Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Laktaattitesti tulkinta


Recommended Posts

Hei,

Olen käynyt pariin kertaan laktaattitestissä (suorassa ja epäsuorassa), ja muuten tuloksissa ei mitään ihmeellistä paitsi laktaattien korkea alkuarvo hämmentää.  Se lähtee 3-3.5 mmol/l heti alusta, kun normaaliarvo pitäisi olla n. 1 mmol/l testaajan mukaan. Yritin netin syövereistä etsiä syitä korkealle alkuarvolle, kun testaajakin oli ihmeissään mutta analysointi näyttää keskittyvän taulukon toiseen päähän.

Kysymys siis kuuluu, pitäisikö korkeista alkuarvoista vetää mitään johtopäätöksiä (heikko pohjakunto, tekniikka hitailla vauhdeilla...)? Aer- ja AnAer- raja kuitenkin saatiin ja vastasivat aika tarkkaan omia tuntemuksia. Yksi pointti oli, että korkea alkuarvo saattaa pienentää happovarastoa testin loppupäässä.

Tuloksia:

Aer kynnys 5.00 min/km // 147

AnAer kynnys:  4.00 min/km // 169 // 4 mmol/l

Maksimit: 3.10 min/km // 187 // 12 mmol/l // VO2 67

Link to post
Share on other sites

Minun testi meni samalla tavalla. PK-alueella kun nakuttelin niin laktaatti pyöri 3 mmol/l tuntumassa. Aerobisella kynnyksellä se lähti nousuun. AnaK määritettiin pisteeseen missä laktaatit oli 5.3 mmol/l. Viimeisessä mittauspisteessä laktaatti oli 13 mmol/l. Omalla kohdalla testaaja totesi että koska laktaattikäyrän kehitys on kuitenkin normaali vauhdin funktiona ja konsistentti hengityskaasumittauksen kanssa niin homma on ok. En tiedä miksi minun (tai aloittajan) arvot on korkeammat kuin usein näytetyt 1 mmol/l arvot enkä toisaalta välitäkään. Pääasia että juoksu kulkee.

Link to post
Share on other sites

Juoksu kyllä kulkee mutta jos haluaa vielä kehittyä, niin testaajan mukaan korkealle alkulaktaatille pitäisi tehdä jotain.

Jos vertaa, että lähtöarvo olisi lähempänä 1 mmol/l, niin laktaattialue laajenee jo yli kahdella (yläpäätä on vaikeampi korottaa). Toisin sanoen, oli juoksuvauhti miten hidas tahansa, niin laktaatti on lähes AnAer-tasolla kynnyksellä, mikäli käytetään yleistä 4 mmol/l rajaa.

Rajat ovat kaiketi huippujuoksijoista johdettuja, mutta kai ne voivat antaa suuntaa kuntoilijallekin.

Link to post
Share on other sites

Minulla on samansuuntaisia mittauksia aikoinaan. Eli alku laktaatti 3,5 joka laski juostessa 2:een josta taas nousuun. Vikassa mittauksessa alku laktaatti 2 ja siitä tippui 1,2 een kunnes alkoi taas nousta. Juttu oli siinä että osa lenkeistä pitää olla oikeasti hiljaisia eli minulla syke 115. nykyään palauttavat teen tuolla sykkeellä ja pk kaudella pitkät. Meni muuten pari kuukautta opetellessa juoksemaan noilla sykkeillä.

Link to post
Share on other sites
10 tuntia sitten, juhanahm kirjoitti:

Minulla on samansuuntaisia mittauksia aikoinaan. Eli alku laktaatti 3,5 joka laski juostessa 2:een josta taas nousuun. Vikassa mittauksessa alku laktaatti 2 ja siitä tippui 1,2 een kunnes alkoi taas nousta. Juttu oli siinä että osa lenkeistä pitää olla oikeasti hiljaisia eli minulla syke 115. nykyään palauttavat teen tuolla sykkeellä ja pk kaudella pitkät. Meni muuten pari kuukautta opetellessa juoksemaan noilla sykkeillä.

 

Paljonko tuo sinun syke 115 on prosentuaalisesti vaikka aerobisesta kynnyksestä?

 

Oma harjoittelu on sinällään suurimmaksi osaksi (>90%) PK-harjoittelua ja siinäkin vaihtelen vauhteja hölkästä aina lähelle aerobista kynnystä. Syke hölkässä yleensä noin 130, perus PK:ssa 140-150. Pitäisiköhän minun tehdä harjoittelua vieläkin rauhallisemmin?

Link to post
Share on other sites

En oikein usko, että tuo pienillä kierroksilla harjoittelemattomuus voi selvittää tuota. Kyseessä on kuitenkin maitohappojen kertyminen ja niitä ei pitäisi kertyä kyllä ennen kuin aerobinen kynnys ylitetään. Sen sijaan lähtötaso voi olla kovan (tai edes kohtuullisen kovan) harjoittelujakson jälkeen hivenen korkealla ja se lähtee laskemaan kun happoja huuhdotaan kevyellä vauhdilla elimistöstä pois. Puhutaan siis varmaankin tiputuksesta ~2.0 - > ~1.0. Ja siitä lähdetään sitten ylöspäin.

 

Tuo juoksun tehottomuus pienillä kierroksilla pitäisi näkyä enemmänkin siinä, että syke ei kasva kun vauhtia nostetaan ja tällöin happojen pitäisi pysyä about samassa. Näin ainaskin itsellä. Ja sinällään mitään varsinaista tarvetta ei ole nostaa tuon himmailuvauhdin taloudellisuutta ellei sitten tähtää ihan ultramatkoille, joissa edetään hissutellen koko matka. Yleisesti ottaen kaikilla taloudellisin juoksuvauhti on lähellä sitä aerobista kynnystä, kun sillä vauhdilla kuitenkin suurin osa harjoituksista tehdään. Sitä hitaammin tai nopeammin sitten taloudellisuus lähtee laskemaan...

Link to post
Share on other sites

Minulla oli 1,5v aikana kolmessa testissä niin että laktaatti ei tippunut alle 2:n. Lääke siihen miten se sitten lähti tippumaan oli se tosi hidas juoksu. Aikoinaan  6- 6.10 vauhdeilla syke oli 120, mutta siitä sen tiputtaminen oli vaikeaa. Aluksi piti juosta 7.30 vauhteja mistä päästiin aika nopeasti 6.30 vauhteihin tai siis se pari kuukautta meni. Tuon myötä lähti myös tulokset paranemaan.

Max syke 182 ja kynnykset 156 ja 132. Tuosta vikasta mittauksestakin on vuosi aikaa joten jotain kehitystä on kyllä tuonkin jälkeen tapahtunut. Mielestäni siis PK lenkit pitäisi juosta aika laajalla vauhti skaalalla.

Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy