Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Mikä mittari minulle?


Recommended Posts

1 tunti sitten, Andreas66 kirjoitti:

Minä siirsin kaikki Movescountista Stravaan kun siirryin Apple Watchiin. Tai itse asiassa se oli silloin jo Suunto app, joka tallensi omassa konfiguraatiossani samaan paikkaan treenit kuin Sports Tracker. Eli sieltä. Hyvin on pelannut.

Miten toimii Apple watch salilla? Onko sykkeet yhtään synkassa omiin tuntemuksiin?

Link to post
Share on other sites
  • Replies 197
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Top Posters In This Topic

Popular Posts

Useammat satelliitit auttavat geometrisesti ja useampien "observablen" kautta tarkemman ja varmemman sijainnin määrittämisessä ja useamman GNSS-järjestelmän tukeminen tuo lisää satelliitteja, joten se

Garminin HRM-TRI vyö on tallentava. Treenin alkuun yhteys pitää toki olla mutta sen jälkeen kellon voi jättää vaikka kotiin ja treenin lopuksi tiedot siirtyy vyöstä kelloon kun yhteys taas palaa. Itse

Toi on kyllä outoa, koska mulla ei ole jäänyt kuin yksi yö mittaamatta Vantagella. Yhdistän sen itse korkeaan sykkeeseen. Samoin kuin jos tulee otettua enemmän alkoholia, mun leposyke hakkaa satasta t

Posted Images

19 tuntia sitten, juhanahm kirjoitti:

Minulla on koko juoksu harrastuksen ajan ollut suunnon kello, joten koko kaikki data on Suunnon känny sovelluksessa ja movescountissa. Jos nyt sitten vaihdan Polar Grit X:ään mikä on sellainen sovellus minne saan Polarin ja Suunnon datan järkevästi. Mieluiten ilmainen tai ainakin halpa vuosikustannuksilta. Voisin kuvitella että se on Strava, mutta tuostakin lienee ilmaisia ja maksullisia verioita

Itse siirtäisin Suunnon datat Polarin Flowhin vaikka SyncMyTracks puhelin softalla. Muistaakseni sovellus maksoi noin 5 euroa ja ainakin Garminin datat liikkui juuri kuten piti Flowhin. Ihan kaikkea ei taida Flowsta nähdä noiden siirrettyjen reenien osalta, muttä määrät ym näkyy kyllä. Tarkemmat tiedot käyn katsomassa Connectissa, jos on tarvetta...

Link to post
Share on other sites
12 tuntia sitten, nana73 kirjoitti:

Miten toimii Apple watch salilla? Onko sykkeet yhtään synkassa omiin tuntemuksiin?

 

En ole salilla käynyt kellon kanssa. Ostin sen muuton jälkeen -- uuden kodin sijainnin vuoksi salijäsenyys piti laittaa poikki eikä uutta ole toistaiseksi tulossa. Olen treenannut jonkin verran ihan kotitreeniä, enimmäkseen kuitenkin kävelyä, pyöräilyä ja juoksua. Ja käyttänyt näissä aika paljon Suunnon sykevyötä. Siinä eikä rannesykkeessä mielestäni ei ole ollut mitään eroja mitä olisin huomannut aikaisempaan Suunnon Spartan Sport Wrist HR:ään joka oli se aikaisempi laitteeni.

  • Like 1
Link to post
Share on other sites
  • 2 weeks later...

Löytyykö vieläkään rannepohjaista mittaria, joka pysyisi mukana HIIT/intervalli-treeneissä, erityisesti huippulukemissa?

 

Ainakin itsellä Vantage V antoi ihan mitä sattuu lukuja (kumpi tahansa ranne, ylä tai alapuoli, kireällä tai löysällä, ylhäällä tai alhaalla ranteessa), kun vertasi sykevyöhön (Polar H7/H10).

 

En ole Garmineita kokeillut, miten niiden kanssa on?

Tai onko kukaan kokeillut Biosträppiä tai pienempiä jenkki-ihmeitä muuten?

 

Ilmeisesti Polarin Grit X on syketarkkuudeltaan ym. haasteissa samankaltainen kuin Vantage-sarja, vai onko jollakulla kokemuksia siitä HIIT-treenissä?

 

 

 

Link to post
Share on other sites
On 22.4.2020 at 23.35, Kekkonen kirjoitti:

Jos saisitte räätälöitynä sellaisen mittarin kun haluaisitte,niin mitä toimintoja siihen ottaisitte?Mulle riittäisi:Toimiva rannesykemittaus,gps,palautumismittaukset,aktiivisuuden ja unenseuranta,training load pro.Siis oikeastaan suoritusta ja siitä palautumista mittaavia juttuja.Onkohan tuollainen räätälöinti tulevaisuudessa mahdollista edes?

 

Jaa-a, onko mahdollisuutta tulevaisuudessa? Vaikea sanoa, kiinalaiset tekevät nyt modulaarisia 360 VR-kameroita, ehkäpä tuo joskus voisi olla. En näe ihan heti kuitenkaan horisontissa.

 

Itse toivoisin ihan perusasioita (joiden tärkeys/merkitys näkyy fysiologisessa kirjallisuudessa ja näitä on jo kokeiltu ranteessa, kukaan ei vain ole osannut hio todella tarkoiksi, tai saanut integroitua samaan tuotteeseen):

 

 - Tarkka opto-sähköinen HR-mittaus (eli pysyy mukana korkeissa vaihteluissa, HIIT-treenissä, jne, eikä aiheut 20-40 bpm heittoja, kuten nykyiset parhaat rannemittarit)

 - GSR eli sähkökalvaaninen vaste iholta : erinomainen fysiologinen stressiproksi ja voidaan korreloida muiden signaalien kanssa. Nämä ovat pieniä sensoreita. Microsoftin Band-tuotteessa oli GSR-mittaus.

 - Ihon lämpötilasensori (kuten yllä, tällä voidaan korreloida muita signaaleja ja erinomainen auttamaan unen arkkitehtuurin analysissä). Oura-sormuksessahan on jo lämpöätilasensori.

 - EKG-signaalin proksi, vaikka niin, että vaatisi lisäjohdon ihoa pitkin paidan alla toiseen kohtaan kehoa teippianturilla JA/TAI sitten että toisellä kädellä pidetään kiinni hetken aikaa kellon EKG-antureista). Näitäkin on jo Asus/Apple/Samsung jne kelloissa.

- tarkka, jatkuvamittauksellinen, satoja kertoja sekunnissa sämpläävä PRV (eli HRV:n proksi), Oura-sormus tekee tätä jo nyt, naurettavan pienessä koossa. Useimmat kellot eivät osaa tätä vieläkään.

- Luonnollisesti kiihtyvyysanturi, magnetometri ja GPS (miel. 3-taajuus/verkko/antenni, jotta heijastusolosuhteissa, kuten kaupunkijuoksussa talojen välissä tarkkuus olisi oikeasti tarkka).

- Tuki kehoverkon kautta muille sensoreille: hengitystiheys (RR), tilavuus, EMG-lihassenstorit, jatkuvamittaukselliset verensokerimittarit, jne. Eli yksi "päälaite", joka analysoi, kerää ja korreloi reaaliajassa dataa myös muilta mittareilta. Itseäni ärsyttää markkinoiden "osta itsesi systeemiin", eli yhden valmistajan ekosysteemi-ajattelu. Haluan avoimet standardit, jotta voin ostaa parhaan PRV:n, parhaan EMG:n, parhaan HR:n ja lyödä ne samaan systeemiin, joka osaa hyödyntää kaikkia. Tämä myös laskisi hintoja (aito hintakilpailua, eikä vain kilpailu ekosysteemin valinnan välillä).

 

Sitten lisäksi:

- hieman scifiä vielä, mutta ultralaajakaistainen fotonispektrianalysaattori: biofotonien mittauksen spektrit ja niistä tehty päättely on biomedikaalisen tutkimuksen tulevaisuutta. Sensorit eivät vain vielä ole riittävän pieniä/ tarkkoja/ halpoja/ vähävirtaisia/ itsekalibroivia/ herkkiä. Tämä tulee joskus, kuka tietää milloin.

 

Näiden pohjalta voisi sitten rakentaa huikean kasan erilaisia ominaisuuksia:

- todellinen perustressi (HRV, GSR, lämpö, jne) -> siitä suositukset ja poikkeamien havainnot: 

- verensokerin vaihtelut (treeni,stressi, ruoka, jne)

- todellinen hapenottokyvyn, lihasten, stressin, sydämen ja verenkierron palautuminen

- tarkka unen seuranta, eikä tätä Ouran 40-60% ajasta unen arkkitehtuurin analyysi on mitä sattuu (ja Oura on paras, Garmin/Polarit ihan täyttä höpöhöpöä unen seurannassa)

- Kunnon, treenin, levon, paikallaan olon, eri aisten urheilulajien seuranta vaikutusten arviointi ihmisen kokonaisuuteen : kunto, palautuminen, vireystila, jne


Basis Peakissä oli joitain näitä ominaisuuksia jo vuonna 2014, mutta se oli aikaansa edellä,  ei toiminut kuluttajatuotteena (ts. ei ollut riittävän valmis), Intel osti firman pois ja tappoi tuotteen.


Apple taas on aivan liian iso, laiska ja hidas, sen nopeudella nämä integroidaan kelloihin joskus 2045....

 

Tässä olisi suomalaisille sensori-osaajille, propellipäille ja muille vielä iso lehmän mentävä aukko. 

Kukahan uskaltaisi?

En usko, että itseseuranta, -mittaaminen ja koneoppiminen ihmisten eri biosignaaleista on kuin vasta aivan bisneksen alkuvaiheessa. 

Markkinoille mahtuisi vielä paljon toimijoita näiden urheilu-/treeni-/laji-spesifisten toimijoiden sekaan.

Sori jos meni vähän OT tähän säikeeseen, ylläpitö siirtäköön, jos ei tähän sovi.

 

 

 

 

Link to post
Share on other sites
tunti sitten, Cambiador kirjoitti:

Löytyykö vieläkään rannepohjaista mittaria, joka pysyisi mukana HIIT/intervalli-treeneissä, erityisesti huippulukemissa?

Polar GritX - palstalla ihan hyvää settiä juurikin rannemittauksesta. 

 

Aika paljon on lajista kiinni, miten esim. Veeveessä rannemittaus toimii. Esim. juoksussa ja salibandyssä piirtää itselläni erinomaista käyrää huiput mukaan lukien. Pyöräilyssä kovassa ylämäkivedossa puristus rantreseen estää rannemittauksen toiminnan. Lisäksi suuret lämpötilavaihtelut ranteessa saa lukemat sekaisin. 

  • Like 1
Link to post
Share on other sites
6 tuntia sitten, Cambiador kirjoitti:

Itse toivoisin ihan perusasioita

 

Lainaa

- Luonnollisesti kiihtyvyysanturi, magnetometri ja GPS (miel. 3-taajuus/verkko/antenni, jotta heijastusolosuhteissa, kuten kaupunkijuoksussa talojen välissä tarkkuus olisi oikeasti tarkka).

 

Miksi kolme taajuutta, miksei neljä tai viisi?

 

Vakavissaan taajuudet eivät tässä käyttötapauksessa kahden jälkeen juuri tuo lisää tarkkuutta, vaan vaativat lähinnä suurempaa antennia ja enemmän sähköä. Tarkka kiihtyvyysmittaus mahdollisesti muilla antureilla - kamera+konenäkö, lidar, ultraääni jne - avustettuna on se mitä kaupunkikanjonissa tarvittaisiin, jos tarkkuus on se mitä haetaan.

 

Atomi-interferenssigyroskooppien miniaturisoitumista odotellessa. Sellainen mittaisi koko lenkin tarkasti ilman koko GPS:ää ja vaikka sisätiloissa.

Link to post
Share on other sites
  • 2 weeks later...
On 14.5.2020 at 19.27, juusok kirjoitti:

 

 

Miksi kolme taajuutta, miksei neljä tai viisi?

 

Vakavissaan taajuudet eivät tässä käyttötapauksessa kahden jälkeen juuri tuo lisää tarkkuutta, vaan vaativat lähinnä suurempaa antennia ja enemmän sähköä. Tarkka kiihtyvyysmittaus mahdollisesti muilla antureilla - kamera+konenäkö, lidar, ultraääni jne - avustettuna on se mitä kaupunkikanjonissa tarvittaisiin, jos tarkkuus on se mitä haetaan.

 

Atomi-interferenssigyroskooppien miniaturisoitumista odotellessa. Sellainen mittaisi koko lenkin tarkasti ilman koko GPS:ää ja vaikka sisätiloissa.


Onhan noista ollut jo näyttöä: kun on heijastuksia , niin eivät vain useammat satelliitit, vaan myös useammat verkot (taajuudet) auttavat. Kiitos noista lisistä, ehkä ne antaisivat lisätarkkuutta, en tiedä (en tunne teknologiaan yhdistämistä riittävästi, enkä tiedä kuinka kaukana nämä ovat). Tuollainen 3-verkon, kolmen taajuuden GPS ei kuitenkaan ole mitään scifiä. Ne ovat peruskalaa kiinalaisissa kännyköissä. Ongelma on, kuten totesit, akkubudjetti. Hyvin ovat kuitenkin sirut koko ajan muuttuneet vähävirtaisemmiksi (viimeisen 10+v aikana).

Kellokokoon/budjettiin mahtuva MAG ei taida olla todellisuutta ihan vielä lähivuosina (?).

 

 

 

Link to post
Share on other sites

Jotenkin tuntuu että nämä ranteesta mittaavat sykekellot on niin ihmisyksilöstä kiinni että pelaako mittaus ranteesta vai ei? Suosittelisin kokeilemaan vaikka oikeasti toimiiko se ostajalla, jos ei toimi niin palauttaa kauppaan! Itsellä ei pelannut Polar M ranteesta oikein mitenkään, varsinkin uinnissa ja voimistelussa+ salilla ihan mitä sattuu oli lukemat. Palasin takaisin Polar V800+ OH-1 olkasykerannekkeen kanssa, ei pelaa oikein vedessä mitenkään! Nyt kierrossa Vantage V ja H-10 sykevyö. Juoksussa noi kaikki kyllä pelittää ihan ok lukemia mutta muissa lajeissa niin ja näin.. Kannattaa ostaa/ kokeilla ja sitten vasta oikeasti ostaa se kello mikä toimii kysyjälle siihen lajiin mitä treenaa. Muistaakseni Gigantti ja Power nyt ainakin antaa takuun että jos ei toimi niin voi palauttaa kauppaan takaisin. Garminista ei kokemuksia ole ranteesta mittaavana,  Suunnon (oisko ollut Baro?) kellosta kaveri sanoo että uinnissa on "kujalla" sykkeet. Testiä siis suosittelen, vasta sitten kaupat lukkoon.

Link to post
Share on other sites
On 27.5.2020 at 15.07, Cambiador kirjoitti:

Onhan noista ollut jo näyttöä: kun on heijastuksia , niin eivät vain useammat satelliitit, vaan myös useammat verkot (taajuudet) auttavat. Kiitos noista lisistä, ehkä ne antaisivat lisätarkkuutta, en tiedä (en tunne teknologiaan yhdistämistä riittävästi, enkä tiedä kuinka kaukana nämä ovat). Tuollainen 3-verkon, kolmen taajuuden GPS ei kuitenkaan ole mitään scifiä. Ne ovat peruskalaa kiinalaisissa kännyköissä. Ongelma on, kuten totesit, akkubudjetti. Hyvin ovat kuitenkin sirut koko ajan muuttuneet vähävirtaisemmiksi (viimeisen 10+v aikana).

 

Useammat satelliitit auttavat geometrisesti ja useampien "observablen" kautta tarkemman ja varmemman sijainnin määrittämisessä ja useamman GNSS-järjestelmän tukeminen tuo lisää satelliitteja, joten se kannattaa kyllä.

 

Sen sijaan useamman taajuuden käyttö tuo lisää tarkkuutta siinä, että samanaikainen signaali vastaanotetaan eri taajuudella hieman eriaikaisesti, ja tuosta aikaerosta saadaan laskettua ja kumottua ionosfäärin vaikutus. Kolmannen taajuuden käyttö ei tähän juuri tuo enää lisäapua, tai tuo mutta hyvin marginaalisesti.

 

Monitieheijastukset ovat ongelma, joita voi lievittää signaalinprosessoinnilla, mutta oikeasti niitä voi estää vain kunnon antennilla, jossa on ns. choke-renkaat, ja sen pitää olla täysin vaaterissa. Ei siis mobiilikäyttöön. En ole tietoinen että useamman taajuuden käyttö juuri helpottaisi monitieheijastuksien kanssa, varsinaisesti?

 

Oletko varma, että 3-taajuusvehkeet ovat "peruskauraa" Kiinassa? Minulle tämä on uutinen, en ole sellaisista tietoinen, ja teen sentään töitä näiden kanssa. Minulla on käytössä tuollainen hyvän henkilöauton hintainen Septentrio:n referenssivastaanotin, joka kyllä tukee kaikkia yleisempiä taajuuksia ns. L-bandilla (mm. GPS:n L1, L2 ja L5), mutta ei sekään tue sen ulkopuolella. Antenni siihen painaa sen 2 x 5 kg + jalustat. Sitten minulla on lisäksi tuollainen laajakaistainen SDR-vastaanotin, jolla voi vastaanottaa noiden lisäksi mm. Beidoun lähettämää kokeellista S-bandin lähetettä, mutta sen käyttäminen vaatii koneelta _todella_ paljon CPU tehoa (2xXeon 16C työasema 100% prossukuormalla) ja RAM-muistia (luokkaa 64GB). Kumpaakaan ei voisi kuvitellakaan mobiilikäyttöön.

 

Pääosan asiakas/duunihommista teen Ubloxin F9-pikkuvastaanottimella - hintaluokka joitain satasia antennin kanssa - jossa on "vain" kaksi taajuutta, L1 ja L2, mutta silläkin päästään korjaussignaalin kanssa senttimetritarkkuuksiin vaikeissakin oloissa. Se tukee siis kaikkia neljää globaalia järjestelmää, Beidouta, Galileoa, GPS:ää ja Glonasia samanaikaisesti ja kaikkia ionosfäärivirheen kumoavasti kahdella taajuudella samaan aikaan. Tässä olisi mielestäni sopiva chippi mobiililaitteeseen, volyymeissä sen saisi tingattua varmaan hinnaltaan sopivaksi, mutta virrankulutus pitää vielä ratkaista ja kehittää tarpeeksi kevyt ja hyvä monitaajuusantenni kellokäyttöön.

 

Tällä hetkellä puuhaan juuri tämän kanssa, tulossa yhteen autonomiseen koneeseen. Mielenkiinnosta, paraikaa kyseinen F9 vastaanottaa seuraavat signaalit (kaksi lukua, koska kaksi taajuutta, suluissa teoreettisesti tällä hetkellä horisontin yläpuolella tarjolla olevien satelliittien määrä, eli kuitenkin merkittävä osa on katveessa jollain tavalla)

 

Beidou: 7 3 (16) 

Galileo: 9 8 (9)

GPS: 11 7 (13)

Glonass: 9 9 (10) 

Yht. 63 eri signaalia

 

Näillä pääsen nyt 9mm päähän maanmittarin mittaamasta referenssinaulasta maassa. Riittää minun sovelluksessa.

 

  

  • Like 3
  • Haha 1
Link to post
Share on other sites
On 27.5.2020 at 15.07, Cambiador kirjoitti:

Kellokokoon/budjettiin mahtuva MAG ei taida olla todellisuutta ihan vielä lähivuosina (?).

 

Saa nähdä. Kehitys on nopeaa. Vähän vastaava CSAC jalostui protosta valmiiksi tuotteeksi yllättävän nopeasti:

 

https://www.microsemi.com/product-directory/clocks-frequency-references/3824-chip-scale-atomic-clock-csac

 

Nyt on jo lupaavia protoja eri tekniikoilla:

 

https://cordis.europa.eu/article/id/147223-chipscale-atomic-spin-gyroscope

https://authors.library.caltech.edu/100438/

https://arxiv.org/abs/1912.06851

Link to post
Share on other sites
1 tunti sitten, juusok kirjoitti:

Sen sijaan useamman taajuuden käyttö tuo lisää tarkkuutta siinä, että samanaikainen signaali vastaanotetaan eri taajuudella hieman eriaikaisesti, ja tuosta aikaerosta saadaan laskettua ja kumottua ionosfäärin vaikutus.

 

Eikö tässä ole myös se, että aallonpituuden lyhetessä ylipäänsä saadaan tarkemmin se etäisyys. Ts. juttu ei olisi niinkäänuseammat taajuudet vaan uudet taajuudet.

Link to post
Share on other sites
3 tuntia sitten, Juoksuontylsaa kirjoitti:

Eikö tässä ole myös se, että aallonpituuden lyhetessä ylipäänsä saadaan tarkemmin se etäisyys. Ts. juttu ei olisi niinkäänuseammat taajuudet vaan uudet taajuudet.

 

Teoriassa ehkä, käytännössä ei kyllä juuri.

 

Ensinnä nuo kaikki GNSS-signaalit johdetaan satelliitissä samasta atomikellosta vain eri kertojaa/jakajaa käyttäen, toiseksi itse signaalin modulaatio määrittää suurelta osalta miten tarkasti korrelaattori osaa sitä arvioida, kolmanneksi ne ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan, GPS:ssä alin L5 on 1176MHz ja ylin ja yleisin L1 1575Mhz, joten ne ovat melko lähellä toisiaan.

 

Kyllä ne GNSS:n virheet käytännössä enimmäkseen muualta tulevat kuin kantoaallon taajuuden seuraamisresoluutiosta.

 

Toki tilannetta voisi tulevaisuudessa oleellisesti muuttaa, jos saataisiin S- ja C-bandeille signaaleja, mitä on suunniteltu (jo vuosia). Suurin apu ja motivaatio näissä olisi kyllä mahdollistaa pienemmät antennit, jolloin voitaisiin tehdä kaikenlaita radiotaikuutta kuten beamformingia jne ja siten mm. blokata aktiivisesti jammereita ja muita häiriölähteitä. Ei ole GNSS-maailma(kaan) vielä valmis.

 

ranging-error-budget-for-GNSS-single-fre

  • Like 1
Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

  • Ketjua lukevat   1 member




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy