Pyöräpohdintaa

[iibor]

Kiitos näistä. Näin järkevästi kun ajattelee, niin tällainen aloittelija ei varmasti saa sähkövaihteiden potentiaalista läheskään kaikkea irti. Ja toisaalta, pidemmillä matkoillahan niitä vaihteita ei juurikaan tarvitse renkata...

 

Canyonilta saisi esimerkiksi Speedmax 8.0 CF:n Ultegran-osilla ja Mavicin hiilarikiekoilla 2999e. Tuossahan se voisi olla. Halvin Di2 kustantaa sen 4500e, niin kyllähän tuolla säästöön jäävällä 1500e mukavasti upgreidaisi pyörään vaikka mitä.

[LauriH]

8 tuntia sitten, iibor kirjoitti:

Kiitos näistä. Näin järkevästi kun ajattelee, niin tällainen aloittelija ei varmasti saa sähkövaihteiden potentiaalista läheskään kaikkea irti. Ja toisaalta, pidemmillä matkoillahan niitä vaihteita ei juurikaan tarvitse renkata...

 

Itse olen ymmärtänyt, että kyllä sähkövaihteiden vaivattomuus hyödyttää ihan kaikkia tasosta riippumatta. Erityisesti sitä aloittelijaa joka ei ole niin perehtynyt mekaanisten vaihteiden säätämiseen. Jos itse olisin nyt ostamassa uutta triathlonpyörää ja säästämässä siihen niin kyllä sähköt hommaisin. Mekaanisia saa vähän väliä olla säätämässä ja olisi sitä parempaakin tekemistä. Toki jos ei budjetti riitä niin kyllä sitä sitten niiden kanssa vekslaa ja onhan se kohtuullisen kallis investointi. Pyöräilyssä ainakin minulle ikävintä on se kalustosäätö ja pyörän peseminen verrattuna esim. juoksuun.

[Spica]

17 tuntia sitten, iibor kirjoitti:

Ensi kauden pyöräpohdinta on jo alkanut. Koska budjetti on hieman rajallinen, mutta sähkövaihteita tekisi mieli, niin kertokaan hyviä syitä sille miksi EI pitäisi ostaa sähkövaihteita vaan tyytyä mekaanisiin? 😄

Lähde liikkeelle sopivasta geomeyriasta. Ihan kaikki rungot ei sovi kaikille. Kun sopivan kokoinen runko ( pyörä, johon saat optimaalisen asennon) on löytynyt, siihen mietit sopivan kalliin osasarjan. Usein sähköt on yli 1k e kalliimmat jopa, jolla saa sitten jo parhaimpia kisavanteita. Toki jos rahasta ei ole kiinni, monet top end rungot tullee nykyään jo sähköllä valmiiksi tarjouksissa. Rungon ero wattikeskustelussa on lopulta hyvin marginaalinen vs kaikki muu, jos asento saadaan sillä rungolla sulle optimaaliseksi. 

 

Toki oma hinta pitää laittaa estetiikalle - nopealta omaan silmään näyttävää pyörää ajanee enemmän ja kovempaa ! 😉

[villea]

Minulla on nyt ollut 5 vuotta Feltin b12 Ultegran osilla, enkä ole tainnut kertaakaan säätää vaihteita itse. Noin kerran vuodessa olen käyttänyt pyörän huollossa jossa säätävät nuo kuitenkin tarvittaessa samalla kun vaihtavat kuluneita osia. Pari viikkoa sitten oli huolto viimeiksi, ja sitä ennen oli ehkä ensimmäisen kerran sellaista välillä, että vaihde ei mennyt ihan kohdallaan päälle vaan joutui vipua jonkun vaihteen kohdalla painamaan pikkuisen "yli" välillä. Niin vähän haittasi, etten viitsinyt edes säätää itse kun oli huolto tulossa.

 

Noissa tri pyörissä vaihdevivut ovat aerokahvojen päässä ja toimivat yksinkertaisemmin kuin jarruihin integroidut. Ehkä säädön tarpeen vähäisyys johtuu siitä, tai sitten ajan vain niin vähän. Jatkuvasti niitä ei kuitenkaan tarvitse rassata.

[AnttiSn]

Juurikin noin kuin villea tuossa toteaa. Eipä oo itelläkään ollu koskaan tarvetta säätää vaihteita tri-pyörästä. Cyclosta saanut kyllä ruuveja kieritellä. Hyvähän tuo taito on jokatapauksessa itse osata, ettei vaihteiden säädön takia tarvitse huoltoon mennä tahi viime hetken paniikissa siirtyneet vaihteet saa kuntoon kisapäivän aattona. Itse huoltanut cyclon käytännössä 100% omin käsin, poislukien monimutkaiset osien uusimiset. Tri-pyörään en ole huoltomielessä tehnyt mitään muuta kuin pesua ja ketjujen rasvausta ja tämän lisäksi käyttänyt aina ennen kisaa "kevythuollossa". Siellä ne kiristelee kaikki ruuvit, tekee perussäädöt ja tarkistaa osien kuluman ja tarvittaessa vaihtoa sitten. Kun nätisti kysäisee, niin samaan hintaan yleensä saanut huolellisen voimalinjan pesun (siis rissat ja muut osaset ketjun lisäksi) ja tietysti rasvauksenkin saa, mutta itse pyytänyt aina ketjun kuivana ja sitten itse kelin mukaan rasvaillut kisaa edeltävän päivän aamuna. Yksi etu, jota nyt ei ole mainittu noista sähkövaihteista on kyky vaihtaa yhtäaikaa eteen ja taakse ja useita pykäliä kerralla. Harvemminhan tuommoista kisoissa tarvitsee, mutta sellainen fakta nyt on olemassa. 

 

Nyt tässä parina päivänä tutustunut tarkemmin, sattuneesta syystä, pyöräilyn aerodynamiikkaan. Mullahan sattuu olemaan sellainen hassu tilanne, että yksi hyvä kollega tehnyt opetustöitä Sports Science alalla ja siihen yhtenä isompana projektina männä vuosina kuului erään tanskalaisen kaverin kaluston optimointi. Hän oli aikeissa tehdä 1h maailmanennätyksen sisäpyöräilyssä, taisi lopulta epäonnistua täpärästi yrityksessään. Mutta joka tapauksessa he tekivät paljon tutkimusta aiheesta sisältäen tuulitunneliaikaa ja kaikenlaista optimointia ennen sitä varsinaista yritystä. Sain sitten luettavaksi erään opiskelijan opinnäytetyön tuosta projektista ja nyt iltaviihteenä lukenut ja yrittänyt ymmärtää perusjuttuja lähtien ihan perusyhtälöistä. Hauskaa ajanvietettä näin ylimenokaudella!

 

Periaatteessa homma on kyllä hyvinkin simppeliä paperilla, mutta käytännössä ei niinkään simppeliä. Karkeasti ottaen kaikki pohjautuu ymmärrykseen mitä aerodynamic drag (=ilmanvastus) on, tai oikeastaan mitkä asiat siihen vaikuttaa. Tämä siksi, että relevanteissa nopeuksissa merkittävin etenemistä hidastava tekijä on juurikin ilmanvastus (myös vierimisvastus vaikuttaa, mutta se on toinen tarina - osta Contin hyvät renkaat ja pumppaa sopivat paineet ja olet ratkaissut ongelman, se on paria kertaluokkaa helpompi ratkaista siis). Lyhyesti vaikuttavat asiat ovat: ilman tiheys (et voi itse kontrolloida, tai ainaskin toivottavasti se on kaikille sama), pyöräilijän nopeus (vaikka voitkin kontrolloida, niin harvemmin halutaan pienentää nopeutta vähentääkseen ilmanvastusta!), ja sitten ne kaksi tärkeintä eli Cd (=kitkakerroin) ja A (=poikkipinta-ala). Näistä siis tulee tuo maaginen yhdistelmä CdA, joka käytännössä on kahden ilmanvastukseen merkittävän ja pyöräilijän kontrolloitavissa olevan asian tulo.

 

Kuten on helppo ymmärtää, niin eroavaisuudet Assa eri pyörien välillä ovat kohtuu pieniä, jos nyt puhutaan edes jollain tavalla ajatuksen kanssa suunnitellusta tri-pyörästä. Helppo myös vertailla. Laita pyörät vierekkäin, mene katsomaan edestä ja se kumpi näyttää pienemmältä on pienempi A (ei siis välttämättä kuitenkaan nopeampi). Jos ei silmä erota, ota kuva ja maalaa mustaksi pyörä ja laske automaattisella ohjelmalla pikselit - enemmän pikseleitä on huonompi. Sitten vaikeampi on analysoida miten pyörän eri komponentit vaikuttaa tuohon kitkakertoimeen, mutta käytännössä kaikki ulokkeet ja terävät kulmat on hitaita ja sulavat kaarevat pinnat nopeita. Jottei asia olisi niin yksinkertainen, niin pienentämällä poikkipinta-alaa usein kasvatetaan kitkakerrointa, ja päinvastoin. Eli pyöränsuunnittelijan pitää löytää sopiva kombinaatio noista, ja se onnistuu käyttämällä kameraa ja tuulitunnelia! Onneksemme kuitenkin siihen pyörään istuu myös se ajaja, ja sattuu olemaan niin, että sekä A että myös Cd koko pyöräilijä-ajaja kombolle määräytyy pääosin sen ajajan ominaisuuksien suhteen. Siihen pätee samat lainalaisuudet, pienennä A ja saat nopeamman asennon. Mutta kuten yllä, pienempi A saattaa vastata suurempaa Cd, jolloin asento ei olekaan yhtään nopeampi. Se miten Cd käyttäytyy eri asennoissa on haastavampi juttu. Pitäisi yrittää esittää enemmän luotia ja vähemmän lautasta, siitä tuossa on karkeasti ottaen kyse! Mutta tarinan opetus oli siis, että älä usko liian paljon markkinointiin "nopeast pyörästä", kun systeemin nopeuden ratkaiset enemmänkin sinä itse!

 

Joten tiivistettynä: osta sellainen pyörä, joka näyttää sinusta nopealle, mutta erityisesti sopii juuri sinun mittoihisi. Tällöin todennäköisyys saada itselle nopea pyörä on oikeasti hyvä, koska saat asentosi säädettyä optimaaliseksi! Sitten päästäänkin siihen prosessiin, jossa itse nyt eli miten päästään siihen optimaaliseen asentoon...

[juusok]

12 tuntia sitten, LauriH kirjoitti:

Itse olen ymmärtänyt, että kyllä sähköavustuksen vaivattomuus hyödyttää ihan kaikkia tasosta riippumatta.

 

Samaa mieltä, ehdottomasti!

[second]

21 minuuttia sitten, AnttiSn kirjoitti:

käytännössä kaikki ulokkeet ja terävät kulmat on hitaita ja sulavat kaarevat pinnat nopeita. 

 

Melkein hävettää pätkäistä tuo sinun teksti koska siinä on paljon asiaa mutta:

 

Tämä on selvä. Ei tarvitse laihduttaa, vaan lempeän kaareva läski on nopeampi. Tämä tuli helpotuksena.

 

Appi-ukko on nopeuslaskija, en kyllä hirvittävästi ole kysellyt aerodynamiikasta, mutta onhan sitä sivuttu joskus. Sillä puolella haasteita aiheuttaa enemmän paketin ("muna-asento") pitäminen kasassa kun mennään lähes tai yli 200km/h vauhteja. Triathlonia ja ylipäätään pyöräilyä ajatellen haasteet on enemmänkin siinä että samaa asentoa kyetään pitämään yllä tuntikausia.

 

 

Kaippa tuostakin kuvasta näkee mistä on kysymys kun puhutaan aerodynaamisesta asennosta, suurin ero on juuri tuo että nopeuslaskussa kontaktipinnan pitäisi olla kohtuu leveä tasapainon ylläpitämiseksi joten jalat on leveällä ja se vaikuttaa varmaan kyynärpäiden sijoitteluun.

 

Ja olethan sinäkin omaa asentoasi analysoinut juuri samaan tapaan, etenkin mitä tulee kyynärvarsi-käsi-kasvo linjaan.

 

Ja sitten tuo vaatetuskysymys on kokonaan oma juttunsa, yksittäisellä kisapuvulla ei montaa laskua tehdä kun se jo löystyy ja alkaa hidastaa vauhteja. Nopeuslasku on todella pitkälle välineurheilua.

[villea]

12 minuuttia sitten, second kirjoitti:

Appi-ukko on nopeuslaskija, en kyllä hirvittävästi ole kysellyt aerodynamiikasta, mutta onhan sitä sivuttu joskus. Sillä puolella haasteita aiheuttaa enemmän paketin ("muna-asento") pitäminen kasassa kun mennään lähes tai yli 200km/h vauhteja. Triathlonia ja ylipäätään pyöräilyä ajatellen haasteet on enemmänkin siinä että samaa asentoa kyetään pitämään yllä tuntikausia.

 

Minä olen aina yrittänyt mennä pyörälläkin muna asennossa.

 

56 minuuttia sitten, AnttiSn kirjoitti:

Sain sitten luettavaksi erään opiskelijan opinnäytetyön tuosta projektista ja nyt iltaviihteenä lukenut ja yrittänyt ymmärtää perusjuttuja lähtien ihan perusyhtälöistä. Hauskaa ajanvietettä näin ylimenokaudella!

 

Kerrotko referenssin, olisi hauska vilkaista.

[second]

tunti sitten, villea kirjoitti:

 

Minä olen aina yrittänyt mennä pyörälläkin muna asennossa.

 

 

Periaatteet varmasti pitkälti samat. En tiedä olisiko nopeuslaskun puolelta mitään opittavaa, noilla aerodynamiikka on kuitenkin kaikki kaikessa ja kuulemma mm. mäkihyppääjät on kuulemma olleet nopeuslaskijoiden opissa. Kuulemma.

 

Vaikka kyllä kai pyöräilypuolella näitä on mietitty sen verran isolla rahalla että lieneekö mitään opittavaa lajin ulkopuolelta. 

[perttu]

Kyllähän pyöräilyssäkin tosiaan on paljon testattu asentoja ja varusteita tuulitunneleissa ym. kuten nopeuslaskussakin. Toki fillarilla se on aina vähän myös henkilökohtainen kompromissi sen tuotetun voiman ja aerodynamiikan välillä ja pidemmässä ajossa myös mukavuuden (pystyykö pysymään siinä koko ajan vai onko tuulipussi avattava välillä, triathlonissa juoksemaan sen jälkeen), ruuansulatuksen ym. suhteen.

[miquel]

12 tuntia sitten, second kirjoitti:

Vaikka kyllä kai pyöräilypuolella näitä on mietitty sen verran isolla rahalla että lieneekö mitään opittavaa lajin ulkopuolelta. 

 

Tästä ainakin yksi viimeaikaisin esimerkki lienee tuo SwissSide yhteistyö INEOS tallin kanssa. SwissSide taas on spin off F1 maailmasta (Sauber?).

 

Itse olen taas vakuuttunut, että huipputallien ja pyöräilijöiden taustajoukot kääntävät jokaisen mahdollisen kiven lajista riippumatta oppiakseen uutta ja kehittyäkseen.

[juusok]

17 tuntia sitten, perttu kirjoitti:

Toki fillarilla se on aina vähän myös henkilökohtainen kompromissi sen tuotetun voiman ja aerodynamiikan välillä ja pidemmässä ajossa myös mukavuuden (pystyykö pysymään siinä koko ajan vai onko tuulipussi avattava välillä, triathlonissa juoksemaan sen jälkeen), ruuansulatuksen ym. suhteen.

 

Nojapyörä olisi kova, jos sallittaisiin.

[iibor]

Hyvää keskustelua ollut täällä. Kiitos myös vinkkejä ja neuvoja antaneille.

 

Tänään tuli lisää hämmennystä tähän pyöräasiaan, kun eräässä mittatilauspyöriäkin valmistavassa liikkeessä oltiin sitä mieltä, ettei tässä vaiheessa harrastusta tri-pyörästä saa oikein sitä etua mihin siitä osaavissa käsissä on. Tai lähinnä suositteli mieluummin oikean kokoista maantiepyörää nyt alkuun. Mitäs täällä ollaan tuosta mieltä?

 

Vaikeita juttuja nää, perkele. Pitäis melkein saada oikean kokoinen tri-pyörä hetkeks lainaan ja ajella sillä. Millään ei tekis mieli hommata maantiefillaria enää tuohon crossarin rinnalle.

[LauriH]

28 minuuttia sitten, iibor kirjoitti:

Vaikeita juttuja nää, perkele. Pitäis melkein saada oikean kokoinen tri-pyörä hetkeks lainaan ja ajella sillä. Millään ei tekis mieli hommata maantiefillaria enää tuohon crossarin rinnalle.

 

Itse en ainakaan hommaisi enää maantiepyörää jos löytyy jo cyclocrossi. Toki jos rahaa ja säilytystilaa on paljon niin mikäs siinä, mutta ei kyllä muuten. Samalla tavalla sen tripyörän voi myydä pois kuin maantiepyöränkin sikäli jos into harrastamiseen loppuu. Tämä tosin sillä huomautuksella, että et halua palavasti kilpailla pelkästään sprintti- ja olympiamatkan triathlonissa, jossa siis tripyörät on usein (muttei ihan aina) kiellettyjä.