Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Stryd Running Powermeter -tehomittari

Arvostele ketju:


Recommended Posts

  • 2 weeks later...
  • Vieras
Guest Askellus pielessä
7 tuntia sitten, juusok kirjoitti:

Huomasinpa muuten sattumalta kenkiä vaihtaessa, että Stryd mittaa matkan äärimmäisen tarkasti vain vasemmassa jalassa. Oikeassa tulee n. 200-300m ekstraa / 10km.

 

Outoa, ja varmasti yksilöllistä. Pitänee tutkia asiaa lisää...

Epätasapaino askelluksessa.

 

Mua kovasti ihmetyttää mihin tätä laitetta tarvitaan, kun GPS-mittaa matkan ja nopeuden, eikä tehomittauksella ole juoksussa kovinkaan paljon käyttöä.

Link to post
Share on other sites
17 minuuttia sitten, Guest Askellus pielessä kirjoitti:

Epätasapaino askelluksessa.

 

Mua kovasti ihmetyttää mihin tätä laitetta tarvitaan, kun GPS-mittaa matkan ja nopeuden, eikä tehomittauksella ole juoksussa kovinkaan paljon käyttöä.

Aikaisemmin oli puhetta että tällä saa tarkan hetkellisen nopeuden.

 

Käsittääkseni tehon mittauksella voi optimoida rasitusta. Eli kun juokset tietyllä tasaisella teholla niin pääset optimaaliseen tulokseen. Tasaisella saman asian hoitaa käsittääkseni sykkeen seuraaminen. Onko se sitten mäkisempi maasto jossa tehon seuraamisesta pitäisi olla enemmän apua. Mäet tuo rasitusta joka nostaa tehoa. Muutoksen näkee helpommin tehosta kuin sykkeestä? Korjatkaa viisaammat onko näin?

Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, Guest Askellus pielessä kirjoitti:

Epätasapaino askelluksessa.

 

Siitähän se tottakai varmasti johtuu, mutta insinöörimieli pohtii että miksi? Kyllähän molemmat jalat kuitenkin kulkevat saman matkan ja laitteen kiihtyvyysanturi mittaa tai pitäisi mitata tarkasti jokaisen askeleen pituus.

 

Minulla on poikkeuksellisen epätasainen askellus, koska toinen nilkka on käytännössä titaania ja se ei jousta lähellekään normaalilla tavalla. Itse en (enää) eroa huomaa, mutta Garminin running dynamics mittaa tämän niin, että terveemmälle jalalle tulee selvästi enemmän kuormaa (52% vs 48% tms). Selvyydeksi se on juurikin terve jalka, jonka kanssa Stryd mittaa tarkemmin, aivan sattumalta se on tähän mennessä ollut aina samassa jalassa, nyt kengänvaihdon yhteydessä tuli laitettua ensimmäistä kertaa toiseen jalkaan...

 

2 tuntia sitten, Seppo kirjoitti:

Aikaisemmin oli puhetta että tällä saa tarkan hetkellisen nopeuden.

 

Käsittääkseni tehon mittauksella voi optimoida rasitusta. Eli kun juokset tietyllä tasaisella teholla niin pääset optimaaliseen tulokseen. Tasaisella saman asian hoitaa käsittääkseni sykkeen seuraaminen. Onko se sitten mäkisempi maasto jossa tehon seuraamisesta pitäisi olla enemmän apua. Mäet tuo rasitusta joka nostaa tehoa. Muutoksen näkee helpommin tehosta kuin sykkeestä? Korjatkaa viisaammat onko näin?

 

Tarkka hetkellinen nopeus on se suurin etu, ja sen saa nykyään myös sillä puolet halvemmalla ei-teho -Strydillä. Lisäksi nopeus- ja matkamittaus on tarkka silloinkin kun GPS ei ole, tunneleissa, sisällä, matolla, pilvenpiirtäjien välissä, liikkuvan laivan kannella (!) jne.

 

Tehonmittauksen käyttö juoksutreeneissä on vielä alkuvaiheessaan, samaan tapaan kuin sykemittaus oli aikanaan sykemittarien yleistyessä, eikä kaikkia mahdollisuuksia ole vielä varmasti ymmärretty eikä hyödynnetty. Kun tasaisella vauhti vielä korreloi rasituksen kanssa, mäkisemmässä maastossa näin ei ole. Tehomittaus antaa silloin referenssin, johon voi omaa syketasoaan verrata.

 

Lisäksi olen huomannut, että varsinkin juuri mäkisemmässä maastossa on helpompi juosta tasateholla, kuin tasasykkeellä. Kun syke lähtee nousemaan, menet jo aivan liian kovaa ja vauhtia pitää laskea aivan liikaa, jotta sykkeen saa kuriin. Tehomittaus reagoi välittömästi ja mäet voi mennä paljon tasaisemmalla vauhdilla, ilman sykepiikkejä.

Link to post
Share on other sites

AB-testaus tehty, neljä täsmälleen samaa tasan kympin lenkkiä kahdella Strydillä kahdessa eri jalossa. Lopputulema on, että minun jaloilla Stryd mittaa matkaa tarkasti vain vasemmassa jalassa, oikeassa tulee 200-300m liikaa kympillä. Sen sijaan tehonmittaus on johdonmukainen molemmissa jaloissa, sama tasavauhtinen mäki menee samalla teholla kaikissa tilanteissa (6:00 min/km, 215W).

 

Viidennellä lenkillä kokeilin pitää Strydiä molemmissa jaloissa, mutta jotenkin ne sekoittivat toisensa, koska toinen näytti 40% enemmän matkaa kuin toinen. Luulen kyllä että jotenkin sotkin kellojen paritukset, kun yleensä molemmat strydit ovat paritettuna koko ajan ja luonnollisesti normaalisti vain yksi on kiinni kenkäparissa kerrallaan. Koitan toistaa tämän testin niin, että poistan paritukset kokonaan ja katson matkat vasta jälkikäteen offline -synkillä.

Link to post
Share on other sites
  • 2 weeks later...
On 26.2.2018 at 11.12, juusok kirjoitti:

Lopputulema on, että minun jaloilla Stryd mittaa matkaa tarkasti vain vasemmassa jalassa, oikeassa tulee 200-300m liikaa kympillä.

 

Ei pitäisi olla mahdollista jos teet kalibroinnin oikein molemmille jaloille erikseen. Jalkojen liike ja ominaisuudet kun saattaa olla epäsymmetriset (kuten jo aiemmin mainitsit) niin periaatteessa molemmat jalat vaatii aina oman kalibrointikertoimen (joka löytyy sieltä valikoista). Saman kertoimen käyttö voi johtaa mihin tulokseen tahansa riippuen henkilöstä.

Link to post
Share on other sites
5 tuntia sitten, LauriH kirjoitti:

Ei pitäisi olla mahdollista jos teet kalibroinnin oikein molemmille jaloille erikseen.

 

Tässä puhuttiin kalibroimattomasta tuloksesta. Stryd toimii >90% tapauksista tarkasti ilman kalibrointia.

 

En silti täysin ymmärrä miten tuo on mahdollista, koska Stryd mittaa jokaisen askeleen pituuden erikseen ja molemmat jalat kulkevat kaiketi saman matkan, vaikka askel olisi epätasapainossa?

 

Lisäksi kalibrointia ei voi kai tehdä jaloille erikseen, kun ainakin oma kello tukee vain yhtä kalibrointikerrointa per laite?

Link to post
Share on other sites

Eihän tässä sitten ole ongelmaa jos kalibrointia ei ole tehty.

 

Mitä tulee kalibroinnin tarpeeseen, jokainen elektroninen sensori pitää aina kalibroida tavalla tai toisella. Sensori tuottaa vaan raakadataa jalkojen liikkestä (kiihtyvyydestä), mutta varsinaisen askelpituuden laskeminen tuosta datasta vaatii tiettyjä vakioita, jotka tulee kalibroinnista. 

 

Harva haluaa pitää kahta Strydiä yhtä aikaa eikä sille ole oikein tarvettakaan. Näin ollen useamman kalibrointikertoimen käyttö lienee turhaa.

Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, LauriH kirjoitti:

Mitä tulee kalibroinnin tarpeeseen, jokainen elektroninen sensori pitää aina kalibroida tavalla tai toisella. Sensori tuottaa vaan raakadataa jalkojen liikkestä (kiihtyvyydestä), mutta varsinaisen askelpituuden laskeminen tuosta datasta vaatii tiettyjä vakioita, jotka tulee kalibroinnista. 

 

Harva haluaa pitää kahta Strydiä yhtä aikaa eikä sille ole oikein tarvettakaan. Näin ollen useamman kalibrointikertoimen käyttö lienee turhaa.

 

Stryd mittaa siirtymän ja siten varsinaisen askelpituuden kiihtyvyydestä ottamalla näytteitä korkealla näytteenottotaajuudella ja integroimalla tuloksen jokaiselle askeleelle. Siten se ei tarvitse periaatteessa kalibrointia peruspodien tapaan.

 

Tarve kahdelle kertoimelle tulisi yhden Strydin käyttämisestä yhtä aikaa, mutta eri jaloissa. Näin ollen useamman kalibrointikertoimen käyttömahdollisuus olisi hyödyllinen.

Link to post
Share on other sites
  • Vieras
31 minuuttia sitten, juusok kirjoitti:

 

Stryd mittaa siirtymän ja siten varsinaisen askelpituuden kiihtyvyydestä ottamalla näytteitä korkealla näytteenottotaajuudella ja integroimalla tuloksen jokaiselle askeleelle. Siten se ei tarvitse periaatteessa kalibrointia peruspodien tapaan.

 

Tarve kahdelle kertoimelle tulisi yhden Strydin käyttämisestä yhtä aikaa, mutta eri jaloissa. Näin ollen useamman kalibrointikertoimen käyttömahdollisuus olisi hyödyllinen.

Miten käytetään yhtä podia yhtä aikaa eri jaloissa?

Link to post
Share on other sites

Osallistu keskusteluun

You are posting as a guest. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...
  • Our picks

    • Osallistu tutkimukseen, jossa vertaillaan ennalta määritettyä ja yksilöllisesti mukautuvaa juoksuohjelmaa määrä- ja intervalliharjoitusjaksoilla!
      Tämmöistä olisi tarjolla Jyväskylän yliopiston toimesta:
       
      "Kaipaatko harjoitteluusi uutta potkua? Osallistu tutkimukseen, jossa vertaillaan ennalta määritettyä ja yksilöllisesti mukautuvaa juoksuohjelmaa määrä- ja intervalliharjoitusjaksoilla!
       
      Huhti-toukokuun  2021 aikana alkaa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian kestävyysharjoittelututkimus, johon rekrytoidaan tutkittaviksi perusterveitä kestävyysharjoittelutaustan omaavia ja säännöllisesti juosten harjoittelevia (4-6x/vko) 20-45-vuotiaita miehiä (20 hlö) ja naisia (20 hlö). 
       
      Tutkimus koostuu kolmen viikon valmistavasta jaksosta, kuuden viikon määräjaksosta sekä kuuden viikon intervallijaksosta. Jokaista jaksoa edeltää ja seuraa testiviikko, jonka aikana tehdään tutkimukseen liittyviä suorituskykytestejä ja paastomittauksia. Tutkimukseen osallistuvat saavat tutkimusjakson ajaksi juoksuharjoitusohjelman sekä tarkkaa tietoa omasta kestävyyssuorituskyvystään ja palautumistilastaan." 
       
      Linkki: https://www.jyu.fi/sport/fi/ajankohtaista/uutiset/osallistu-tutkimukseen-jossa-vertaillaan-ennalta-maaritettya-ja-yksilollisesti-mukautuvaa-juoksuohjelmaa-maara-ja-intervalliharjoitusjaksoilla?fbclid=IwAR1wT-CyCYHndjLDWEy_u8c_6Aw5n41crFG3VA3wP4Ih3P1odLQdKaXKxNI
       

       
      Olettaisin etteivät tarkoita perusterveillä pelkästään 3h alittajia 🙂
      • 1 vastaus
×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy