Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Guest Täynnä

Kilometrimittari täynnä

Recommended Posts

Itselläni (49v) myös motivaatio katosi kun kolme vuotta sitten väänsin polvea ja kun yritti liian nopeasti aloittaa juoksemisen niin toinenkin polvi tuli kipeäksi ja sitten selkä jne... ruoka maittoi, paino nousi eikä aikakaan muka riittänyt enään mihinkään tai ainakaan juoksemiseen.

Toki liikuntaa ja lenkkeilyä 2-3 krt viikossa harrastin mutta into itsensä kiusaamiseen ei ollut mitenkään "se" juttu.

Nyt olen ilmoittanut HCM:lle hetken mielijohteesta katsotaan mihin kymmenen viikon harjoittelulla päästään ja sitten mietitään jatkoa. Varmasti tulee huonoin maratonaika koskaan mutta ei sen väliä jos läpijuoksu menee kutakuinkin tasapainoisesti.

Harrastuksia ja ajanvietettä minulla kyllä riittää ilman juoksuakin mutta jokin siinä kiehtoo, ehkä keskitytään polkujuttuihin jatkossa ja triathloniakin olisi kiva kokeilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 3.5.2017 at 15.02, Guest Täynnä kirjoitti:

45 vuotta täynnä ja juoksemisen liekki katoaa, silloin kun liekki sammuu niin se sammuu. Niin sitä vaan halu juoksuun alkaa katoamaan pikku hiljaa. On jo vaikka millaista vaivaa; rintakehä jäykistyy, rintarankaan kehittynyt rustoa alituisesta käsien heiluttamisesta, selkä vaivoja, oikeassa jalassa uusiutuva juoksijan polvi, paino nousee pakosta koska aineenvaihdunta ikääntyessä hidastuu, ilmestynyt harmaita hiuksia..... ja kaikki vaivat johtuu suurelta osin siitä, että testosteronin määrä ikääntyessä kehossa vähenee, erityisesti meillä miehillä.

 

Ei oikein enää edes huvita sitä jatkuvaa jynkytystä, eikä oikein jaksa enää edes kiinnostaa. Tuollaisia 40min lenkkejä 3xviikossa huvittaa ja jaksaa enää tehdä, kun oikein itsensä pakottaa, siitäkin osa kävellen. Oikeastaan aika tylsää koko juoksu, nyt on hyvä hetki siirtyä sauvakävelyyn ja kehon rakennukseen. Lopetin myös juoksija lehden tilauksen, siinäkin samoja juttuja vuodesta toiseen. Alituisia juttuja nuorista 25v hyväkuntoisista ihmisistä ja tuote mainoksissa on aina joku nuori hienot kuteet päällä, hoh hoijaa ...... Kyllä se tuo ikä alkaa ihmistä painaa kasaan, ei voi muuta kuin taistella aikaa vastaan ja tämänkin taistelun tulen varmasti häviämään.

Kirjoittaja on tällä hetkellä vuotta nuorempi kuin minä, kun aloitin säännöllisen maantiejuoksun. Tänä vuonna hölkkäsin 3 puolikasta ja yhden 14 kilometrin maastojuoksukisan. Vuoden vaihteessa tulee täyteen 20 vuotta juoksua teillä, mitä nyt kesäisin vähän suunnistusta. Tuon maastojuoksukisan jälkeen tuli tunne, että pelkkä juoksu aikaa vastaan saa riittää. Niinpä olen nyt hölkkäillyt lähinnä vain poluilla. Ensi vuodesta alkaen on tarkoitus käydä vain suunnistuskisoissa, niissähän ei juoksuvauhti ole välttämättä ratkaiseva, eikä omalla suunnistustaidolla kannata hötkyillä. Lisäksi on suunnitelmissa etsiä retkeilyreittejä, joissa voi hölkätessä ihailla maisemia. Onhan asvaltilla hölkkääminen oikeastaan hyvin tylsää verrattuna maastojuoksuun. Niin ja pyöräilyä on tarkoitus jatkaa hölkän lisänä. Mutta jostain kumman syystä juoksemisen liekki ei ole pahasti hiipunut, paitsi tiejuoksun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Off topic. Yleisesti ottaen suomalaiset on masokisteja sietää paskaa enemmän kuin mikään muu kansakunta maailmassa silti mitään kyseenalaistamatta. Ei sanaa ei tunneta. Mitään ei vastusteta kunnolla ja kaikki käy. 

 

Motivaation katoaminen juoksuun tai jatkuva rasitusvamma kierre on ihan ok syy lopettaa tai ainakin vähentää. Korvaavaa liikuntaa joka ei rasita niveliä on satoja. Tänäkin vuonna kerran ollut Flow tila juoksussa ja sen jälkeen toista kuukautta telakkaa. Heti kun ensimmäisen kerran oikeasti treenasi juoksu kisaan (Lassen Hölkkä). Nämä syö eniten. 

Eli lyhyesti nautimme kärsimyksestä siksi juoksemme tuska on paras opettaja. Ole nöyrä ja kärsi näin meitä päättäjät kohtelee. Lampaita on helppo hallita. 

Uskoisin siis, tämän hetken kestävyysjuoksutason pudonneen vain ettei kestetä tuota tuskaa juoksussa. 

Onhan nytkin maraton juoksuihin osallistujien määrät vähentyneet selvästi. 

Mukavuudenhalu siis lisääntynyt ja ryhmäliikunnat kasvattaneet suosiotaan. 

Juoksu kyllä opettaa sietämään paskaa toleranssi kasvaa ja kai siinäkin jossain vaiheessa kysyy iteltään onko tässä mitään järkeä? On siinä ilman juoksu kykyä ihminen olisi kuollut sukupuuttoon Afrikan savanneille. Saaliin saaminen ja pakoon pääseminen oli tärkeimmät ominaisuudet. Nuo vaistot tulee jotenkin sieltä esiin ja joka lenkillä aistit on valppaana. Se on se palkinto ja nautinto. 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi jeesus olipa masentava ketju. Kun luin tämän läpi niin tuli välittömästi kylmä rinki perseen alle että milloin näin käy itselleni. Nyt 40v mittarissa ja onhan niitä ongelmia kropassa koko ajan enemmän. Joskus se romahdus kai tulee mutta vielä koitetaan muistaa availla sinkkipurkin kantta ja nostella puntteja, josko niillä saisi edes ne testosteronit pysymään jotenkin kohdillaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
58 minuuttia sitten, Runningidiot kirjoitti:

Voi jeesus olipa masentava ketju. Kun luin tämän läpi niin tuli välittömästi kylmä rinki perseen alle että milloin näin käy itselleni. Nyt 40v mittarissa ja onhan niitä ongelmia kropassa koko ajan enemmän. Joskus se romahdus kai tulee

 

Romahdus tulee sitten kun antaa periksi. Sitä ennen vaan kevyttä alamäkeä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kylläse km-mittarin täyttyminen(42v) on itelläkin välillä ollut mielessä. Jatkuvasti erilaisia vaivoja joiden kanssa saa taistella välillä pitkäänkin(niinkuin taas). Aina niistä jotenkin on selvinnyt entistä vahvempana. Ihan pikkuasioista ei viitsi näin hyviä juttuja unohtaa. Otan aina pienet vastoinkäymiset lähinnä haasteena, ja tuleehan niitä vaivoja ihan missä tahansa muussakin lajissa, ne vaan on hieman erilaisia.

Tälläkin hetkellä teen just niitä asioita mitkä sattuu milläkin hetkellä kiinnostamaan. Paranee tästä tai sitten ei niin eteenpäin koko ajan koetetaan mennä vaikka matkalla olisikin haasteita. Ei pakolla, mutta nautiskellen. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihmisillä voi olla hyvinkin erilainen juoksuhistoria 40 vuoden iässä: toinen on rääkännyt kroppaansa joka päivä lähes 30 vuoden ajan, mutta toinen liikkunut säästellen ja vasta nyt innostunut juoksemisesta. Autoissakaan vuosimalli ei kerro kaikkea - mittarilukemakin merkitsee jotain. :icon_smile: Vähemmän ajettu kauppakassi on yleensä paremmassa kunnossa kuin se vanha kilpa-auto, johon ei ole koskaan vaihdettu kuluvia osia.

 

Vähän rohkaisevaakin tosielämän esimerkkiä:

Kesällä (lämpöä oli yli +30°C) iltarasteilla oli 60-vuotias mies, joka veti kilometrikaupalla ihan jäätävää vauhtia helteisessä metsässä. Osasi vielä suunnistaakin ja siksi armoton lyönti oli jatkuvasti päällä ilman hetkenkään taukoa. Oli hieman tekemistä, kun yritin tehdä omaa suunnistusta ja silti roikkua perässä. Jos tuossa kunnossa olisi itsekin 20 vuoden päästä niin tässähän ehtii nauttia lajista vielä pitkään. Metsässä A-radan juosseet tietävät mitä se on kunnon helteessä. :hosto:

 

Muistakaa, että ei ole yhtään epäterveellistä vähentää juoksulenkkien määrää esim. kolmeen kertaan viikossa ja tehdä nekin rauhallisesti - päinvastoin terveys kyllä kiittää riittävästä levosta.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tänään hammaslääkärissä käydessäni ihan sattumalta tuumasin lenkkeilyn lopettamista. Monen asian olen jo lopettanut. Lenkkeilyn suhteen ei vielä ole tullut kuitenkaan mittari täyteen. Kivaahan se ei aina ole, mutta so ?

 

Hampaiden hoitokaan ei oo kivaa, mutta sitäkin aattelin jatkaa. Tupakointi taas on jo aikaa sitten lopetettu. Pilveä kyllä pössäytän, jos on hyvää seuraa. Kaljaa otan, jos maistuu ja syön just niinkuin huvittaa. Muutenkin elelen kuin viimeistä päivää, koska tänään voi olla se viimeinen päivä. Elämäntapoja ei muutenkaan tässä iässä kannata enää muuttaa, voi vaikka kuolla vitutukseen tai sisäiseen muutosvastarintaan. 

 

Matka siis jatkuu edelleen, aloitin joskus 2004 budoilun jälkeen tämän maantie-elämän. Juossut kai n. 40 tkm. 

 

. 😝

 

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites
57 minuuttia sitten, joukor kirjoitti:

Tänään hammaslääkärissä käydessäni ihan sattumalta tuumasin lenkkeilyn lopettamista. Monen asian olen jo lopettanut. Lenkkeilyn suhteen ei vielä ole tullut kuitenkaan mittari täyteen. Kivaahan se ei aina ole, mutta so ?

 

 

Juuri näin. Sedät jaksaa heilua. Kun aina viiden vuoden välein pääsee uuteen ikäsarjaan, niin siitä saa kummasti buustia omaan tekemiseensä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now


  • Vielä tänään -25%

×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy