Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Recommended Posts

Pyöräilylehden 5/2017 kolumnisti Alexander Stubb raportoi Frankfurtin maratonistaan otsikolla "Se ensimmäinen kunnon seinä".  Harjoittelu oli mennyt hyvin ja päivän kunnon piti olla OK.  Seinä tuli kuitenkin vastaan.  Puolikkaat olivat 1.30 ja 1.49, siis vähän keskivertoa pahempi sippaus.  A analysoi syytä tähän: "Tiedän tasan tarkkaan, miksi juoksu meni penkin alle.  Olin jättänyt punttitreenit lian vähälle.  Kilometrejä oli kyllä enemmän, mutta core ei vain pysynyt kasassa. Maraton ei ole kiinni sydämestä ja sykkeestä vaan raa'asta voimasta."

 

Pidättekö tällaista arviota oikeana?  Itse arvelisin, ettei ukko ollut tavoitteeseensa nähden sittenkään harjoitellut riittävästi.  Tai toisin sanottuna tavoite oli liian kunnianhimoinen ja alkuvauhti liian kova.

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 31.12.2017 at 12.39, LTH kirjoitti:

Pidättekö tällaista arviota oikeana?  Itse arvelisin, ettei ukko ollut tavoitteeseensa nähden sittenkään harjoitellut riittävästi.  Tai toisin sanottuna tavoite oli liian kunnianhimoinen ja alkuvauhti liian kova.

 

Eikö tuossa Stubbin tekstissä nimenomaan sanottu, että punttitreeniä ei ollut tullut tehtyä tarpeeksi? Sekö ei ole treeniä? Kyllä keskivartalon lihaskunto on olennainen osa suoritusta. Jos lihaskunto (missä tahansa päin kehoa) pettää kesken homman ja tekniikka hajoaa niin siinä on äkkiä pulassa kun juoksu alkaa rasittamaan vääriä lihaksia. Juoksukunto koostuu monesta eri osa-alueesta. Ei pelkästään aerobisesta kunnosta.

 

Huomaan tämän itse vähän väliä nykyään kun keskivartalo on heikossa jamassa. Juoksutekniikka menee helposti istuvaksi matkan kasvaessa ja rasitus siirtyy etureisille mitä ei pitäisi tapahtua. Sitten onkin jo 10 km jälkeen reidet ihan lopussa. Olen myös ollut siinä kunnossa, että pitkänkään lenkin jälkeen etureidet eivät todellakaan ole kaikista rasittuneimmat lihakset.

Share this post


Link to post
Share on other sites
35 minuuttia sitten, LauriH kirjoitti:

 

Eikö tuossa Stubbin tekstissä nimenomaan sanottu, että punttitreeniä ei ollut tullut tehtyä tarpeeksi? Sekö ei ole treeniä? Kyllä keskivartalon lihaskunto on olennainen osa suoritusta. Jos lihaskunto (missä tahansa päin kehoa) pettää kesken homman ja tekniikka hajoaa niin siinä on äkkiä pulassa kun juoksu alkaa rasittamaan vääriä lihaksia. Juoksukunto koostuu monesta eri osa-alueesta. Ei pelkästään aerobisesta kunnosta.

 

Huomaan tämän itse vähän väliä nykyään kun keskivartalo on heikossa jamassa. Juoksutekniikka menee helposti istuvaksi matkan kasvaessa ja rasitus siirtyy etureisille mitä ei pitäisi tapahtua. Sitten onkin jo 10 km jälkeen reidet ihan lopussa. Olen myös ollut siinä kunnossa, että pitkänkään lenkin jälkeen etureidet eivät todellakaan ole kaikista rasittuneimmat lihakset.

 

Norjalaisen, joka veti sen Maran 2:05, valmentaja kertoi että norski ja hänen urheilijat ketkään eivät puntteja nosta. Muistaakseni kertaalleen tai Max kaksi kertaa viikossa oli omalla painolla tehtyä lihaskuntoa ohjelmassa.

 

Jos 20km jälkeen kroppa sakkaa, niin kyllä se juoksijalle yleensä pitäisi kertoa sen että vauhti on ollut liian kovaa kuntoon nähden. Ei tulisi heti mieleen syyttää punttitreenin vähyyttä.

 

Olen huono esimerkki, mutta alle 3h meni maralla siten että en ollut tehnyt yhtäkään punttitreeniä viimeiseen kahdeksaan vuoteen ja lihaskuntoakin olin tehnyt korkeintaan 2kertaa vuodessa.

  • Like 6

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Baltsu

Stubb on liian pehmeä jätkä. On tyytyväinen liian vähään, eikä ole sisukas. Kun on lukenut hänestä juttuja, niin hän on ollut koko elämänsä sellainen aita matalin -jätkä eli mennyt sieltä, missä on iisiä ja kivaa, eikä sieltä, missä on kovin paikka. Pääministeriksi toki joutui, mutta se ei sitten ollutkaan kivaa, Minähän havaitsin stubb-ennätyksen olemassaolon terminä jo joskus 2010. Olisiko kolme tuntia ollut hänellä silloin tavoitteena, mutta meni 3.18. Hän oli onnellinen, kun se oli ennätys, vaikkakin surkea tulos kuntoonsa nähden. Hänhän muuten kertoo asettaneensa itselleen keski-ikäisenä lycramiehenä yhden päätavoitteen: hyvä olo! Se on kuulkaas niin, ettei millään hyvällä ololla tehdä niitä enkkoja, vaan harjoittelulla ja silloin pitää tuntua välillä todella pahalta. Hyvä olo -meiningistä ei ole mihinkään.

 

Don Validolle sanoisin, että jos 20km jälkeen sakkaa, niin voi olla tosiaan, että on lähdetty lähes tämän hetken puolikkaan kisavauhtia, eikä vauhtikestävyyttä ole tai sitten se kertoo luovuttamisesta tai sairaudesta. Itse kun aikanani jouduin 1,5 vuoden telakalle, niin jalat pettivät jo 6km kohdalla, vaikka juoksin ihan normaalia vauhtia. Stubb taitaa pyöräillä liikaa ja juosta liian vähän. Jos haluaa pärjätä juoksussa, pitää juosta. Toisaalta oen itse nähnyt hänet kaksi kertaa kilpailussa, Itämerimaratonin puolikkaalla 2010 ja Fiskarsissa 2009, molemmilla kerroilla mies aloitti ihan liian kovaa ja sippari pahasti eli voi olla, että se on hänelle tyypillistä. 

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Baltsu
18 minuuttia sitten, Kawauchi kirjoitti:

Janne Holmén ei tehnyt muuta kuin selkä- ja vatsalihasliikkeitä.

 

Itsekin alittanut 3h ilman minkäänlaista punttitreeniä, mutta säännöllinen kuntopiiri oman kehonpaino vastuksena kuuluu ohjelmaan. Olen kokenut sen riittävän.

 

Core on tärkeä. Niiden lihasten hyvä kunto pitää juoksuasennon parempana.

 

Punttitreenistä ei ole juuri mitään hyötyä, mutta pienillä painoilla tekeminen voi ennaltaehkäistä loukkaantumisia. Olen nyt käynyt pari kertaa body attackissa sen takia, että saisin paitsi juoksuvoimaa niin myös sen takia, että ongelmakohdat eli takareidet ja pakarat eivät alkaisi taas vaivata. Juurikin siis asioita kehonpainolla tehtynä. Muutenhan kovempivauhtinen juoksu ja esim. mäkivedot ajavat saman asian kuin painot. Tietyn tyyppiset liikkeet painoilla kuten jalkaprässi ja jalkakyykky saattavat olla hyvinkin haitallisia kestävyysjuoksijoille. Toki kevyesti voi tehdä. Esim. Mo Farah tekee kyykkyjä 6x40kg sarjan kolme kertaa. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Syistä riippumatta seuraukset realisoituvat lähes poikkeuksetta liian kovan alkuvauhdin johdosta. Itse en päässyt ihan noin hienoon positiiviseen splittiin Frankfurtissa toissa vuonna, jossa puolikkaani menivät aikoihin 1.24 ja 1.39. Omana selityksenä jalkojen loppuminen. Eipä tullut silloin salilla käytyä, mutta ehkä olin jotain corejumppaa tehnyt kotosalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Stubb on isokokoinen juoksija (pitkä). Sellainen saattaa kaivata punttitreeniä.

 

Selitys on toki ihan hanurista. Mitäköhän mietitään Stubbin taustajoukoissa? Yhteen aikaan siellä oli maan etevintä sakkia niin triathlonin kuin kestävyysjuoksunkin puolelta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kolumnisti vaikuttaa olevan hieman sekaisin tai tarkoituksella kirjoitti ns. täkyn (en ole juttua tosin lukenut). Voi olla maratoniin liittyviä traumoja, kun niitä pitää läpikäydä pyöräilyaiheisessa lehdessä.

 

23 tuntia sitten, Don_Valido kirjoitti:

vauhti on ollut liian kovaa kuntoon nähden

 

Tämä teoria vaikuttaa järkevämmältä kuin ns. raa'an voiman teoria. Kardiorespiratorista kuntoa (VO2max) voisi verrata polttomoottorin tehoon/vääntöön, kehon painoa kulkuvälineen painoon, corea esim. korin vakauteen ja jalkojen voimantuottoa/kestovoimaa moottoriajoneuvon voimansiirtoon. Ralliauton voimansiirrosta lienee vähemmän hyötyä, jos keulilla on 127 Fiatin moottori. Aerobinen kunto, lajia tukeva lihaskunto ja lajitekniikka määrittänee sitä kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti (glykogeenivarastojen mahdollisimman säästeliäs käyttö vs. vähäinen polttoaineenkulutus) esim. maratonilla edetään.

Share this post


Link to post
Share on other sites
tunti sitten, ruiskarhu kirjoitti:

Kardiorespiratorista kuntoa (VO2max) voisi verrata polttomoottorin tehoon/vääntöön, kehon painoa kulkuvälineen painoon, corea esim. korin vakauteen ja jalkojen voimantuottoa/kestovoimaa moottoriajoneuvon voimansiirtoon. Ralliauton voimansiirrosta lienee vähemmän hyötyä, jos keulilla on 127 Fiatin moottori. Aerobinen kunto, lajia tukeva lihaskunto ja lajitekniikka määrittänee sitä kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti (glykogeenivarastojen mahdollisimman säästeliäs käyttö vs. vähäinen polttoaineenkulutus) esim. maratonilla edetään.

 

Toisin kuin autossa, ihmisellä lihakset väsyy ja sitä myöden kyky käyttää "tehoa" hyödyllisesti muuttuu. Autoissa ei kori ja runko ala normaalisti antamaan periksi kun vauhtia on enemmän tai autolla ajetaan tarpeeksi kauan. Ei kannata liikaa yksinkertaistaa.

 

Keski-ikäisellä harrastajalla (kuten Stubb, 49 v) lihaskunto on yksi tärkeä tekijä tuloksen tekemisessä ja tästä aiheesta on kirjoitettu monta kirjaa. Nuoremmat selviää vähemmällä tai jopa ilman voimaharjoittelua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei liikaa tosiaan kannata yksinkertaistaa, mutta ajattelin, että kommentistani selviää ns. ajatukseni asioiden hierarkiasta. Lihaskunto on ehdottoman tärkeää. Näen kuitenkin, että kunnon mukainen lajiharjoittelu parantaa aerobisen kunnon lisäksi parhaimmillaan myös lihaskuntoa lajin kannalta, varsinkin jos juoksee vaihtelevissa maastoissa. Hiihto mäkisessä maastossa voi myös toimia (puhumattakaan aerobisesta kunnosta). Siihen oheen sopivasti lajia tukevaa lihaskuntoharjoittelua. Tulokset kertonevat pitkällä aikavälillä kuinka lajin vaatimuksiin on pystynyt vastaamaan. @Pasi_P teki hyvää tulosta aikalailla Stubbin ikäisenä vai oliko jo yli (raa'alla voimallako (kärjistetysti)?

 

Käytän täällä foorumilla aika suoraa ja tyhmää ilmaisua. Muissa yhteyksissä käytän enemmän akateemista ilmaisua. Älkää nyt ymmärtäkö tätä provona, toki täälläkin jokainen voi halutessaan keskustella hyvinkin tieteellisesti ja kaivaa ns. kättä pidempää mielipiteidensä tueksi. Tähän hätään en löytänyt relevantteja tutkimuksia, joilla olisin voinut edellistä polttomoottori-kommenttiani selittää, my bad.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 31/12/2017 at 12.39, LTH kirjoitti:

Maraton ei ole kiinni sydämestä ja sykkeestä vaan raa'asta voimasta.

 

Jepjep. Joku Bull Mentula olisi siis maralla vahvoilla?

 

Sitäpaitsi tuollaista päälle kolmen hölkkävauhtia päässee tai ei pääse voimasta huolimatta, sydän ja syke vaikuttanee himpan verran enemmän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy