Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Elintestamentti


Jose-fiina
 Share

Recommended Posts

Heippa vaan, vakavaa asiaa tulossa.

Ensin pieni alustus tulevaan tekstiin.

Alkuviikosta tuli helpotus matkaan.

Sisäkaluista ei löytynyt mitään uutta.

Ei ollut edes kasvanut uutta toista munuaista,

joka syövän takia pois leikattiin.

Keuhkot eivät ole vielä puhtaat, sarkoidoosi jyllää edelleen.

Eihän elämä unelmaa ole vaan elämää ja ihan hyvää sellaista.

Nuo yllä mainitsemani asiat saivat aiheen mieleeni tästä kirjoituksesta.

Kuinka tärkeitä nuo sisäkalut meille kaikille ovat.

Kun ne sairastuvat on siinä melko yksin.

Suurin "taisteluni" noissa sairauksissa omalla kohdallani oli

tuolla päänupin sisällä.

Syöpä vaan leikattiin ja sitten toivuttiin leikkauksesta.

Keuhkot ei vaivaa mitenkään.

Kaikki siis on omalla kohdallani OK.

Kaikilla ei kuitenkaan ole näin hyvin.

Ja sitten itse asiaan, josta joku kuitenkin vetää herneet nenään.

Kuinka paljon pystymmekään auttamaan kanssaihmisiä.

Ja miten.

Nuo kaksi tärkeää sanaa ovat verenluovutus ja elintestamentti.

Verenluovutukseen olen itsekkin joskus osallistunut,

en kuitenkaan mitenkään aktiivisesti.

Elintestamenttia olen aina pitänyt hienona ja tärkeänä asiana

kuitenkaan mitenkään toimimalla sen puolesta.

Ei ole tullut otettua apteekista matkaan tuota pientä lappusta

ja sitä täytettyä.

Ei nuo jalot ja hienot ajatukset ketään auta.

Pussillinen verta tai uusi terve elin auttavat.

Verihän on uusiutuva luonnonvara ja siinä vaiheessa kun elimemme

olisi toiselle tarpeen ja käytettävissä emme sitä itse enää tarvitse.

Kaikkihan tässä elämässä on mahdollista, niin hyvät kuin huonotkin asiat.

Päiviämme emme tiedä. Hyvä niin.

Toivottavasti tämä herättää edes yhden, asian puolesta toimimaan.

Täällähän on paljon hyväkuntoisia "osia".

En tietenkään toivo kellekkään mitään pahaa tapahtuvan.

Minusta itsestäni ei asian hyväksi ole muuta tekemään,

kuin kannustamaan muita siihen.

Minun vereni ja elimeni eivät enää kelpaa.

Toivottavasti tämä ei vienyt syvällisine ajatuksineen kenenkään yöunia.

Tarkoitus ainakin on hyvä.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 30
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Mitäpä me niillä elimillä kuolemamme jälkeen...

Itselläni on ollut elintestamentti varmaan jo parikymmentä vuotta lompakossa ajokortin kanssa samassa kotelossa. Sieltä sitä todennäköisesti kuitenkin ensin etsitään, jos tilanne on sellainen.

Verenluovutus taas on itselleni se toinen harrastus tämän juoksemisen rinnalla. Tavoitteena on saada 100. luovutus osumaan samalle päivälle, kun täytän 50. Enää ei puutu kuin 12 luovutusta ja aikaa on vähän vajaat kolme vuotta. Eli hyvin olen aikataulussa.

Link to comment
Share on other sites

Elimet kiertoon. :party0002:

Minäkin olen kantanut mukanani Elinluovutustestamenttiä koko aikuisikäni. Kuulun myöskin luuydinluovuttajarekisteriin ja luovutan säännöllisesti verta.

Motiivina on itselle hyvä mieli ja jollekin toiselle toivottavasti muutakin kuin hyvä mieli.

Tässä muuten linkki, josta voi tilata tai tulostaa halutessaan Elinluovutustestamentin:

http://www.lahjaelamalle.net/tilaus.html

Link to comment
Share on other sites

Juu, elintestamentin tein 11 vuotta sitten. Verta en ole luovuttanut alhaisen hemoglobiinin takia. Nyt ehkä jo uskaltaisikin luovuttaa, kun olen syksystä lähtien syönyt rautaa. Lisäksi täältä puuttuu SPR:n toimisto, jossa asian voisi hoitaa. Luovutustilaisuuksia kyllä järjestetään silloin tällöin, mutta aikataulut eivät ole koskaan sopineet mulle.

Link to comment
Share on other sites

Minulla myös testamenttilappunen kulkenut mukana vuodesta -85 ja kuulun myös luuydinrekisteriin. Verta luovutan säännöllisesti Suomessa.

Sellaisen ajatuksen haluaisin myös herättää kaikissa lasten vanhemmissa, että miettisivät asiaa myös lastensa kohdalta.

Jos lapselle sattuu erittäin vakava tapaturma ja hän siihen tulee menehtymään, niin millainen on vanhempien suhtautuminen oman lapsensa elimien luovutukseen. Luovuttamalla oman lapsensa elimet, joku/useita lapsia voi saada uuden elämän. Shokki-kaaos-tilanteessa tätä asiaa/kysymystä voi olla vaikea ymmärtää/jäsentää/vastaanottaa, mutta etukäteen miettimällä voi omaa kantaansa rauhassa pohtia, jos näin valitettavan tilanteen eteen joskus joutuisi.

Link to comment
Share on other sites

Tämä on kyllä hyvä ketju muistuttamaan tärkeästä asiasta.:thumbsup: Itselläni on elintestamentti siitä syystä, että on hieno ajatus, jos jollekin on oikeasti minusta apua sitten kun aika jättää.

Verenluovutuksessa kävin muutama viikko sitten. Sen jälkeen oli kyllä koko viikon hieman väsynyt olo, mutta oli toivottavasti sen arvoista. Tänään muuten katsoin veritilannetta netistä ja taas näytti olevan aika vähissä, joten ei muuta kuin luovuttamaan.

Link to comment
Share on other sites

Verta en ole koskaan luovuttanut, koska hemoglobiiniarvot ovat aina olleet alarajoilla eli todella alhaiset. Tosin junnuna urheilin usein lähes anemian rajoilla, mutta ei se tuloksissa eikä jaksamisessa kuitenkaan paljoa näkynyt. Elinsiirtotestamenttia kannatan kyllä ja se on ollut mielessä, vaikka en sitä vielä ole tehnyt (pitääpä hoitaa asia). Alle 10-vuotiaasta asti treenattu sydän ja täysin tupakoimattomat keuhkot vois olla hyvää luovutuskamaa. Maksa ja munuaiset kannattaa tutkia tarkemmin.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy