Jump to content
Juoksufoorumi.fi

tb2

Suomen nuoret harjoittelevat väärin: Liikaa peekoota!

Recommended Posts

34 minuuttia sitten, Lossi123 kirjoitti:

Yksilöllistä miten kannattaa harjoitella. 

 

Tämä on tehnyt mieli tuoda esille myös, mutta viime päivät tullut oltua liikaa äänessä niin ei jaksaisi enää topikkeja omalla läsnäololla saastuttaa, etenkään kun en hiihdosta tiedä hevon paskaa. No kuitenkin:

 

Luulen että jos aletaan soveltaa tätä 'yksi malli sopii kaikille' niin noin 50% porukasta ei kehity siten kun heidän fysikkansa antaisi mahdollista.  Onhan tästä norjalaisilla ihan dataakin,että osa porukasta vastaa erityyppiseen harjoitteluun, eli hyötyvät tehollisemmasta harjoittelusta kun PK-jauhannasta saa vain pahan mielen. Ymmärrän esim jossakin isommassa suotuluokassa jossa veneessä on monta urheilijaa, että harjoittelua tasapäistetään, mutta tuntuu että onko tämä sopivaa yksilölajissa? 

 

Toki se että hiihto on muuttunut asettaa uusia vaatimuksia koko porukalle, joiden mukaan ohjelmaa pitää säätää myös. Mutta nämä on niitä toisarvoisuuksia joita meikäläisen kaltaisen nojatuolihiihtomestarin, joka ei harrasta hiihtoa edes penkkiurheiluna, ei tarvitse alentua tietämään. 

 

Mieleen tulee sekin vanha väittämä että junnuna kansallisen kärjen nimet harvemmin pärjää enää aikuissarjoissa kun nuoruus on tehty liian tehollisesti eikä rakennettu pohjia, mitallit tulee nuorena ja sitten loppuu niin sanotusti pohjat kun pitäisi oikeasti alkaa harjoittelemaan. Onko tämä sitten väärä väittämä? Mene ja tiedä, tunnen niin vähän nimiä, mutta tuntuu että superlahjakkuudet kuten Niskasen Iivo on pärjänneet aina (yhden sonnin tunsin joka Iivon mukaan nimettiin koska oli niin kova nimi jo junnuna, komea oli sonni ja Iivokin), mutta mieleen tulee esim Seppälän Tero joka muistaakseni ei ihan kirkkainta kärkeä junnuna ollut, lähti nousukiitoon vasta aikuisiällä. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heikkisen Matti on paininut tämän asian kanssa. Nuorena harjoitteli liian kovalla teholla. Kestävyys ei riittänyt. Tasapainoiluahan tämä on kaiketi määrän ja tehon suhteen:

https://asialinja.com/2017/02/01/matti-heikkinen-kasvanut-menestyjaksi/

 

Edit. Tehon nosto peruskuntokaudella nostaa helposti kuormittavuuden liki kaksinkertaiseksi samalla lenkillä. Laitan tuossa esimerkin eilisestä lenkistä n. 17 km (ks 143) kiihtyvästi päättyen noin alakynnykselle ja edellispäivän 18 km  (ks 123) alapeekoota. Kilpailukauteen tullessa kaiketi tehdään sitten enemmän kilpailunomaisia teholenkkejä.

treeni.jpg

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 18.10.2018 at 21.47, second kirjoitti:

Mieleen tulee sekin vanha väittämä että junnuna kansallisen kärjen nimet harvemmin pärjää enää aikuissarjoissa kun nuoruus on tehty liian tehollisesti eikä rakennettu pohjia, mitallit tulee nuorena ja sitten loppuu niin sanotusti pohjat kun pitäisi oikeasti alkaa harjoittelemaan. Onko tämä sitten väärä väittämä? Mene ja tiedä, tunnen niin vähän nimiä, mutta tuntuu että superlahjakkuudet kuten Niskasen Iivo on pärjänneet aina (yhden sonnin tunsin joka Iivon mukaan nimettiin koska oli niin kova nimi jo junnuna, komea oli sonni ja Iivokin), mutta mieleen tulee esim Seppälän Tero joka muistaakseni ei ihan kirkkainta kärkeä junnuna ollut, lähti nousukiitoon vasta aikuisiällä. 

Nuorten pärjäämiseen vaikuttaa aika paljon myös se, kuinka aikaisin murrosikä alkaa. Muistan hyvin sen, kun seisoin P15 lähtöviivalla ja edessä sejkä takana on 15 senttiä pidempiä poikia. Tässä vaiheessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen että kerrotaan näille myöhemmin kehittyville se, että varsinkin raskailla keleillä on ihan turhaa olla pettynyt suoritukseen. 

 

Samaten tuttujen tyttö oli D14 sarjassa lyhyimpiä, mutta D18 pisimpiä, mutta olihan hänellä jo 2 EM-mitalia siinä vaiheessa lajissaan 16 vuotiaana.

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites
11 tuntia sitten, ErAh kirjoitti:

Nuorten pärjäämiseen vaikuttaa aika paljon myös se, kuinka aikaisin murrosikä alkaa. Muistan hyvin sen, kun seisoin P15 lähtöviivalla ja edessä sejkä takana on 15 senttiä pidempiä poikia. Tässä vaiheessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen että kerrotaan näille myöhemmin kehittyville se, että varsinkin raskailla keleillä on ihan turhaa olla pettynyt suoritukseen. 

 

Samaten tuttujen tyttö oli D14 sarjassa lyhyimpiä, mutta D18 pisimpiä, mutta olihan hänellä jo 2 EM-mitalia siinä vaiheessa lajissaan 16 vuotiaana.

 

Tämä on kyllä totta.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jonkin verran vaikuttaa esim. se kuinka eri lihakset työskentelevät, esim. jos testaustapa aiheuttaa lihasten ennenaikaista väsymistä niin ei välttämättä ylletä niin korkealle koska ne eivät enää suostu työskentelemään ja kuluttamaan happea maksimaalisella tavalla. Ts. hiihdon biomekaniikka voi vaikuttaa ja siihen vaikuttaa maton ominaisuudet, kulmat ym. Samoin testattava laji vaikuttaa lukemiin esim. siksi että käytössä ovat eri lihakset (esim. pyörällä matalammat lukemat kuin hiihtäen). Eli ei tuo testin tulos ole mikään vakiolukema kuten näistä ketjuista usein luulisi vaan siihen vaikuttaa  monet asiat, tietysti tarkkuuteen vaikuttavat myös mittalaitteet ja tavat joilla niitä käytetään. Siksi juuri tuo mitä tuossakin sanotaan että tulisi testata samassa paikassa samalla protokollalla niin tulokset ovat verrattavissa omiin aiempiin tuloksiin parhaiten, toisenlaisiin mittauksiin ne eivät koskaan ole koskaan täsmälleen vertailukelpoisia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Raaka arvio

Roposen raaka arvio hapenottoarvoista miehillä on seuraava: liikuntaa harrastava mies 40-50, kestävyysliikkuja 45-55, maratonaika kolmen tunnin tuntumassa 60, huippujalkapalloilijat 60-70 (70 maailman huiput), kestävyysurheilija 60-75, kestävyyslajien huippu-urheilijat 80-90 ja kestävyyslajien voittajat yli 90 milliä.

- Yksittäisiä poikkeuksia voi olla, jos jotkut muut lajissa vaadittavat ominaisuudet ovat todella korkealla tasolla ja urheilija pystyy niillä kompensoimaan hieman heikompaa maksimaalista hapenotonarvoa.

 

4 tuntia sitten, tb2 kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/db6ff27a-ed0c-4cf6-a70c-f5f778adf853_tl.shtml

 

Saapunki hönki naisten ME-lukemat: 83 ml/kg/min!

 

Kertokaa fiksummat, että miten jutussa mainittu uusi matto voi antaa suurempia arvoja hapenottotestissä?

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy