Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Lähes kuka vaan pääsee maratonin alle 2:30, miksei myös alle 2:20”


Recommended Posts

Guest Lähes_kuka_vaan

Toki aina voi sanoa, että lähes kuka vaa pääsee maratonin alle 2:30, lentämään suihkukonetta, idols kilpailun finaaliin, hyvä tuloisempin (1%) joukkoon, eduskuntaan, yms. Mutta aivan yhtä hyvin voi sanoa, ettei lähes kuka vaan pääse maratonia alle 2:30, lentämään suihkukunotta, idols kilpailun finaalin, hyvätuloiempin joukkoon, eduskuntaan, yms.

 

Sillä onko tahkonut palloa vai x-boxia teiniä tuskin on merkitystä pääseekö 2:30. Vähän sama kuin jonkun 40 min kympin tuloksen kanssa tai päivittäisen harjoittelun. Vain nyky kunto merkitsee.  Jos kymppi menee maksimissaan 40 min ei mara silloin voi mennä 2:30, ei vaikka miten olisi harjoitellut viimeiset 20 vuotta päivittäin. Jos taas joku vetää 30 min kympillä, niin todennäköisesti 2:30 menisi ilman harjoittelua.

Link to post
Share on other sites
  • Replies 113
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Top Posters In This Topic

Popular Posts

Osa porukasta voisi laittaa vähän jäitä hattuun. Raamatun mukaan kymppi pitäisi 2:20 maratoniin kulkea 29:50. Tämän vuoden Kalevan kisoissa yksi juoksija pääsi tuohon.   Paperillahan nä

Kylläpä tätä perusterveyden rajaa lyödään rajuksi täällä nykyajan Finlandiassa. Monta suomalaista potkupalloijaa on ollut saman lähtövaatteen alla hölkkäkisoissa. Lähtivät ku hauki kaislikossa, mutta

Näistä "kuka tahansa pystyy" -jutuista unohtuu se, että kuka tahansa ei pysty edes yrittämään. Voi olla, että 2:30, ehkä jopa 2:20, juostaan maratonilla ilman kummoisia lahjoja kestävyysjuoksuun. Lahj

43 minuuttia sitten, Guest Lähes_kuka_vaan kirjoitti:

Toki aina voi sanoa, että lähes kuka vaa pääsee maratonin alle 2:30, lentämään suihkukonetta, idols kilpailun finaaliin, hyvä tuloisempin (1%) joukkoon, eduskuntaan, yms. Mutta aivan yhtä hyvin voi sanoa, ettei lähes kuka vaan pääse maratonia alle 2:30, lentämään suihkukunotta, idols kilpailun finaalin, hyvätuloiempin joukkoon, eduskuntaan, yms.

 

Sillä onko tahkonut palloa vai x-boxia teiniä tuskin on merkitystä pääseekö 2:30. Vähän sama kuin jonkun 40 min kympin tuloksen kanssa tai päivittäisen harjoittelun. Vain nyky kunto merkitsee.  Jos kymppi menee maksimissaan 40 min ei mara silloin voi mennä 2:30, ei vaikka miten olisi harjoitellut viimeiset 20 vuotta päivittäin. Jos taas joku vetää 30 min kympillä, niin todennäköisesti 2:30 menisi ilman harjoittelua.

 

"Maksimaaliseen hapenottokykyyn vaikuttaa ikä, fyysinen harjoittelu, sukupuoli ja perimätekijät. Lapsilla ja nuorilla maksimaalinen hapenottokyky paranee kasvuiässä, vaikka yksilö ei harrastaisikaan liikuntaa aktiivisesti. Oikeanlaisen harjoittelun avulla lapsi ja nuori voi parantaa sitä jopa 20–50 %"

 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/43228/Tukki_Jaakko.pdf?sequence=1

  • Like 1
Link to post
Share on other sites

Jos on harjoitellut juoksua päivittäin 20 vuotta, sanotaan nyt 1-2 h päivässä ja on terve, nuorehko henkilö, kymppi menee alle 40 min. 

 

Jos ei ole harjoitellut koskaan, kymppi ei mene kenelläkään 30 minuuttiin.

 

Kyllä tämän tasoisiin tuloksiin ymmärtääkseni harjoittelu vaikuttaa varsin voimakkaasti.

 

Ja kyllä kai lähes jokainen perusterve (mies) pystynee johonkin 2.30 aikaan maratonilla, jos ottaa sen tavoitteekseen jo nuorena, panostaa asiaan ja harjoittelee suht. oikein. Jokaisella lienee vapaa-aikaa sen verran koulun, opiskelun ja työn tässä yhteiskunnassa, että tällainen on mahdollista.

Link to post
Share on other sites

Ajattele vaikka Toivolan Jukkaa. Ensimmäisenä harjoitusvuotena hän juoksi noin 8000 kilometriä. Vuoden harjoittelulla hän juoksi tuloksen 2.17, muistelee, valmentajaguru Sinkkonen. 

 

tai voi ekana harjoitus vuotena juosta vaikka 8000km niin kuin Toivala teki ...

Eri asia on kuka iskee tauluun tollasia lukuja ...:running:   kuka on valmis kovaan työn tekoon ?

tai vois sanoo että jos vetää 7 vuonna n.6000km joka vuosi voittaa 4 olympia kultaa...Niin kuin viren teki ,,,,

mutta ....eihän se mene niin ...:hali_hehe:    :viheltely:

Link to post
Share on other sites

Suosittelen David Epstainin kirjaa The Sports Gene. Siinä puhutaan lahjakkuudesta urheiluun. Yhdessä tutkimuksessa eri perheillä oli teetetty samoja kestävyysharjoitteita. Osalla VO2MAX parani merkittävästi, osalla ei ollenkaan ja osalla vähän. Perheiden sisällä eroja oli vähän. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan väittää olevan kahdenlaista lahjakkuutta maksimihapenottoon:

1) korkea lähtötaso

2) treenivaste

Molemmat perustuvat perintötekijöihin.

Link to post
Share on other sites

Ymmärrän että tänä vuonna ei harjoitella ,,,ja ensi vuonna sitten harjoitellaan km määrä X....:wink_(2): Mutta jos joku ei tänä vuonna reenaa yhtään ..ja ensi vuonna vetää 8000km ja maran 2.17 ,,,, nostan hattua ja tarjoon helvetin monta iv isoa tuoppia...

Käsittääkseni täytyy reenata monta vuotta ennen kuin pystyy vetää 8000km ...monet ei vedä koskaan tollasia km määriä ...myös minä kuulun niihin ...jotka eivät vetäneet...

Link to post
Share on other sites
1 tunti sitten, Reenaaja kirjoitti:

Ajattele vaikka Toivolan Jukkaa. Ensimmäisenä harjoitusvuotena hän juoksi noin 8000 kilometriä. Vuoden harjoittelulla hän juoksi tuloksen 2.17, muistelee, valmentajaguru Sinkkonen. 

 

tai voi ekana harjoitus vuotena juosta vaikka 8000km niin kuin Toivala teki ...

Eri asia on kuka iskee tauluun tollasia lukuja ...:running:   kuka on valmis kovaan työn tekoon ?

tai vois sanoo että jos vetää 7 vuonna n.6000km joka vuosi voittaa 4 olympia kultaa...Niin kuin viren teki ,,,,

mutta ....eihän se mene niin ...:hali_hehe:    :viheltely:

Toivola juoksi tuon 2.17.56 vuonna 1973. Harjoitteli taatusti jo monta vuotta aikaisemmin. Muistan, kun olimme vuonna 1971 yliopiston mestaruuskisoissa 1.500 m juoksemassa, Jukka kertoi harjoitusmääristään, jotka olivat valtavan paljon suuremmat kuin minulla,  treenasin itse 100 -150 km viikossa. (Jukka juoksi jotain 4.10 ja oli toiseksi viimeinen, itse jäin Jukasta muutaman sekunnin.)

  • Like 5
Link to post
Share on other sites
Guest Lähes_kuka_vaan
3 tuntia sitten, Don_Valido kirjoitti:

 

"Maksimaaliseen hapenottokykyyn vaikuttaa ikä, fyysinen harjoittelu, sukupuoli ja perimätekijät. Lapsilla ja nuorilla maksimaalinen hapenottokyky paranee kasvuiässä, vaikka yksilö ei harrastaisikaan liikuntaa aktiivisesti. Oikeanlaisen harjoittelun avulla lapsi ja nuori voi parantaa sitä jopa 20–50 %"

 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/43228/Tukki_Jaakko.pdf?sequence=1

 

Tuon takia sillä onko junnuna tahkonut x-boxi vai palloa ei ole käytännön merkitystä. Päivittäin junnuna treenavalla parannus vara on heikompi (hän on jo parantanut) kuin harjoittelemattomalla junnulla. On aivan sama onko vetänyt kympin 40 min vai 50 min junnuna, koska kumpikin kertoo vain sen, ettei henkilöllä ole sillä hetkellä ollut kuntoa 2:30 mara tulokseen. Jos taas joku vetää 20 vuotiaana kympin 38 min ja toinen 30 vuotiaana, niin kumpikin on yhtä paljon kaukana 2:30 rajasta, jolloin on vaikea nähdä että 20 vuotiaalla 2:30 alittuisi jotenkin varmemmin tulevaisuudessa.

 

 

 

 

 

Link to post
Share on other sites
30 minuuttia sitten, Ride63 kirjoitti:

Kylläpä tätä perusterveyden rajaa lyödään rajuksi täällä nykyajan Finlandiassa. Monta suomalaista potkupalloijaa on ollut saman lähtövaatteen alla hölkkäkisoissa. Lähtivät ku hauki kaislikossa, mutta tulivat selkä edellä vastaan. Semmoista👍. 

Ensimmäinen järkevä kommentti tässä ketjussa!

Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, Morchen kirjoitti:

Suosittelen David Epstainin kirjaa The Sports Gene. Siinä puhutaan lahjakkuudesta urheiluun. Yhdessä tutkimuksessa eri perheillä oli teetetty samoja kestävyysharjoitteita. Osalla VO2MAX parani merkittävästi, osalla ei ollenkaan ja osalla vähän. Perheiden sisällä eroja oli vähän. Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan väittää olevan kahdenlaista lahjakkuutta maksimihapenottoon:

1) korkea lähtötaso

2) treenivaste

Molemmat perustuvat perintötekijöihin.

 

 

Niin, Yhdessä tutkimuksessa... 

 

Yhdessä pitkän aikaisessa tutkimuksessa norjalaisia kansallisen tason hiihtäjiä seurattiin esin 6kk, osa kehittyi perus 80-20% ohjelmalla ja osa ei. Huonon vasteen omaavat pistettiin kovempaan rääkkiin 6kk ja heidän kehittymisensä oli hyvää. Tarkaan en muista että ottivatko jopa kehityksessä kiinni toisen ryhmän.  Eli vaativat toisenlaisen harjoitusrasituksen kehittyäkseen.

 

Mutta että onhan näitä tutkimuksia.

 

Ja kun täällä lihassolukkoon vedottiin niin mm korkean tason voimaurheilijoiden(-urheilijan) lihassolukkoa kun on tutkittu niin valtaosa oli hitaita... Joka käy täysin yleistä käsitystä vastaan, että nopeat tuottaa tehoa ja voimaa, ja kestävät ei. 

 

Muutenkin eräs lihaksia tutkiva tohtorismies kertoi mielenkiintoisen faktan siitä että kuinka monta tutkimusta on tehty esim voimaurheilijoiden lihassolu-koostumuksesta... Ottakaa tässä vaiheessa hetken miettimistauko kun mietitte vastausta... 0 (nolla). Ameriikassa toki. mutta kertoo millä faktuaalisen tiedon määrällä näitä "itsestäänselvyyksiä" esitetään. Yleensä kyse on ihan puhtaasta teoreettisesta olettamuksesta jota ei ole empiirisesti tukittu ollenkaan. Meillä suomessakin näitä tutkimuksia on tehty lähinnä yksittäisillä lajinsa urheilijoilla.

 

Minulla on kohtuullisen tarkkoihin yksityuiskohtiin paneutuva kirja lihakistosta joka pyrkii ottamaan huomioon viimeisimmät tutkimustiedon. Kirja on melkein kokonaan pelkää 'ehkä, kenties, varmaankin, luultavasti'-toistelua. Ja tekee selväksi sen mitenkä vaikea näitä asioita on tieteellisesti tutkia. Ja eism Ameriikassa homma on aivan lapsenkengissä koska valtio ei anna rahoitusta ja vielä tälläkin hetkellä tärkeimmät tiedon lähteet on itä-blokissa on tehdyt tutkimukset joista suurin osa on vielä noin puoli vuosisataa sitten tehtyjä.

 

mm Lihassolukkoa käskyttävät motoriset yksikötkin voivat myös olla nopeita ja hitaita. Näistä ei sitten tiedetä oikeastaan tuon enempää...

 

Ja taas kuten eräs olympiatason telinevoimistelijoita valmentanut kertoi niin: Valmennus menee aina tieteellisen tiedon edellä, eikä ole varaa jäädä odottamaan mitä tiede sanoo (juuri siksi mitä yllä kuvasin: sitä tihkuu hitaasti ja ennenkuin voidaan koostaa meta-dataa kymmenistä tutkimuksista niin johtopäätökset voi olla ihan mitä sattuu).

  • Like 1
Link to post
Share on other sites

Ja kun täällä lihassolukkoon vedottiin niin mm korkean tason voimaurheilijoiden(-urheilijan) lihassolukkoa kun on tutkittu niin valtaosa oli hitaita... Joka käy täysin yleistä käsitystä vastaan, että nopeat tuottaa tehoa ja voimaa, ja kestävät ei. 

 

Jo 1980-luvulla tiedettiin, että hitaan lihassolukon voima kehittyy paremmin kuin nopean. Teho on kuitenkin eri juttu, hitaat lihassolut eivät pysty nopeaan voimantuottoon. Lajeissa, joissa liikutellaan raskaita painoja ei välttämättä tarvita samanlaista räjähtävää nopeutta kuin esim. pikajuoksussa. Juoksussa tehoa mitataan lentoajan ja kontaktiajan suhteella, kuinka lyhyellä kontaktiajalla pystyy tuottamaan pitkän lentoajan. Teho = 100*(lentoaika-kontaktiaika)/kontaktiaika. Yli 30 on erinomainen, 20-30 hyvä, 10-20 kohtalainen, 0-10 välttävä ja negatiiviselle puolelle menevä on heikko. Esim. jos kontaktiaika on 100 ms ja lentoaika 130 ms, on teho 30.

  • Like 1
Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy