Pitkis sykkeen vai vauhdin mukaan

[jklaukka]

Syksymmällä on tarkoitus juosta matolla matalasykkeisiä juoksuja, kun siinä on kymmenkunta pykälää matalammat sykkeet samassa vauhdissa kuin ulkona. Pitkikset on tietysti yhteenmenoon tylsempiä kuin ulkona, jos ei ole mieluista viihdettä, Liian jännää ei saa olla, nostaa sykkeitä. Lätkäottelut oli ihan liikaa. Kotirataultran tein matolla kuutena kympin lenkkinä samana päivänä (12h).

[OlliL]

2 tuntia sitten, ruiskarhu kirjoitti:

Joo ja enemmän juosseilla esim. aerk -vauhti voi olla yllättävänkin hyvää tasoa. Vai mitä @OlliL ? Eikös se testin lukema vähän yllättänyt.....

 

Vähänhän minä olen vielä juossut, mutta kyllähän kynnysvauhdit kehittyvät sopivalla treenaamisella. Ei nyt kuitenkaan sotkeuduta enempää off-topiciin. Asiaan liittyen juoksin kaksi viikkoa ennen viime vuoden Vantaan maraa yli 30 km melko tasavauhtisen pitkiksen vain n. 15 s/km maravauhtia hitaammin. En suosittele treenikauden alkuun, mutta tuolloin en vaan saanut pidäteltyä tossuja hurjassa nousukunnon huumassa.

[henkka]

Itsellä menee pitkis 1:15 mara(tavoite)vauhtia hitaammin tällä hetkellä, sykkeitä koitan pitää 140 tuntumassa, maksimi 190 about. 

[TeTi]

23 tuntia sitten, TeTi kirjoitti:

Viime vuonna toinen pitkis 6'26 vauhtia avg. 133 ja toinen 6'03 min/km avg 136 ekassa oli enemmän lämpöä. Puolimaraton oli 1:45 ja en juokse yleensä pitkiksiä, huomenna ajattelin juosta 2 h ja 6 min vauhdilla, katson mitä on sykkeet.

 

ed. varmaan pitäisi juosta hitaamminkin, mutta kun yleensä  sauvakävelen niin tulee tarpeeks alhaisilla sykkeillä. Sitten jos maralle harjoittelisin, niin juoksisin..

Pitkis oli 5'51 @ 20, 3 km avg. 142, tuntuma helppo. Aloin odottelemaan lihasväsyä jo 10 km kohdalla että millonka se tulee, ei tullut pitkään aikaan... Tietyllä tavalla ei ollenkaan, mutta kun lopussa oli taas enemmän ylämäkiä niin niissähän se tietysti väsytti. Sen vaan huomasin että lantion asentoon piti alkaa kiinnittämään enemmän huomiota. Sykkeet ylämäissä oli max. 155 ja 157.

 

Maraharjoitteluun kutosen vauhti voisi olla sopiva(mpi) senkin takia että pitkiksen pituutta kyllä pitäisi pidentää ja just tuon palautumiselementin. Erittäin ISOLLA käsijarrulla kyllä sitten pitäisi mennä. Tämän päiväsessä lenkissä oli sekin etten ehtinyt eilen käymään kuntosalilla jalkoja treenaamassa jos ne olisi olleet vähän puuduksissa vauhti olisi ehkä asettunut hitaammaksi.

 

ed. täytyy nyt vielä se mainita että pidinpä pitkästä aikaa taas asfaltilla juoksemisesta ja ylipäätään juoksemisesta paljon, no varmaan siksi kun tämä oli tämän kesän ensimmäinen asfalttipitkis.

[juhanahm]

Eilen juoksi pitkiksen keskisykkeellä 114 ja vauhtia oli 6.38. Aikaa meni hiukan yli 2h ja matkaa kertyi 19km. Tuntui kyllä lähinnä palauttavalta... Maratonin keskisyke oli 161 viimeksi. Vaikka pitkiksen syke tuntuu matalalta kehtaan väittää, että se on vienyt kehitystä eteenpäin

[alisuoriutuja]

5 minuuttia sitten, juhanahm kirjoitti:

Eilen juoksi pitkiksen keskisykkeellä 114 ja vauhtia oli 6.38. Aikaa meni hiukan yli 2h ja matkaa kertyi 19km. Tuntui kyllä lähinnä palauttavalta... Maratonin keskisyke oli 161 viimeksi. Vaikka pitkiksen syke tuntuu matalalta kehtaan väittää, että se on vienyt kehitystä eteenpäin

 

Maratonia varten pitäisikin tehdä noita pitkiksiä niin että rasva-aineenvaihdunta ehtii mahdollisimman hyvin mukaan ja pitkiksen yksi tehtävä on opettaa elimistöä käyttämään rasvoja juoksun yhteydessä. Minulla ei ole maratoni tavoitteena, vaan hieman lyhyemmät matkat, joten varsinaisia rasvanpoltto pitkiksiä en tarvitse, eli haen kyllä kestävyyttä, mutta aineenvaihdunnan osalta rasvojen poltto ei ole olennaista.

[Lauri.H]

2 tuntia sitten, juhanahm kirjoitti:

Eilen juoksi pitkiksen keskisykkeellä 114 ja vauhtia oli 6.38. Aikaa meni hiukan yli 2h ja matkaa kertyi 19km. Tuntui kyllä lähinnä palauttavalta... Maratonin keskisyke oli 161 viimeksi. Vaikka pitkiksen syke tuntuu matalalta kehtaan väittää, että se on vienyt kehitystä eteenpäin

 

Pitkiksiä voi ja kannattaa tosiaan tehdä erilaisilla fokuksilla. Yleisen peruskestävyyden ja aineenvaihdunnan kehittymiseen voi vetää hyvin rauhallisesti (paljon alle aerobisen kynnyksen) muutaman tunnin. Jos taas tavoittelee enemmän vaikutusta lihaskestävyyteen kisavauhdissa niin voi lyödä lisää pökkyä pesään ja hilata vauhdin aerobisen kynnyksen tuntumaan. Tästäkin esimerkistä tosin huomaa, että kyseessä ei ole mikään täysi vasta-alkaja. Aloittelija ei pysty juoksemaan noin matalalla sykkeellä ja kevyellä rasituksella. Näin ollen vastaava hyvin rauhallinen lenkki aloittelijalla tulisi tehdä kävellen.