Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Uskaltaako iso mies lahtea maratonille?


Guest Rekisteröimätön
 Share

Recommended Posts

Guest Rekisteröimätön

Hei!

Elikkas tarkoitus olisi juosta kesalla se Helsinki City Marathon. Peruskunnon pitaisi olla ihan ok, holkkailya, uintia ja kamppailulajeja olen harrastellut aiemmin, ja viimeiset pari kuukautta olen juossut 2-3 lenkkia per viikko.

Aikaisemmin olen viihtynyt enemman tuolla punttisalin puolella, eli vaikka rasvaprosentti on matala, niin painoa on sellaiset 115 kg. Mietinkin, etta kestaako paikat (polvet) harjoittelun ja itse maratonin taman painoisena? Ajattelin tiputtaa painosta pois sellaiset 10kg, eli elokuussa paino olisi 105kg kieppeilla.

Mita veikkaatte, uskallanko aloittaa harjoittelun, ja kuinka kovaa? Vai onko nivelet rikki jo maaliskuussa? :)

Link to comment
Share on other sites

Mita veikkaatte, uskallanko aloittaa harjoittelun, ja kuinka kovaa? Vai onko nivelet rikki jo maaliskuussa? :)

Sen saa selville vain yhdellä tavalla...

Maratonin lähtökarsinoissa (ja maalissa myös!) näkee kaikenkokoisia ukkoja ja akkoja, joten mahdollista se varmasti on. Ehkä noinkin rotevana kannattaa aloittaa varoen ja varmistaa askellus aika alkuvaiheessa jossain askelklinikalla. Tossufirmojen ilmaiset klinikat taitavat alkaa pyöriä yleensä maalis- huhtikuussa urheiluvälinekaupoissa.

Link to comment
Share on other sites

Varmasti voi kokeilla/tehdä moisen.

En nyt varsinaisesti tuputa ajatusta ihan kauhean mittaisista lenkeistä,

mutta kuitenkin:

Voisi olla ideaa kerran kahdessa viikossa / joka kuudes lenkki tehdä

ihan tosi hissukseen sellainen pitempi lenkkin - siis sillä ajatuksella

että viettää laatuaikaa jalkojensa päällä.

Tämä siksi, että se on tärkeää harjoittelua. Mutta myös siksi, että

saisit tuntumaa siihen miltä tuntuu kun jalkoja alkaa poltella ja

askel ei enää ole kovinkaan kimmoisa. Nämä tuntemukset liittää

helposti mielessään alkavaan vammautumiseen. Sitä ne

eivät kuitenkaan ole (mikäli annetaan jalkojen myös palautua ja

vahvistua riitävästi) vaan kuuluvat asiaan pitkillä matkoilla.

Turha huolestuminen maralla vie energiaa ja tahtoa: Opettele siis

sietämään näitä "häiriötekijöitä" - maltilla!

Link to comment
Share on other sites

Onhan painavien miesten juoksemista maratooneista paljonkin esimerkkejä, mm Juha Mieto taisi vetäistä maratonin alle kolmeen tuntiin(?), samoten vastikään oli Kalevassa juttu oululaisesta romuluisesta jääpalloilijasta joka harrastaa maratonien juoksemista. Painoi muistaakseni 105 kg. Tällä tosin taisi tulla jalkapöytään rasitusmurtuma neitsytmatkallaan...

Täältä palstalta löytyy ketju aiheesta: http://www.seponkotisivut.com/vb/showthread.php?t=589

Link to comment
Share on other sites

Hiihtoa pertsalla,uintia,kuntopyörää ja vesijuoksua,siinä lajeja jotka ovat ystävällisempiä nivelille.Kestoa maltillisesti,mieluimmin vähän ja useammin,kuin paljon kertarykäsyllä.

Näin pystyy varmasti aerobista kuntoa kohentamaan koipireisiä vaarantamatta, mutta toisaalta maratonsuoritus vaatii kuitenkin sen 42 kilometrin taivaltamisen omien jalkojen päällä, joten juoksuakin pitäisi alla olla reippaan puoleisesti, jotta kaikki lihakset ja tukirakenteet, jotka juostessa aktivoituvat, saavat myös harjoitusärsykettä. Erityisesti kookkaammilla ja aiemmin liikunnallisesti aktiivisilla nimenomaan tämä jalkojen iskunkestävyys lienee useimmiten maratonjuoksua ajatellen se heikoin lenkki, vaikka aerobinen kunto sinällään olsiikin jo ihan riittävällä tasolla.

Link to comment
Share on other sites

Uskaltaa, varaudu kuitenkin rasitusvammoihin (penikat, nivelvauriot).

Itse omaan aika lailla samanlaisen taustan kuin sinäkin, paino oli viime vuoden alussa 108 kiloa, pituutta 180. Aloitin juoksemisen maaliskuussa, heinäkuussa juoksin puolimaran Turussa ja elokuussa kokonaisen Helsingissä. Paino maralla taisi olla 97 kiloa. Noilla kiloilla ei kuitenkaan aikoja juosta, mutta läpi mentiin.

Kannattaa ottaa reippaat kävelylenkit mukaan treeneihin ja vetää pitkiä lenkkejä kävellen (ainakin aluksi). Painoa kannattaa tiputtaa mahdollisimman paljon. Tässä kannattaa kuitenkin olla varovainen ja yrittää kulkea kultaista keskitietä sen suhteen, ettei lähde liian tiukalle dieetille, jolloin tehdään juoksemiselle enemmän hallaa kuin hyvää...

Lihashuoltoa ei kannata väheksyä, kunnon venyttelyt kerran päivässä ja hieronta esim. pari kertaa kuussa. Kylmähoidot (jääkylmät suihkut/kylmägeelit) tekee myös nannaa jaloille.

Itse tiputan edelleen painoa (tällä erää 94 kiloa) ja tavoitteena on olla Tukholman lähtöviivalla alle 90 kiloisena. Juoksen nykyisin kolme-neljä kertaa viikossa (25 - 40 km) ja helmi-maaliskuussa aloitan varsinaisen maratreenin.

Ei muuta kuin tsemppiä projektiin!

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy