Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Testaukseen


orteju
 Share

Recommended Posts

Aina noista puhutaan, mut eipä ole koskaan tullut käytyä...

eli,

Kertokaas kelmit, onko kynnystesteille optimaalisinta ajankohtaa harjoitusvuotta silmällä pitäen kun kilpailukausi on normaalisti kesällä.

Ts milloin/minkä harjoituskauden jälkeen tai kynnyksellä kannattaisi mennä. Milloin ei tulisi mennä, ja riittääkö kerran vuodessa vai ei, ja miksi.

tänks

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Mä nyt vastaan, että sulle ei tule paha mieli. Olen ymmärtänyt asian niin, että optimaalinen tesaus-ajankohta olisi harjoituskauden alussa. Paras vaihtoehto olisi varmaan testauttaa itsensä usein, esim. 4kk välein, mutta ei se niin välttämätöntä ole. Jos testauttaa itsensä kerran vuodessa, niin paras ajankohta olisi mielestäni n 4 viikkoa siirtymäjakson/juoksutauon jälkeen. Silloin sykkeet eivät ole enää pahemmin koholla ja juoksutuntuma on normaali. Kun testin tekee ajoissa, niin tuloksia voi sitten hyödyntää harjoittelua sunniteltaessa.

Link to comment
Share on other sites

No hyvä! Itse ajattelin käydä tässä PK kauden jälkeen ennen kovempitehoista KVK jaksoa tai hetimiten sen alkuvaiheessa ehkä helmikuun puolvälissä. Silloin saa ainakin ohjeet kovemmalle harjotuskaudelle. On tuo tosi että jos 3x vuodessa käy niin tuloksia ja kehitystä on helpompi verrata, tulee vaan sen verran kalliksi et mulle kerta riittää. Sitä vaan tossa mietin kun tän kysymyksen jätin että olisiko syytä käydä silloin kun kunto on huipussaan (siis levänneenä tietysti)eli on mulla syksyllä, vaiko noin kun minä ajattelin.

Mut hei, kiitos vaan staM ja tsemppiä treeniin.

Niin ja, enkä mä sulle kyllä ainakaan ton avatarin perusteella mitään voiskaan, eli köniin antaminen jää kisakentille, mahdankohan pärjätä sielläkään, heh.

Link to comment
Share on other sites

Niin ja, enkä mä sulle kyllä ainakaan ton avatarin perusteella mitään voiskaan, eli köniin antaminen jää kisakentille, mahdankohan pärjätä sielläkään, heh.

Kyllä sä mulle pärjäät vaikka antaisit tasoitusta, tällänen jyrä pärjää korkeintaan alkukiihdytyksessä jos silloinkaan. Tsempit treeneihin sinnekin...

Link to comment
Share on other sites

Juoksun ja kuntoilijoiden kyseessä ollen ei mielestäni voi mitään ehdotonta parasta testausajankohtaa määrittää, toisin kun kilpaurheilijoilla tai hiihtäjillä.

Tietysti syksyllä olisi ihan fiksua tarkistaa kynnystasoja talven harjoittelun varalle. Mutta toisaalta kuntoilija saattaa hyötyä suunnitelmallisesta, omia tuntemuksia kuuntelevasta harjoittelusta talvella, ja lumien lähtiessä sulamaan hakeutuu sitten kynnysmääritykseen. Aikaa korjata harjoitteluun on vielä hyvin, ellei tavoite ole sitten kevään tapahtumissa. Harkinnanarvoinen paketti voisi olla aluksi syksyllä ja keväällä testi, joista toinen olisi hengityskaasuilla ja laktaateilla, ja toinen vastaavalla kuormitusmallilla, mutta pelkillä laktaateilla. Seuraavina vuosina voisi tarkentaa tilannetta yhdellä vuosittaisella testillä, joka voi olla joko kaasuilla tai laktaateilla. Kenttätestiäkin voi hyvin harkita lajinomaisempana testinä.

Priorisoisin alkuvaiheessa mattotestiä kenttätestin sijaan sen vuoksi, että siinä useinkin käytössä on sykemittarin sijasta EKG-monitori. Tällöin saadaan hieman pengottua mahdollisia rytmihäiriöitä. Lisäksi kuormitusmalli saadaan matolla paremmin tasaisin kuormavälein nousevaksi ja kuormaportaita saadaan kenttätestiä enemmän. Varsinkin aloittelevien maratoonarien kohdalla tästä on etua. Ja hengityskaasuja priorisoin sen vuoksi, että laktaattinäytteet tulevat vain kuormakohtaisina pisteinä, hengityskaasuista kynnykset on BBB-plottauksella helpompi määrittää kuormaportaiden välille. Lisäksi AerK:n määrittäminen laktaatin noustessa jo lähtökuormilta (tyypillistä VK-painotteisen harjoittelun seuraausta) on hieman hankalaa. Ja tietyllä tavalla BBB-mittausta käytettäessä päästään myös kiinni mahdollisiin hengitysrajoituksiin.

Link to comment
Share on other sites

Mielestäni mitattujen kynnysarvojen muuttumista kannattaa tarkkailla. Tai ainakin voi yrittää sitä.

Kynnysarvot näyttävät riippuvan mittausmenetemästä. Se lienee ihan jees, kunhan vertailee vain samalla menettelyllä saatuja tuloksia keskenään. M. Jääskeläinen 'antaa' varovaisia arvoja, mikä on ihan OK, kun asian tietää.

Eli anK:n muuttumista voi seurata kisoissa, eli millä sykkeillä kykenee juoksemaan tunnin ajan. Jos sen kykenee juoksemaan korkeammalla sykkeellä, niin kynnys on noussut sitten testin. Itse asiassa riittää, että tietää, millä sykkeellä pystyy juoksemaan esim 10K. Jos muutoksia tapahtuu tässä sykkeessä, niin anK on ehkä myös muuttunut.

AeK:n muuttumista voi tarkkailla seuraavasti. Hengitystiheys on synkroonissa askeltiheyteen pienillä nopeuksilla. Eli mentäessä aeK:n alapuolella tapahtuu hengitys esim neljän (tai kuuden) askeleen välein. Nopeuden noustessa joutuu hengitysrytmiä jossain vaiheessa nopeuttamaan suhteessa askeleeseen. Tämä kohta ei välttämättä ole juuri aeKynnys.

Idea piilee siinä, että kun mittauttaa AeK:n ja kokeilee, millä sykkeellä hengitystä joutuu tihentämään, niin saa hyvän referenssin AeK:n tarkkailuun.

Näitä parametrejä kun tarkkailee, niin tietää, milloin on menettänyt uskonsa kynnysten sijainnille ja on syytä mennä uuteen testiin.

No, tämä on yksi nuukan yritys säästää rahaa.

Link to comment
Share on other sites

jepulis, hyvä kun saa tietoa, itse olen testauksesta ihan pihalla.

Menen nyt tän vatsakuurin jälkeen ajatuttamaan PNM-keskuksella mattotestin ilman maskia ja katsotaan mitä lukemat näyttää. Palaillaan näihin sitten, kun en kuitenkaan noita osaa itse tulkita tai muista mitä mulle testin jälkeen kertovat.

kiitos ajatuksista kolleegoille

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

No niin, elämän ensimmäinen kuntotesti tehty. Aika kovaa touhua. Sormet kipeenä kun hakattu reikiä täyteen! Kokonaisjuoksuaika 55min, hitto luulin et homma olis ohi n20min ajassa. VO2 arvioitu eli ei suoraa menetelmää.

PNM-keskus Caribia Turku (Jukka Kapanen)

tulokset:

Rasva% 13,2

Aer kynnys

5.13min/km, hr148, LA 0,90, VO2ml/kg/min(teor) 36

Anaer kynnys

3,45min/km, hr172, LA 2,59, VO2ml/kg/min(teor) 53

Maksimi

3,09min/km, hr185, LA 10,50, VO2ml/kg/min(teor) 64

LA poisto 0,74mmol/l/min

Päivän maratonkunto

2:56 (arvio 90%AnK)

2:48 (arvio 95%Ank)

ihan ok kai?:lipsrsealed:

Link to comment
Share on other sites

No niin, elämän ensimmäinen kuntotesti tehty. Aika kovaa touhua. Sormet kipeenä kun hakattu reikiä täyteen! Kokonaisjuoksuaika 55min, hitto luulin et homma olis ohi n20min ajassa. VO2 arvioitu eli ei suoraa menetelmää.

PNM-keskus Caribia Turku (Jukka Kapanen)

tulokset:

Rasva% 13,2

Aer kynnys

5.13min/km, hr148, LA 0,90, VO2ml/kg/min(teor) 36

Anaer kynnys

3,45min/km, hr172, LA 2,59, VO2ml/kg/min(teor) 53

Maksimi

3,09min/km, hr185, LA 10,50, VO2ml/kg/min(teor) 64

LA poisto 0,74mmol/l/min

Päivän maratonkunto

2:56 (arvio 90%AnK)

2:48 (arvio 95%Ank)

ihan ok kai?:lipsrsealed:

Jännittikö testi vai onko kevyet mennyt liian kovaa? Sulla on maksimi syke aika samanlainen kuin minullakin, mutta tuo aerobinen kynnys saavutettiin oudon hitaassa vauhdissa. Vai tarkoititko 4.13/km? Tuohan on sun kaltaiselle juoksijalle verryttelyvauhtia. Muilta osin testi vaikuttaa olevan ihan linjassa suorituskykysi kanssa. Maratonaikaa noista on aika vaikea lähteä arvuuttelemaan, kello kertoo sen onko kunnossa vai ei...

Link to comment
Share on other sites

Vähän nettikatveessa eilen...

Tämän testauksen kanssa vähän noviisi vielä, ja kun eilen analysoin LA käyrää niin mielestäni tuo AerK voisi olla korkeampikin. Myös testaaja ilmoitti että kynnys on tulkittu erittäin varovaisesti. Mulla siis LA perustaso (baseline) huojui nousten ensin kävelyssä ja laskien hölkkäilyssä ja kynnys vedettiin heti kun taso alkoi vähääkään nousta alimmalta tasoltaan joka oli kyllä alemmalla kuin esim vasta kävelyvauhdissa. Jos otan tuon huojunnan(kävelyn) korkeimmalta arvolta LA tuloksen 1,23 ja haen saman arvon juoksuosuudelta, saisin kynnysvauhdiksi n.4:20 ja sykkeeksi 165. Laskin LA tasojen kasvuerosta ensimmäiseksi kynnysvauhdiksi välin 4:17-4:00(hr163-168) ja toiseksi 3:45-3:32(hr172-176) Tämä siis siten kun LA arvossa tapahtuu huomattava muutos(kasvu) Oletan nyt että näissä mittauksissa saattaa mittaajan käsialaero muuttaa "tarkkaa" kynnysarvoa huomattavasti ja että olisikin järkevämpi puhua mieluummin kynnysalueesta kuin eksaktista arvosta. Tämä havainto perustelee siten myös sen että testit tulisi aina tehdä samoilla laitteilla/menetelmillä/laskentakaavoilla/kertoimilla ja saman mittaajan toimesta siten että mittaaja huomioi aina edellisen mittaussession tulokset.

En nyt kuitenkaan uskalla muuttaa harjoittelua oman analyysini perusteella ja muuttaa PK kynnysvauhtia 148-->165 Tuo tuntuisi hurjalta ja on kai pakko uskoa miten on kirjoitettu.

Kuitenkin mulle ainakin tuomittiin runsaammin TV kovia AnaK kynnyksen tuntumassa, mieluummin yli sekä 2000m vetoja enenevässä määrin ja lyhempiä PK lenkkejä.

Tämä on kyllä hyvin hyvin mielenkiintoista, pitää varmaan hommata matto ja laktaattianalysaattori ja ruveta tekemään näitä testejä.

niin, lättään tähän vielä noita arvoja enemmän niin saatte kuvan LA:n huojunasta halutessanne.

Nopeus(min/km)/LA/hr

0/0,81/-

10/0,86/81

8,34/1,02/88

7,30/1,23/120

6,40/1,08/129

6,00/0,92/136

5,27/0,84/144

5,00/0,96/151

4,37/1,18/157

4,17/1,36/163

4,00/1,82/168

3,45/2,59/172

3,32/4,06/176

3,20/6,18/180

3,09/10,50/185

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy