Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Aerobisen ja Anaerobisen kynnyssykkeen nosto


nylykky
 Share

Recommended Posts

On ollut paljon keskustelua, että kun treenaa PK:ta, niin PK vauhdit nousee samoilla sykkeillä.

Onko olemassa mitään keinoa nostaa aerobisen ja anaerobisen kynnyksen sykkeitä, esim. aerobinen kynnys 10 sykkettä korkeammanksi (135-->145)?

Jamppa kirjoitti toisessa ketjussa

Kävin juuri Vierumäellä mattotestissä, mistä tuli seuraavia tuloksia: maksimi 190, aerobinen kynnys 160 ja anaerobinen 175.

Minulla on suunnilleen sama maksimi kuin Jampalla, mutta minun aerobinen on 135 ja anaerobinen 165.

Onko nuo kynnykset samoja lopun elämäni, vai miten niihin voisi vaikuttaa?

Link to comment
Share on other sites

On ollut paljon keskustelua, että kun treenaa PK:ta, niin PK vauhdit nousee samoilla sykkeillä.

Onko olemassa mitään keinoa nostaa aerobisen ja anaerobisen kynnyksen sykkeitä, esim. aerobinen kynnys 10 sykkettä korkeammanksi (135-->145)?

Jamppa kirjoitti toisessa ketjussa

Minulla on suunnilleen sama maksimi kuin Jampalla, mutta minun aerobinen on 135 ja anaerobinen 165.

Onko nuo kynnykset samoja lopun elämäni, vai miten niihin voisi vaikuttaa?

Aloittelijan tiedolla ja kokemuksella vastaisin, että runsaalla aerobisella harjoittelulla voi vaikuttaa kynnyssykkeeseen. Ja vaikka kuinka harjoittelisi on kynnykset erittäin yksilöllisiä, oma taustani ja juoksuhistoria on erittäin lyhyt (n.18kk) ja joulukuussa tehdystä testistä sain kynnykset 164 ja 177, maximin ollessa 190.

Pitkät juoksen tulevaisuudessakin 132-142 sykkeella ja lyhyemmät pk-lenkit 142-155.

Link to comment
Share on other sites

Yksilöllisiähän ne kynnykset on, mutta olen ( jostain, en muista kyllä mistä ) saanut sellaisen käsityksen, että ei niihin kynnyksiin paljon vaikuttaa voi.

Tehoihin kyllä voi vaikuttaa, eli tarpeeksi työtä, lue PK kilometrjä, niin pumppu toimii alemmilla kierroksilla ja reservi kasvaa. Oikotietähän tässä(kään) ei oo.

Link to comment
Share on other sites

Yksilöllisiähän ne kynnykset on, mutta olen ( jostain, en muista kyllä mistä ) saanut sellaisen käsityksen, että ei niihin kynnyksiin paljon vaikuttaa voi.

Eikös kestävyysharjoittelulla nimenomaan pyritä vaikuttamaan noihin kynnyksiin? Esim. anaerobisen kynnyksen nostaminen mahdollisimman lähelle maksimisykettä lienee oleellista kilpailuvauhdin kehittymisen kannalta... Tai sitten muistan väärin, onhan omasta kilpaurheilu-urastani ja viimeisistä mattotesteistä jo yli 10 vuotta.

Link to comment
Share on other sites

Mielenkiintoinen kysymys kaikin puolin :kapa:

Toki kynnyssykkeitä pystyy nostamaan, mutta miten onkin toinen juttu.

Siihen tarvitaan ainakin erittäin määrätietoista ja hyvin ohjelmoitua harjoittelua.

Mutulla muistelisin lukeneeni, että kynnyksen tienoilla tehty treeni tavallaan pönkittäisi kynnyksiä pikkuhiljaa ylöspäin, mutta miten käytännössä, niin en uskalla sanoa kyllä yhtään mittään.

Miten kauan sitten tarviaa tehdä määrätietoista harjoittelua, että kynnykset on saatu ylöspäin, niin veikkaisin, että aika monta vuotta. Ei mikään helppo juttu, mutta mahdollinen :ruoska:

Link to comment
Share on other sites

Määrätietoisella harjoittelulla voi vaikuttaa kynnyssykkeisiin.

Kolme vuotta sitten mulla oli AerK 137 ja AnaerK 151 (Teskun 6 x 1000m).

Ja vajaa kuukausi sitten Vierumäen mattotestissä 13.12.2006:

"Maksimihapenottoon (VO2max 52,2 & max.syke 173) nähden kynnysarvot erittäin korkealla tasolla: AerK 147 & AnK 159 johtuen harjoittelutaustasta."

Harjoittelutaustani on ollut yksi vk-lenkki 10-14km viikossa ja loput treenit peruskestävyyttä. Eli mk-treenejä ei ollenkaan, ehkä muutama vuodessa.

Lääkärin määräys tähän on että lisää vauhtiskaalaa ja maksimikestävyystreenejä joukkoon; mm. mäkivetoja, 400m-1000m vetoja yli 160 sykkeellä. Tämä pitää paikkansa jopa harjoiteltaessa päämatkalleni 100km:lle, joka verrattavissa maratoniin harjoituksellisesti (kuten monesti tälläkin palstalla on todettu ja todistettu).

Ja pätee myös näin vanhalle ukollekin.

Link to comment
Share on other sites

Edwin, mikäli olet lenkeillä sykkeitä seurannut, niin teetkö pk-lenkit aerobisen kynnyksen tuntumassa vai selvästi alle? Päästätkö pk-lenkeillä sykettä/tehoa lainkaan kynnyksen yli? Jos alle kynnyksen, niin kuinka paljon ja vaihteleeko se lenkin pituuden mukaan? Entä vauhtikestävyys, kuinka lähelle anaerobista kynnystä menet kyseisen treenin?

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, että tarkalleen minkälaisilla treeneillä olet noita kynnyksiä saanut nostettua.

Link to comment
Share on other sites

Edwin, mikäli olet lenkeillä sykkeitä seurannut, niin teetkö pk-lenkit aerobisen kynnyksen tuntumassa vai selvästi alle? Päästätkö pk-lenkeillä sykettä/tehoa lainkaan kynnyksen yli? Jos alle kynnyksen, niin kuinka paljon ja vaihteleeko se lenkin pituuden mukaan? Entä vauhtikestävyys, kuinka lähelle anaerobista kynnystä menet kyseisen treenin?

Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, että tarkalleen minkälaisilla treeneillä olet noita kynnyksiä saanut nostettua.

Harvemmin seurailen sykkeitä, mutta pk-lenkit (4:30-5:00/km) juoksen selvästi alle AerK:n=147;

- lyhyillä palauttavilla syke noin 120-130

- pitkillä syke alussa noin 120 ja lopussa voi mennä yli 140:n riippuen väsymyksestä, maastosta, matkan pituudesta, nestevajaudesta, jne.

- pk-lenkeillä syke menee yli AerK:n vain silloin kun lopussa (joskus) vauhti kiihtyy ja silloinkin ehkä vain ylämäissä jos ei nyt painele maratoonarin erikoistreeniä, jossa pitkän lenkin viimeinen 5-10km mennään 'aika kovvoo'.

- vk-treenit myös alle AnaerK:n=159 eli keskisykkeet noin 150-155, alussa alle 150:n

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy