Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Guest Täynnä

Kilometrimittari täynnä

Recommended Posts

Viime talvena oli kyllä vähän sillä tavalla, että kun teki sekaisin perinteistä hiihtoa, luisteluhiihtoa ja juoksua, niin mikään niistä ei sujunut kovin hyvin. Mutta sitä ennen kun kahtena keväänä hiihti paljon luistelua 1km lenkillä ja juoksu jäi vähemmälle, niin kyllä se luisteluhiihto lähti sujumaan todella hyvin.

Juuri nyt ei kyllä yhtään kiinnostaisi hiihtäminen, mutta kun sinne ladulle lähtee niin kai se alkaa maistua. Talvi ilman hiihtoa kuulostaisi erikoiselta. Olisi pelkkää juoksua. Voisiko se ollakin hyvä? Tuskin tulee kokeiltua, kun uskon hiihdon tuovan etua. Kun käy juoksemassa, niin seuraavana päivänä on paljon helpompi lähteä hiihtämään kuin juoksemaan. Ainakin arkipäivinä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toisaalta luisteluhiihto menee enemmän jaloilla ja pertsa yläkropalla.  Voimantuottoajat on pertsalla tietysti enemmän juoksun kaltaiset. Sinänsä taitaa olla lillukanvarsia se, kummalla hiihtotavalla hiihtää. Ulkoiluaika ratkaisee hyödyn kunnon kehittymiseen....

Share this post


Link to post
Share on other sites
47 minuuttia sitten, ErAh kirjoitti:

Toisaalta luisteluhiihto menee enemmän jaloilla ja pertsa yläkropalla.  Voimantuottoajat on pertsalla tietysti enemmän juoksun kaltaiset. Sinänsä taitaa olla lillukanvarsia se, kummalla hiihtotavalla hiihtää. Ulkoiluaika ratkaisee hyödyn kunnon kehittymiseen....

Meikäläisen pertsa on vanhan koulukunnan pertsaa, ei tasatyöntöä juurikaan, eli lähinnä jaloilla. Tykkään hiihtää suksilla, joissa on ns. hokkipito ja luisto ei ole niin oleellinen tekijä. Esimerkiksi viime talvena hiihdin aika paljon vanhan ajan puusuksilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pertsa on oikeata hiihtoa ja kiva taas voidella ja miettiä mitä sinne pohjaan laittaa ja montako kerrosta pitoa? 

Eräsuksilla olisi myös kiva kokeilla. 

Aiheeseen km ei ole täynnä. No Pertsaa tuli vaan tänä v. 200km. Pyöräilyä tähän mennessä 1200km.

Kohta tässä v. mennyt Nin sitten tarkemmin. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itellä tälle vuodelle kertyy noin 1300km juoksua, 5000km pyöräilyä ja noin 190km uintia. Siihen päälle 900km nauhoiteltua kävelyä ja tietysti patikoinnit sun muut erikseen. Hiihtoa ei nyt saanut garminista äkkiseltään ulos, epäilisin jääneeni reilusti alle tonnin. Näköjään myös kaikki yhdistelmäharjoitukset ja tri-kisa tallentunut erikseen monilajiksi, jota kertynyt 500km (enimmäkseen pyöräilyä tuo). Näihin pitäisi vielä lisätä sisäpyöräilyt ja mattojuoksut, kun jaksa noista näpytellä kilsoja laitteisiin (ovat tallennettu pelkkinä tunteina). Onhan tuossa hyvä alku jo, kaikkiaan noin 700h tuntia, josta reilu 180h kävelyä...

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jottei jäisi pelkäksi jonkin lajin myyntipuheeksi, "tämä laji on hyvä, harrastakaa tätä", olisi hyvä kertoa tarkasti mitä tekee ja miten paljon. On ihan selvä, että jos harrastaa kestävyysliikuntaa runsaasti, "kunto" nousee tai pysyy samalla tasolla. Se että kunto nousee tai pysyy samalla tasolla, ei tarkoita, etteikö "juoksukuntoa" saisi survaistua vieläkin paremmalle tasolle, jos keskittyisi pelkästään juoksemiseen; jos vain juoksisi. Siksi ei kannata sanoa, että "lajit tukevat toisiaan", vaan muotoilla viesti jotenkin toisin. Jos lajit tukevat toisiaan, mieleen ei tule ainakaan, että lajit kampittavat toisiaan. Sekin on mahdollista.

 

Lisäksi haluan kysyä: miksi pitää tehdä muutakin sen lisäksi, että juoksee, jos harrastaa juoksua?

 

Olen ehkä taipuvainen kapinointiin, ja siksi kuuluminen joukkoon joka multisporttailee - se kun on niin suosittua tänä päivänä, ja ihan varmasti julkaisu kannustaa siihen - voi tuntua vastenmieliseltä mutta voi tässä olla muutakin. Pohjana on tietysti se, että koska ei ole urheilija eikä treenaa niin kuin kuuluu, ei tule määrää ja harjoitukset ovat vinksin vonksin, on se ja sama mitä tekee. Voi olla, että monipuolisesta lajivalikoimasta on hyötyä. Nyt puhutaan kestävyyslajeista. Punttisali on oma lukunsa.

 

Oleellista on tietenkin se, voiko juosta. Kestääkö kroppa? Jos haluaa juosta, on oltava siinä kunnossa, että kykenee suoritukseen, eli pystyy juosta.

 

Sanoisin, että kestää - ja heti perään, että ei kestä.

 

Olen harrastanut lajia, juoksua, paltiarallaa vähän yli kymmenen vuotta, ja muutamaa muutaman kuukauden punttisalipätkää lukuun ottamatta - niistä on ollut hyötyä tai ei ole ollut, taas kokeillaan, onko, ja nyt erityisesti haetaan tasapainoa juoksuasentoon - en ole multisporttaillut, olen ainoastaan juossut, ja tämän vähän yli kymmenen vuoden pätkän perusteella uskallan väittää, että se, että olen aina sitonut kengännauhat ja lähtenyt lenkille, on ollut oikea ratkaisu tai ainakin parempi ratkaisu tai vähintään yhtä hyvä ratkaisu - tai en ole ainakaan vetänyt ihan vihkoon kun olen valinnut juoksun jonkin toisen lajin sijasta - kuin että olisin lähtenyt hiihtämään, pyöräilemään tai valinnut päiväannokseksi mitä tahansa muuta kuin juoksua. On ollut jos jonkilaista taukoa, muutaman viikon pätkiä etten ole juossut metriäkään (enkä siis ole tehnyt muutakaan), ja pitkiä jaksoja, jolloin olen käynyt lenkillä ainoastaan satunnaisesti, ja uskallan väittää, että juuri siitä, että olen lähtenyt juoksulenkille, enkä jonnekin muualla, on ollut hyötyä.

 

Viimeisimpänä tämä vuosi, mutta jo aiemmin. Pyrähtelynomaista touhu on ollut neljä viisi edellistä vuotta, ja aina yhtä hämmästyttävää on ollut, kuinka helposti kunto on noussut.

 

Niin kuin tänä vuonna. On harmi, etten juossut heinäkuussa puolimaratonia, koska pystyin silloin juoksemaan Polarkympin 35:n pintaan puolihuolimattomasti, suoritus joka olisi jäänyt aiemmin tekemättä. 5000 metrin ennätys parani ainoastaan sekunnilla lukemiin 16.28, mutta huomionarvoista ja vavahduttavaa oli se, että juoksin kilpailut läpi niin, ettei käynyt kertaakaan mielessä se, että keskeytän. Voimaannuttavin oli 3000 metrin kilpailu, heinäkuussa, jolloin taitoin matkan ajassa 9.27. Maraton ei kuulu tähän, koska en ole juossut sitä aiemminkaan.

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensi vuonna 40-v mittarissa ja meno sen kuin paranee. Nuorempana 30-35v välillä tuli pelkästään juostua 5-6 kertaa viikossa pitkin metsiä ja mantuja, mutta viime vuosina oon saanut enemmän irti oman kehon painolla tehtävästä circuit-harjoittelusta 3 krt viikossa ja 3-4 krt viikossa juoksua 30-60min kerrallaan. Ennen näytin laihalta juoksijalta, nyt UFC-fighteriltä ja olokin on paljon parempi. En saa enää mitään irti pitkistä lenkeistä, 60min max riittää mulle ihan hyvin. Ja lisäks ei mene aikaa enää niin paljoa kuin ennen ja olen fyysisesti ja henkisesti paremmassa kunnossa kuin nuorempana juostessani pelkästään pidempään ja enemmän.

 

Jos tai kun kilometrimittari tulee täyteen, eihän se tarkoita lopettamista tai/ja masentumista ja haulikkoa suuhun. Ihminen on adaptiivinen eläin, ei muuta kuin uutta näkökulmaa kehiin ja takaisin treenaamaan.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
28 minuuttia sitten, Uolevi kirjoitti:

Meno sen kuin paranee? Eli juoksutulokset paranee? Ihminen tietysti keksii kaikenlaista uutta touhua, ja toteaa sitten että olo on parempi. Elämä on selviytymistä, sanoi Jari Sarasvuo.

Ei minulle menon paraneminen korreloi tuloksien paranemisessa tai vähenemisessä.Kun ikää on tullut ja elämänkokemusta on karttunut, on voinut huomata, että elämän laatu ei ole kiinni tuloksista, vaan kokemuksista. Juosta voi myös kovaa ja täysillä ilman, että vertailee itseään muihin tai tuloksiin, joita kellotti nuorempana.

 

Sarasvuosta en tiedä sen enempää, minulle hän on näyttäytynyt julkisena hahmona aina aika spedenä. Ihmisenä varmasti bueno.

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kellotan parempia aikoja kuin nuorena. Ennätys tarkoittaa että ei ole koskaan juossut paremmin. Olen vanhempi kuin sinä. Tuon kolmosen kisan jälkeen puristin käden nyrkkiin ja totesin että hyvä, kun huomasin että meni alle 9.30, vaikka olin toivonut parempaa aikaa kuin mihin pystyin. Kokemus, niitä hetkiä joita hakee. Hetken aikaa on tyytyväinen.

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites
5 minuuttia sitten, Uolevi kirjoitti:

 Kokemus, niitä hetkiä joita hakee. Hetken aikaa on tyytyväinen.

Hyvin sanottu, noinhan se menee. Hetken aikaa on tyytyväinen, kunnes tyhjyys taas ottaa valtaansa. Ja sit pitää taas keksiä jotain uutta, jotta saa sisäistä tyydytystä tän aika kyynisen maailman keskellä. Treeni on parasta lääkettä mulle.

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites
On ‎7‎.‎12‎.‎2018 at 06.31, WBlake kirjoitti:

Ennen näytin laihalta juoksijalta, nyt UFC-fighteriltä ja olokin on paljon parempi. En saa enää mitään irti pitkistä lenkeistä, 60min max riittää mulle ihan hyvin. Ja lisäks ei mene aikaa enää niin paljoa kuin ennen ja olen fyysisesti ja henkisesti paremmassa kunnossa kuin nuorempana juostessani pelkästään pidempään ja enemmän.

Sehän tässä on, että jos juoksee jonkun 4-7 kertaa viikossa, niin siinä väsyy. Mutta jos harrastaa vaikka kuntosalia, niin ei se ole samanlaista väsymystä. Jos taas lenkkeilee kevyesti 1-2 kertaa viikossa, niin se enemmänkin virkistää eikä saa väsyneeksi.

 

Terveyden ja virkeyden kannalta olisi varmaan parasta käydä kerran viikossa lenkillä ja 1-2 kertaa viikossa salilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now


  • Vielä tänään -25%

×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy