Jalmari17 (maraton alle 2:48, puolikas alle 1:20 ja kymppi alle 37)

[Jalmari17]

Ma 14.9. siirtymä isolle kirkolle jossa työpäivän jälkeen 10,9km @ 4:31, sekaan 5km @ 3:56.  Veto meni aika kevyesti, vaikka reitti ei ihan tasainen ollutkaan. Sykkeet tosin alusta lähtien hieman korkealla, vaan niinhän tuo vauhtikin kiihtyi liiaksi.  Vaan kun oli kevyt jalka ja intoa riitti.

 

Ti 15.9. paluu kehitysalueelle ja ohjelmassa lepopäivä.  Jo aamusta lähtien oli ärsyttävä kipu oikeassa kantapohjassa tai kantapäässä, ja ajomatkan jälkeen jalka on niin kipeä, ettei pysty nilkuttamatta kävelemään.  Samanlaista plantaarifaskiitin tai minkä lie luupiikin oiretta kuin toisessa jalassa pari vuotta sitten. Tuolloin meni ohi kylmällä ja viikon levolla, mutta tuohon lepoon ei nyt olisi ihan noin montaa päivää käyttää...  Katotaan, mihin tämä nyt kehittyy, aika pahaan saumaan vaiva nyt kehittyi.  Jonniin verran meinaa ottaa päähän.

[epäurheilija]

Tuon kaltaiseen vaivaan on itselläni auttanut, pohkeen venyttäminen rappusella.   Pari kertaa olen onnistuneesti teippaamalla jalkapohjan ristiin kantapään edestä urheiluteipillä saamaan oireet kuriin. Tähän löysin juutuupista opetusvideon. Toivottavasti kramppa menee nopeasti ohi ja pääset takaisin ”sorvin ääreen”. 

[Jalmari17]

15 minuuttia sitten, epäurheilija kirjoitti:

Tuon kaltaiseen vaivaan on itselläni auttanut, pohkeen venyttäminen rappusella.   Pari kertaa olen onnistuneesti teippaamalla jalkapohjan ristiin kantapään edestä urheiluteipillä saamaan oireet kuriin. Tähän löysin juutuupista opetusvideon. Toivottavasti kramppa menee nopeasti ohi ja pääset takaisin ”sorvin ääreen”. 

 

Kiitos vinkistä!  Jotain venytysohjeita jo löysinkin, lähinnä tosiaan pohkeelle. Toivotaan, että auttaisivat! 

[Tumpelo]

Liian kapea kenkä tai liian kireäksi nauhoitettu, voi aiheuttaa myös plantaarifaskiitin tyyppisiä oireita.

[Lars Larsson]

Itsellä alkoi reilu vuosi sitten täsmälleen samanlaiset oireet ja nyt sain ne kuntoutettua pois. Aluksi kuvittelin että paranisi "itsestään", mutta loppujen lopuksi kuntoutus oli aika nopea projekti. Plantaarifaskiitti voi johtua monesta asiasta, joten osaavan fyssarin olisi hyvä tutkia juurisyy. Minulla se oli hieman romahtanut jalkaterän holvi. Kenkien vaihdosta ja holvia tukevista pohjallisista ei juuri ollut apua. Eikä muistakaan poppakonsteista. Päivittäinen jumpparutiini sisältää varpaille nousuja rappusella ja laskeutuminen alas hitaasti. Lisäksi varpaiden ja jalkaterän kipristelyä holvia tukevien lihasten voimistamiseksi. Myös tasapainotyynyn päällä on vietetty paljon aikaa ja välillä siinä yhden jalan kyykkyjä tehden. Millään pallolla en ole rullaillut. Tsemppiä!

[Jalmari17]

Ke 16.9. työpaikan tyhyilyn yhteydessä noin 2,5 tuntia sähköavusteista läskipyöräilyä Tahkon maisemissa.  Erittäin kevyttä menoa tarkoituksella, eli vahvasti tosiaan tuota sähköavustusta hyödyntäen.  

 

To 17.9. lepoa vain.

 

Pe 18.9. noin 25min pyörälenkki vähän kroppaa herättelemään mutta jalkaa kuitenkin säästäen.  Toki tuossa reisille tuli ihan uutta liikuntaa, kun eipä juuri ole tullut pyöräiltyä (pl. keskiviikko, josta olikin persaus vähän arkana).  

 

Jalkaa olen yrittänyt varovaisesti jumpata, ja pienen buranakuurin siihen ottanut.  Ei tuo silti ole täysin kivuttomaksi mennyt, vaikka lenkkarit jalassa alkaakin voida kävellä ontumatta.  Kyllä tää nyt vahvasti näyttää DNS-meiningiltä, vaikka joka tapauksessa tulee huomenna pelipaikoille ajeltua.  Nyt jos saisi jalan kuntoon piakkoin, olisi vielä mahdollista kokeilla puolikasta tai miksei kokonaistakin Joensuussa 10.10., sillä vähän hirvittää kokeilla kuntoa huomenna, jos/kun tulisi mahdollisesti DNF ja jalka todennäköisesti ottaisi pahemminkin itseensä.  Ei ihan optimaalinen valmistautuminen olisi Joensuutakaan ajatellen toki, sillä pitäisi vielä saada muutamia juoksureenejä sitäkin ajatellen tehtyä.  Pitkässä "juoksussa" voisi kuitenkin olla fiksumpi veto, vaikka nyt olisikin noin kunnon puolesta hyvä päästä kokeilemaan jo huomenna...

[ruiskarhu]

Onnea!!! Seuranta oli SAUL SM-ketjussa.

[puujalka]

Kova veto. 

[Jalmari17]

Pitää päivittää paremmalla ajalla tuntemuksia ja kisaraporttia, mutta pääasia tulikin tuossa jäsen @ruiskarhun päivityksessä selville...  Tänään oli aamusta alkaen tuo vaivannut jalka sen verran parempana että haettuani numeron ja tehtyäni puolen kilsan koejuoksun päätin että startataan nyt kisaan, ja tehdään vähintään hyvä maravauhtinen reeni, jos jalka kertookin jossain vaiheessa, että tämä oli tässä.  Mutta jalka kestikin vastoin odotuksiani täysin (itse asiassa oli enempi tuntemuksia nivusessa ja takareisissä) ja tuloksena 2:50-alitus ja oman ennätyksen parantuminen yli viidellä minuutilla. 

 

Huomisesta ei tiedä, mutta nyt joku tunti juoksun jälkeen jalka on edelleen ihan fine, enempi jalkapohjat on ihmeissään tuosta Niken pomppukengästä - jolla siis varmasti oli osuutensa jalan kestämisessä ja ennätyksen paranemisessa.  Fiilis on joka tapauksessa hyvä, kuten noin yleensäkin kun ennätys ja tietyn haamurajan alitus on tosiasia, mutta erityisesti huomioiden tähän starttiin liittyneen arvonnan ja viime päivien ketutuksen.  Palkitsen itseni parilla saksalaisella vehnäoluella. 😁

[riopentti]

Onnittelut, hienoa! 

[henok]

Loistavaa, onnea!

[Tumpelo]

Onnittelut ennätyksestä ja suorituksesta. 👊

[Jalmari17]

No joo, mitäs tuosta Jyväskylän reissusta kirjoittelisi, kun keskeisimmät ajatukset tuossa jo tulikin avattua.  Ehkä pari riviä tuosta valmistautumisesta, ja jokunen muisto itse juoksusta.

 

Huolimatta loppuviikon aikana ja vielä perjantainakin vallinneesta kivusta kantapäässä, tuli kuitenkin suoritettua liki normaali tankkaaminen lauantaita varten.  Arvelin, että kun on aloitettu, niin menköön loppuun saakka.  Jos ei tulisi startattua, niin ajelisin sitten fillarilla ympäri kaupunkia ja seuraisin juoksua katsojana.  Lauantaiaamuna lähdettiin liikkeelle kohti Jkylää optimistisesti eli siten, että ehtisin just käydä hakemassa numerolapun.  Rupattelin siinä numeroa noutaessani järjestäjien kanssa osallistumisoikeuden mahdollisesta siirtämisestä ensi vuodelle, ja lupasivat että jos palautan numeron (pienen koelenkin jälkeen mutta) hyvissä ajoin ennen starttia, voidaan näin vielä tehdä. 

 

Siinä sitten Lutakonaukion parkkipaikalla kokeilin muutaman sadan metrin hölkän, ja eipä kantapäässä tuntunut juuri mitään kummallista.  Jokin pieni "tunne" siellä oli, mutta tuossa vaiheessa ajattelin sen olevan jo korvien välissä...  Eli lähtöpäätös tuli tehtyä tuossa.  Seuraavaksi auto hotellin parkkiin, huoneeseen kamojen vaihtoon ja veskihommille, ja sitten pientä hölkkää lähtöpaikalle jonne ehdin sopivasti viisi minuuttia ennen starttia.  Ei siis tarvinnut pahemmin jännittää tai odotella, vaan Finlandia-hymnin jälkeen lähemmäs lähtöviivaa ja paukusta menoksi.

 

Eka kilometri pieneen alamäkeen meni lähtöadrenaliinissa hieman alle nelosen vauhtia, mutta vauhti tasautui tuon jälkeen 4:00/km-luokkaan.  Game plan kun oli kokeilla ensimmäiset kilometrit tuota vauhtia, ja mikäli jalka ja kunto kestäisi, mennä sitten tuota vauhtia.  Ja mikäli kunto ei kestäisi, voisi vauhtia hiljentää pari napsua.  Jalan kestämisen osalta ei oikeastaan ollut mitään suunnitelmaa; toivoin vain, että mikäli kantapää kipeytyisi ja meno loppuisi, olisi tämän sopivinta tapahtua lähellä kierroksen täyttymistä...  

 

Joka tapauksessa, koska kunto sekä jalka, ja kroppa yleensäkin, tuntui pitävän tuosta nelosen pinnassa olevasta vauhdista, niin tämä siis vakionopeudensäätimeen ja eikun tossua toisen eteen.  Parin kilometrin jälkeen olin jäänyt juoksemaan yksin, jonkun sata metriä suuremman joukon perässä, mutta kilsojen 2-6 ollessa enempi myötäisen sivutuuleen, ei tämä haitannut.  Eka vitonen täyttyi oman kellon ja järjestäjien kilsamerkintöjen mukaan ajassa 19:59.  Reitin kääntyessä takaisin kaupunkia ja lähtöpaikkaa kohti, tuulikin (joka oli aika kova) kääntyi vastaiseksi, ja mietin kotvasen, että ottaisinko pienellä kirillä kiinni tuon edellä matkaa taittavan porukan, jottei tarvitsisi yksin vastatuulta halkoa.  Arvelin kuitenkin paremmaksi tässä vaiheessa pitää kiinni nykyisestä matkavauhdista, ja yrittää peliliikkeitä vasta toisella tai kolmannella kierroksella.  Sen verran tuo vastatuuli vaikutti, että aavistuksen kevensin efforttia, ja toka vitonen veikin oman kellon mukaan noin 20:06.  Järjestäjien väliaika kympille oli 40:01 eli pientä holkkumaa tässä oli, mutta toki lähdössä meni joku sekunti lähtöviivalle ehtiessä.

 

Tokalle kierrokselle lähdettäessä oli fiilis, koipi ja kunto edelleen ok.  Parilla juoma-asemalla otin urkkajuomaa, ja geelin aina 8-9km välein.  Kolmas vitonen meni aikaan 20:01.  Toista kertaa tuolle vastatuuliosuudelle käännyttäessä oli tuo edelläni juossut porukka päässyt hieman hajoamaan, ja sainkin lähempänä kierroksen täyttymistä kiinni pari M55-sarjan juoksijaa.  Neljäs vitonen täyttyi ajassa 20:02, ja puolimaraton 1:24:39,3.  Hyvin siis aikataulussa, ja olokin kaikin puolin ok.  Kantapäässä ei ollut mitään ylimääräisiä tuntumia, ja enemmän olin huolissani nivusesta, joka kipuili aina ylämäkiin mentäessä, ja toisaalta oikeasta pakarasta, jota kiristeli hieman.  Mutta ei vielä mitään hälyttävää.  

 

Kolmannelle kierrokselle lähtiessä ohitin tuon sarjansa mestaruudesta taistelleen parivaljakon, ja ryhdyin veturikseen seuraavan kierroksen ajaksi.  Väli 20-25km taittui aikaan 20:05, ja seuraava vitonen 20:01.  Tuumiskelin mielessäni, että turha oli lähteä rimpuilemaan mitään loppunostoa tuossa vaiheessa, vaan yrittäisin vain pitää kiinni matkavauhdista, sillä koko ajan piti tehdä enempi töitä jottei vauhti putoaisi.  Viimeiselle kierrokselle lähtiessä kaikki oli edelleen hyvin, vaikka aavistuksen verran vauhti putosikin välillä 30-35km, joka vei aikaa 20:07.  Hyvin huomasi, että hengitys oli jo aika raskasta; kaikki kuitenkin hyvin tuossa 35km kohdassa.  Kohta käännyttäisiin viimeisen kerran vastatuuliosuudelle, ja laskeskelin jo mielessäni, että saisin hyytyä selkeästi, ja silti oma ennätys olisi tulossa.  Kuitenkin 2:50-alitus oli vielä hyvin näpeissä, ja tämä ajatus kannatteli ja motivoi raastamaan.  Kilsat 36, 37 - edelleen sujui hyvin ja muutamia selkiä (joiden otattelin olevan maran viimeisellä kierroksella) tuli tuossa poimittua, hieman kuitenkin pääsi vauhti putoamaan ja kilsat luokkaa 4:01-4:03.  Kilsojen 38 ja 39 välissä viimeiset urkkajuomat huoltopisteeltä huiviin, ja kohti vastatuulta.  Tiukkaa teki, mutta niin teki muutamalla muullakin, jotka sain kiinni ja ohitettua tuolla vastatuuliosuudella.  Kahdeksas vitonen täyttyi ajassa 40:08 eli hitainta menoa tähän saakka, mutta vain vähäsen.  

 

Tuossa vähän ennen 40km kohtaa iski oikeaan kylkeen aika paha pistos, ilmeisesti ennen urkkajuomaa ottamani geeli oli liikaa.  Vauhdin kiristäminen ei onnistunut ilman kipua, mutta toisaalta tuota vähän nelosta hitaampaa vauhtia pystyi hyvin pitämään.  Tätä siis loppuun saakka, ajattelin.  Kilsan 41 jälkeen vielä pieni ylämäki, ja sitten parin tiukan ysikymppikurvin kautta liki loppusuoralle.  Tuossa vaiheessa alkoi olla mahtava fiilis, ja sain viriteltyä pientä loppukiriäkin tuohon, sillä kuulin kovaa kannustusta juuri ohittamalleni juoksijalle, ja pelkäsin että hän pyrkisi vielä kuittaamaan ohituksen - eli pakko oli vielä rypistää.  Oman kellon mukaan tuo viimeinen noin 2,2km menikin tahtia 3:56/km, missä tosiaankin näkyi tuo viimeisen 500 metrin loppukiri, muutoin vauhti oli jo hiipuvaa.  Yhtä kaikki, hyvää tahtia aina viimeiset metrit, ja maaliin ajassa 2:49:10.8 (netto 2:49:08.2).  Siistiä!  Hieman uskalsin toivoa 2:50 pintaan menevää aikaa, mutta selkeä alitus oli kyllä positiivinen yllätys.   

 

Siitäpä sitten palautusjuomaa ja urkkajuomaa muutama mukillinen, nopeat kuulumisten vaihdot parin kilpakumppanin kanssa ja kohti hotellia lämmintä vaatetta etsimään.  Tuossa vaiheessa ei ollut tiedossani tarkka sijoitus, mutta pianpa se selvisi.     

 

Nytpä tässä onkin (ainakin) muutaman päivän toipuminen edessä.  Kantapää on hieman arka, mutta ei (vielä?) mitenkään pahemmin.  Jotain kevyttä palauttavaa pyöräilyä voisi lähipäivinä yrittää, ja sitten palailla jalkojen päälle tuon kantapään tilanteen mukaan.  Tässä olis vielä mahis Joensuussa yrittää puolikkaalle, jos vain jalka ei pahemmin suuttunut.  Katsotaan päivä kerrallaan.

 

 

[Jalmari17]

Su 20.9. meni levon parissa.  Yhteensä maratonviikon juoksut noin 55 kilometriä, lisäksi kevyttä pyöräilyä noin 2,5 tuntia.

 

Ma 21.9. illasta kevyttä fillarointia 18,2km @ 23,5km/h.  

 

Ti 22.9. lyhyt yläkropan kuntopiiri.  Oli ajatus käydä jaloittelemassa, mutta olin työpäivän jälkeen sen verran puhki, että kuntopiiri riitti.

 

Ke 23.9. varovaista hölkkää 9,4km @ 5:31.  Pieniä kiristelyitä ja kipuja siellä, täällä, mutta ei kuitenkaan mitään vakavampaa.  Kantapääkin tuntuu jo olevan aika ok.

 

To 24.9. kevyt 10,2km @ 5:25, keskisyke 121.  

 

Pe 25.9. kevyt 10,2km @ 5:18.

 

La 26.9. välipäivä juoksusta, toki mukavasti tuli raitista ilmaa ja ulkoilua värikuulasodan ja mökkeilyn merkeissä.  

 

Su 27.9. palauttava 7,4km @ 5:49.  Todella varovaista etenemistä, alla parin päivän mökkeily kaveriporukassa joten yritin vain saada ns. pahan hien irti.  Viikon juoksut jäivät reiluun 37 kilsaan.  Josko ensi viikolla sitten enempi.