nopeudella juoksee jo melko hyvän ajan  5_10km jos juoksee määrää ja osaa pitää tehojakin harjoittelussa. Ja osaa palautella. 6000_ 8000km vuodessa riittänee ..mihin noilla kilsoilla sitten pääsee onkin jo toinen juttu..

Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy