Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Nasta juttu


henkilö
 Share

Recommended Posts

Olin sporttikaupassa. Sellaisessa missä myydään kaikkea trendikästä ylihintaan. Olkapäälleni istahti tonttu. Mitättömän kokoinen, pujopartainen mutta muuten vähän Erkki Tuomiojan näköinen. Oikeastaan minun ei pitäisi uskoa tonttuihin koska olen aikuinen. Yritin huiskia sitä pois mutta ei se lähtenyt, jotensakin outo heppu. ”Kysy nyt, kysy vaan, kysyisit nyt” semmoista se kuiskutti korvaani taukoamatta. Kuin tilauksesta siihen asteli reipas myyjä, joka ei ollut yhtään Erkki Tuomiojan näköinen, onneksi. ”Miten voin olla avuk...” ”Onko nastalenkkareita!”pääsi suustani vaikka ei ollut tarkoitus. Olin kauhistunut ja helpottunut yhtä aikaa. Eihän tämmöisessä tuppukylässä nastalenkkareita myydä kuin tilauksesta kuuden viikon toimitusajalla. ”Joo, just tuli kuuskyt paria, mitähän merkkiä sais olla?” vastasi myyjä. Olin kauhistunut ja erittäin kauhistunut yhtä aikaa.

No, pakkohan niitä oli sovittaa. Ensimmäiset olivat aivan liian pienet, toiset aivan liian suuret ja kolmannet aivan liian sopivat. ”Mä otan nää” se minun suustani tuli ulos, vaikka ihan varmasti olin muodostanut äänihuulillani lauseen:”Jos mä vielä mietin.”

Satayhdeksän euroa! Sillä olisi ostanut meidän perheelle kuusisataa lautasellista hyvää ja ravitsevaa Eloveena kaurapuuroa. Oltaisi kitkuteltu jotenkin talven yli hengissä koko porukka.

Vapisevin sormin räpläilin kotioven lukkoa. Tuulikaappi oli muuttunut sudenluolaksi. Uunituoreet piparit olivat pellillä ja pikkupullien päällä oleva manteli tuoksui houkuttavasti. Syanidia, vaimo on annostellut minulle valmiiksi syanidilatauksen, sehän tuoksuu mantelille. ”Ku ku kulta! Et varmaan usko mutta mulle sattu tänään hassu ju ju juttu urheilukau..” Kerroin kaiken tontusta, tossuista, rahoista, ihan kaiken, paitsi Tuomiojan jätin pois. Tunsin hirttosilmukan kiristyvän kaulallani. Oli tullut tuomion julistamisen aika. Vaimon ääni läheni keittiöstä kohti eteistä. Mietin viimeisiä sanojani: Säästäkää naiset ja lapset, tai muuta ylevää. Rouvani kasvot ilmestyivät nurkan takaa taikinalusikkaa nuoleskellen: ”Ai kun kiva että löysit kunnon tossut, kyllä sä olet uusia tavilenkkareita tarvinnutkin, nuo vanhat ovat aivan raaskut.”

Tänään lenkillä oli vastatuuli, koko matkan. Vastatuuleen juostessa silmäni tuppaavat kostumaan.

Jos totta puhutaan, niin ei siellä kaupassa oikeasti tonttua ollut, juksasin. Teki vaan niin mahdottomasti mieli lenkkareita, niin keksin koko tarinan.

En minä ole nähnyt kuin kerran oikean tontun. Se oli tansseissa kun nykyinen vaimoni käveli ohi, niin silloin tonttu istui olkapäälleni ja kiljui: ”Hae tota, pyydä saatille, äkkiä nyt..hopi hopi”

Hyvää Joulua!

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy