Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Sign in to follow this  
T.A.

Välinpitämättömät koiranomistajat

Recommended Posts

Kyllähän se vaan niin on, että nuo juoksureittimme taitavat kaikilla olla ns. julkisia kulkuteitä, joten siellä on vaan pakko varautua siihen, että joku päivä jonkun koira on irti, toisena päivänä kaahaavt mopot ja fillaristit, seuraavassa hetkessä peheen natiaiset säntäävät suin päin minne haluavat eivätkä autotkaan kevyttä liikennettä väistele. Ideaalimaailmassa tietysti kaikki kulkuväylät olis varattu vain seriöösejä juoksunharrastajia varten.:kumarrus:

Tottahan se on, että ihminen voi monessa asiassa toimia vastuuttomasti tai vastuullisesti muut huomioiden. Eikä sitä itsekään ole aina liikenteessä tullut muita ajateltua... Itselleni nämä koirien ajattelemattomat taluttajat nyt ovat olleet yleinen riesa. Lapset eivät pure (ainakaan yleensä) ja mopoja ei ole metsäteillä näkynyt, mutta vapaita koiria ja vielä isoja semmoisia aika paljon. Ei mitään reittejä voi tarkoittaa vain juoksijoille ja koirat ei ketään haittaa, jos ne on asiallisesti kytketty.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En malta olla pistämättä lusikkaani tähänkin soppaan. Itselläni ollut aikaisemmin neljä urossakemannia eikä koskaan ole ollut niiden kanssa ongelmia. Tarkoitan siis sitä, että koirani ovat olleet aina kytkettyinä aivan vierelläni vasemmalla puolella, kuten jokainen vastuuntuntoinen koiranomistaja tietäneekin. Millään en olisi pystynyt vahvaa noin 40 kiloa painavaa koiraa hallitsemaan, ellei käskyvalta olisi ollut minulla. Pissillekin pääsi vain luvalla. Ja pitkät matkat olen niiden kaikkien kanssa ehtinyt tarpoa sekä fillaroida.

Mutta, kun ihmiset luulevat, että eihän heidän moppensa mitään tee. Eikä siitäkään heidän mielestään aiheudu mitään haittaa, että koira hyppii vasten muita ihmisiä. En käytä tässä tilanteessa karkeaa kieltä, mutta totisesti olisi lukemattomat kerrat sellaiseen ollut aihetta. Yhden ainoan kerran olen haukkunut totaalisesti yhden koiranomistajan. Oma koirani oli kytkettynä juoksulenkillä ja reippaili rauhallisesti vieressäni, kun kultainen noutaja hyökkäsi raivoisasti kimppuun. Voitte kuvitella, millaista jälkeä siitä syntyi. Ja akka vielä uhoamaan, että hän soittaa poliisille. Sydämestäni toivoin, että niin olisi käynyt. Mutta hetken selvittelyn jälkeen naikkonen hävisi eikä sen koommin ilmestynyt samoille lenkkipoluille.

Eli, on koira sitten iso tai pieni, se vaatiin perustottelevaisuuskoulutuksen. Ja se määräysvalta todellakin on siellä hihnan päässä. Koira ei ole ajatteleva ihminen. Mutta oikein hyvin ymmärrän kaikkia niitä, jotka ovat joutuneet eriasteisten koirahyökkäysten kohteeksi. Itse en sellaista hyväksy nyt enkä tulevaisuudessakaan.

Vanhana koiranomistajana muuten en koskaan koske vierasta koiraa, ellei se ole ensin tutustunut minuun omaehtoisesti.

Ja onhan minulla tälläkin hetkellä koira, rotu vaan on vähän pikkaisempi.

Toivotaan, että nyt ja vastedeskin mahdumme kaikki liikkumaan edes jonkinmoisessa sovussa koirat ja taluttajat...

Share this post


Link to post
Share on other sites

No huh huh, mieti vähän mitä kirjoitat.

Ota ihan iisisti, kaveri. Turvallisia lenkkejä, olin tuossa aamupimeässä jäädä taas yhden idioottimaisen fillaristin alle. Ei sillä ollut heijastinta tai muitakaan valoa. Mustissa fillarikuteissaan ajoi kuin heikkopäinen. Jarruista ei ollut tietoakaan. Eikä edes sitä kelloaan osannut soittaa. No ehkä sitten kun joku auto niittaa sen katuun, niin muistaa vähän varautua muuttuviin kelioloihin. Mutta en silti menisi lynkkaamaan kaikkia fillaristeja. Suuri osahan heistä jopa noudattaa liikennesääntöjä. Aamuinen episodi tapahtui tosin jalankulkijoille varatulla tieosuudella, ei pyörätiellä. Jos kyseinen fillaristi olisi ajanut ohjeiden mukaan, mitään kohtaamista ei olisi syntynyt, sillä pyöräteille varattu osuus olisi ollut tien toisella puolella, mutta ilmeisesti tälle hurjimukselle liian kaukana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Totta on, että aina pitää varautua kaikenlaiseen, ja pitää itsesuojeluvaisto hereillä. Lenkkipoluilla on kaikennäköistä menijää, ja yhtä vaarallinen voi olla kilpapyöräilijä kuin koirakin, tästä olen Joggerin kanssa samaa mieltä. Mutta se, että hulluja on liikkeellä eri muodoissa, ei tee irrallaan pyörivistä koirista yhtään hyväksyttävämpää. Kiusa se on pienikin kiusa, ja irtokoirien ärsyttävyyttä ei vähennä se, että tiet on pullollaan näitä oman elämänsä kimiräikkösiä. Ei tässä kukaan ole kaikkia koiranomistajia teilaamassa, tämä keskustelu nyt vain sattui koskemaan koiria, koska niitä nyt vaan tuntuu tulevan irrallaan vastaan aika paljon. Voihan sitä muille hulluille perustaa tasa-arvon nimissä omat keskustelut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sellanen potku malliin Maradona hiljentää ainakin pikkuiset jalkoihin pyrkivät kiusankappaleet.

Älä kokeile mastiffeihin. Meillä on näitä täällä kotona. Muuten ovat erittäin rauhallisia ja kilttejä koiria, mutta kenkää ei tarjoo kukaan...

Muuten tämä koirien irrallaan pitämiskysymys on äärimmäisen yksinkertainen: Koirat pidetään taajama-alueella AINA kytketyinä, ja kytkettyinäkin niiden pitää olla hallussa. Laissakin nämä asiat on säädetty, mutta sellainen terve kaupunkilais- ja maalaisjärjen soveltaminen lisäksi on paikallaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä että taajamassa tontillaan voi pitää koiraa kytkemättä, vaikka tontti ei ole aidattu, jos koira pysyy satavarmasti rajojen sisäpuoilella kaikissa mahdollissa tilanteissa. Tällaisiakin fiksuja dogeja on.

Metsässä koiran voi laskea ierti ja tätä harrastetaan paljon, mutta silloinkin on oltava varma ettei tule tilannetta jossa tulee toinen koira tai ihminen vastaan, ja koira ei tottele vaan lähestyy. Se on oltava hansakka se oma koira liikuttiin missä hyvänsä.

Koiran voi kouluttaa hyvätapaiseksi ja tottelevaiseksi, komentamatta sitä koskaan ja missään vaiheessa, positiivisen palkitsemisen kautta Tämän taidon hallitsevat vain koirankasvatukseen paneutuneet, kokemusta omaavat harrastajat.

Pääsääntöisesti henkilöt jotka joutuvat komentelemaan koiriaan jatkuvasti, eivät ole viitsineet nähdä vaivaa (tai ei se mitään vaivaa ole, vaan hauskaa) riittävästi, ja se on sitten sitä rähjäämistä loppuun asti, niin kuin on todennäköisesti ihmissuhteissakin.

Koirissa on luonnevikaisia selvästi pienempi prosentti kuin ihmisissä, siitä huolimatta että niiden elämä on useimmiten paljon karumpaa kuin omistajiensa. Valitettavasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä välissä kiitokset Kuopiolaisille koiranomistajille. Ei ole tainnut tiellä tulla yhtään irtokoiraa vastaan ikinä.

Puijon metsässä niitä on kyllä paljon.

Törmäsin sielä kerran MP3 korvissa yhtäkkiä mustaan laboratoorion noutajaan joka oli kyllä kiinni omistajassaan semmosen pitkän narun päässä ja kyllä meistä kaikista kolmesta lähti yhtä kova ja lyhyt ääni. Sitä ei vaan mustaa koiraa kertakaikkiaan ehtinyt nähdä kun oli monen metrin päässä semmosen ohuen siiman varassa. Onneksi ei kellekkään oikeesti sattunut. Nauraen hajaannuttiin siitä ja kaikki kolme varmaan mielessään aatteli että hitto tää oli mun vika, mutta onneksi muut ei sitä tajunnut.

Vuosien mittaan olen itekkin merkannu varmaan lähes joka tolpan lenkkieni varrelta ja Kuopion koirat haistaa kaukaa että jahas Sisu-Susi tulee. Joskus korkeintaan yrittävät haistaa persettä ja sehän vain sopii:highfive:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Älä kokeile mastiffeihin. Meillä on näitä täällä kotona. Muuten ovat erittäin rauhallisia ja kilttejä koiria, mutta kenkää ei tarjoo kukaan...

Noi ne vasta on lutusia ja leppoisia koiria. Mutta jostain syystä en usko, että kelleen tulis mieleen potkaista ja tilaakin niille varmaan annetaan ihan vaan massan hitauden lakia kunnioittaen :-).

Tosin meitä on aika moneksi. Tässä eräs sattumus, jota olin todistamassa:

Viime viikolla lähes tyhjässä metrossa eräs rouva potkaisi ulosmennessään ohimennen kiltisti eteisessä paikallaan istuvaa Saksanseisojaa. Koira ei oikein reagoinut. Mutta se koiran omistaja, joka oli noin 30 vuotias asiallisesti pukeutunut neiti, suuttui kuin orava. Metron pelastava ovi ei auennutkaan heti, joten rouva sai kuulla kunniansa. Anteeksipyyntöä ei puhuttelusta huolimatta herunut. Kun ovi aukesi koiran omistaja potkaisi läksiäisiksi rouvaa oikeen reippaasti perseeseen. Muut metrossa olijat olivat aluksi hämillään, mutta kun tosta toinnutiin niin kaikki antoi sympatiat koiran omistajalle. Joku vanha rouvashenkilö oikeen kysäisi miksi et potkaissut kovempaa.. Johon omistaja vastasi, että ei oikein näillä korkkareilla onnistunut :-).

Alkuperäiseen aiheeseen. Vastuuttomat koiranomistajat suututtaa vietävästi. Itsekin olen koiraa aika löysällä hihnalla pitänyt, joten ei voi vaatia muiltakaan mitään täyttä sotilaskuria, mutta pimeässä metsässä vierelle haukkumaan pelmahtava koira kyllä säikäyttää.

Ison koiran ja todella tiukan paikan tullen suosittelen lämpimästi pysähtymistä ja paikoilleen jäämistä. Käsillä ei myöskään kannata kovasti huitoa. Katsekin syytä laittaa puun latvoihin ja on syytä välttää erityisesti sitä jonkun toisaalla ehdottamaa silmiin katsomista. Jos koira käy kovasti kiinni liikkumattomaan ihmiseen on se luonnevikainen ja syytä laittaa asainmukaisesti päiviltä eläinlääkärin toimesta, jos se on vapaaksi päästetty.

Ja jos tuuri käy eikä koira pure ja se on saatu pantaan kiinni, voi sen omistajan sitten haukkua pataluhaksi. Itse en todellakaan tollasessa tilanteessa sanojani säästele. Oikeen korvia punottaa kun muistelen... Oikeen on meinannut sanatkin loppua.

Joskus on tehnyt mieli mennä vetäisemään omistajaa päihin, kun vielä tollasen kohtaamisen jälkeen alkanut urputtamaan "asiallisen" palautteen jälkeen. Mutta eihän sitä edes terve nuorimies pysty koiraa ja sen omistajaa kouluttamaan, vaikka halua olisikin, jos aika ei ole tehnyt tehtäväänsä jo siihen mennessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En pidä koirista muutenkaan, muuta saavat olla, kunhan pysyvät helevetin kaukana. En mielelläni käy edes kylässä, missä on koiria, se on kamalaa, kun joku koira tulee kuolaamaan tai jos sitä pitäisi silittää. Mutta irti olevista koirista kun olen sanonut, niin vastaus on aina ollut sama: "tää meidän koira on niin kiltti, ettei se tee kenellekään mitään". Ei muuten paljon kiinnosta onko se kiltti vai ei.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En pidä koirista muutenkaan, muuta saavat olla, kunhan pysyvät helevetin kaukana. En mielelläni käy edes kylässä, missä on koiria, se on kamalaa, kun joku koira tulee kuolaamaan tai jos sitä pitäisi silittää. Mutta irti olevista koirista kun olen sanonut, niin vastaus on aina ollut sama: "tää meidän koira on niin kiltti, ettei se tee kenellekään mitään". Ei muuten paljon kiinnosta onko se kiltti vai ei.

Joo, huvittavaa tuo, kun koiraa pidetään " kilttinä ", niin sillä on ohi lain, erivapaus ja oikeus olla irrallaan. Ei kai se kiltteys saalistamisviettiä poista. Kättä pidempää vaan mukaan, ja sillä kun taputtaa , niin kyllä tod. näk. puruhalut loppuu ja jos koiraan sattuu pahemmin, niin entäs sitten ??

Itsepuolustuksena minä ainakin teen kaikkeni, että en joudu purruksi.

Niin, eikä koiria saa pitää metsässäkään irrallaan, kuin osan vuodesta. Metsäkanalintujen ja muiden metsän asukkien pesintäaikana koira tekee pahaa jälkeä ajaessaan poikaset hengiltä.

Vastuuttomilta koiran omistajilta pitäis kieltää lemmikit kokonaan, tai vaihtaa niden koirat hamstereihin. Eikä oikeastaan edes niihin. Torakat ois moisille ihmisille parempia kotieläimiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aika hulluja ehdotuksia eräiltä nämä koiranpotkimiset ja pamputtamiset. Pienikokoisesta koirasta ei vaaraa ole vaikka se ärsyttävästi jaloissa haukkuisikin ja isokokoisen koiran kanssa taas ei todellakaan kannata alkaa tappelemaan. Jos koira käyttäytyy uhkaavasti niin ensimmäiseksi kannattaa itse rauhoittua ja pysähtyä. Kun tilanne on rauhoittunut niin sitten on syytä haukkua koiran omistaja oikein perusteellisesti. Nämä tilanteet ovat aina koiran omistajan vika eivätkä koiran itsensä, joka yleensä toimii luonteensa mukaan puolustaen perheenjäseniään ilmoittamalla tuntemattoman henkilön lähestymisestä ja ehkä hätyyttämällä "tunkeilijaa" hieman kauemmaksi. Oikeasti vaarallisia luonnevikaisia koiria on paljon harvemmassa kuin luonnevikaisia ihmisiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
Sign in to follow this  







×

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy