Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Sign in to follow this  
X66

18. Kaukopartiohiihto 19. - 21.2.2016

Recommended Posts

Tämä julkaistiin jo kesällä, mutta laitetaan tännekin:

"Kaukopartiohiihto siirtyy viikkoa "aikaisemmin" hiihdettäväksi Finlandiahiihdon siirtymisen vuoksi. 2016 hiihdossa on uutta Utti - Enäjärvi - Myllykoski-reitti, jossa latu tehdään hiihtämällä. Ko. reitti on käytössä sekä perjantaina että lauantaina."

http://www.kouvu.fi/index.php?page=kutsu

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Bröd

Tänne voisi taas mennä muutaman välivuoden jälkeen. Tosin edellyttää, että tulee lunta ja kunnon talvi. Joku vuosi tuli melkein käveltyä enemmin kuin hiihdettyä tuolla, siihen en kyllä enää lähde. Muuten paras hiihtotapahtuma missä olen ollut!

Share this post


Link to post
Share on other sites

No nyt alkaa kohta tekolunta olla täällä etelässäkin, lupailevat latuja pääkaupunkiseudulle vuodenvaihteessa.Hiihtoharjoitteluaikaa jäänee noin 6 viikkoa; pitäisi riittää vaikka onkin pari viikkoa viime vuotista vähemmän.

Itse tapahtuma on kyllä ainutlaatuinen: eräsukset, hiihdetään yön yli, pitkät reitit vaihtelevilla pohjilla, pääosin omatoiminen huolto ja hiihtoporukka tosi reipasta ja ystävällistä kaikista haasteista huolimatta (tai niistä johtuen :039:).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt olisi taas hupia tarjolla 48h edestä, Koko viime viikko meni lumitilannetta jännittäessä mutta onneksi lähteneen lumen tilalle tuli reilusti uutta.

 

http://www.kouvu.fi/  kertoo:

"18. Kaukopartiohiihto järjestetään 19.- 21.2.2016,  märkää lunta satoi yli 10cm ja vikkolle on luvassa pikku pakkasta - LUVASSA LOISTAVA HIIHTOKELI!.
 
Ilmoittautumisia otetaan vastaan.
 

Eteläinen reitti Utti - Enäjärvi - Myllykoski - Utti joudutaan jättämään pois käytöstä. Käytössä on yksi 75 km lenkki: Utti - Paaskoski - Voikkaa - Kuusankoski - Anhava (ja takaisin).


Kolme kynnöspeltoa matkalla ja metsäisissä paikoissa maastossa lunta on niukasti; suositellaan järjestäjän suksia!"

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaukopartiohiihdossa oli taas tunnelma kohdallaan, vaikka ilmeisesti talven säät olivat verottaneet osanottajajoukkoa. Suurkiitos järjestäjille hienon tapahtuman tekemisestä!

 

Tiivistelmä Kouvun sivuilta:

"18. Kaukopartiohiihto hiidetty; keli oli vaativin hiihdon 19 vuoden historiassa.

Lumisade ja märkä takkuava lumi asettivat omat haasteensa hiihtäjille ja huoltajille tämän vuotisessa tapahtumassa."

Yksi hiihtäjä suoriutui vaikeista olosuhteista huolimatta 300 km:n matkasta. Voitelun haasteista huolimatta sitkeyttä ja kuntoa riitti sitäkin enemmän!

 

Oma hiihto alkoi perjantaina aamuvarhaisella. Vaikka muutama porukka lähti ennen meitä, pääsin silti latu-uralla avaajan tehtäviin. Edellisenä yönä oli satanut muutama sentti pakkaslunta. Ehkä viiden kilometrin jälkeen nuorempien miesten ryhmä ohitti ja pääsimme nauttimaan avatusta ladusta. Luisto parani mukavaksi Lehtomäen kohdalla kun Laukkanen ajeli kelkalla ohi ja teki kelkkalenkin Anhavan lenkin juurelle. Metsäosuus oli taas tutun haastava juurakkoineen mutta lunta oli hiukan enemmän kuin viime vuonna. Pelto-osuudelle luvan parit kynnökset olivat peittyneet lumesta ja olivat vain vähän muhkuraisia. Anhavan lenkillä oli taas enemmän uutta lunta,ja kumma kyllä saavuimme ensimmäisenä majalle.

Paluumatka Ahavan eteläistä lenkkiä oli lähes koskematon, vain yksi hiihtäjä tuli vastaan ja ylämäissä vähäinenkin pito alkoi hävitä. Pelto-osuudella latu alkoi jo liippaantua ja luisto oli ihan mukava. Metsään päästyämme tuskailimme taas pidon kanssa, jota saatiin sitten enemmän pohjaan vasta Utissa. Eka lenkki vähemmän tuoreena noin 10.5 tuntia.

Toisen lenkin aikana alkoi selkeämmin sataa, ensin jäätävää tihkua joka liukasti latua. Paluumatkalla tihku sitten muuttui yhdestä pakkasasteesta huolimatta märäksi lumeksi, joka alkoi yhä pahemmin tarttua pohjaan. Anhavalla katselin hiukan hämmästellen erään hiihtäjäparin liisterivoitelua. Törmättiinkin sitten matkalla ja Paaskoskella, ja huumoria riitti vaikka alkuun hyvä voitelu osoittautui sitten mahdottomaksi hiihtää.

Itsellä jäivät tavoitteet toteutumatta mutta kumma kyllä kultamitali tuli kahdesta kierroksesta. Motivaatio alkoi hiipua heti alussa hitaaseen vauhtiin, eikä se oikein kohonnut koko reissulla. Päätin lopulta huonosti sujuvan yösyömisen vuoksi jättää sikseen, mutta huono syyhän tuo oli. Vointi oli kuitenkin 150 km kohdalla parempii kuin vuosi sitten ja palautuminen seuraavana päivänä ilman pienintäkään hiertymää jo hyvällä tolalla. Jotenkin kompuutteri tuli siihen tulokseen että huono pito (nostaa sykettä) ja ladun aukaisu (nostaa sykettä) syö resursseja liikaa jo alkumatkasta odotettavissa olevasta säästä puhumattakaan.

Vinkkinä tuleville yrittäjille että ruokaa kannattaa ottaa makean lisäksi myös suolaista, ja että nollakelin uudella lumella voiteleminen käy hankalaksi jolloin muuten vähän hitaammat suomupohjat voivat olla ne parhaat.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Viime viikolla kuulin ensimmäisen kerran tästä kaukopartiohiihdosta.  Kuulosti mielenkiintoiselta, mutta jäin kyllä miettimään, että saakohan niitä armeijan suksia pitämään. Ja että olisikohan niillä turhauttavaa hiihtää noin pitkää matkaa jos ei pidä. No, voitelisi sukset useaan otteeseen matkan varrella.

Ja muutenkin se olisi vähän toisenlaista hiihtoa kuin oikealla ladulla. Kun armeijassa ollessa muutama kilometri hiihdettiin, niin sehän oli kävelyä sukset jalassa ja alamäessä liukumista, joten kai niillä suksilla pääsisi eteenpäin.

Ehkä olisi parempi aloittaa jostakin astetta kevyemmästä tapahtumasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä intin sukset saa pitämään, siinä missä tavallisetkin sukset, eli kelistä riippuu. Hankalassa kelissä liisteri pitää parhaiten, mutta purkkia on helpompi lisätä matkan varrella. Järjestäjiltä voi vuokrata sukset valmiiksi voideltuina. Kaukopartiohiihdossa on myös hyvin lyhyitäkin matkoja, ehkä 35 km alkaen. Lumen vähyys siellä on yleensä ollut suurin ongelma.

Ei niillä intin suksilla ja etenkään saappailla mitään lennokasta potkua tehdä, mutta juuri tuollainen liukuva, mutta voimia säästävä meno auttaakin siinä, ettei esim. selkä ja hartiat rasitu niin paljon kuin tavallisessa pertsassa. Tänä talvena olen hiihtänyt tavallista pertsaa ja tuntuu siltä, että helpommin saan vammoja tavallisilla suksilla kuin niillä kolme kertaa painavammilla haloilla. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Utissa on pulaa lumesta, tämän vuoden hiihdosta päätös ensi viikolla (järjestetään, perutaan vai lykätään). Toivottavasti tulee ennustetta enemmän lunta.

 

Pidon kannalta varmempi vaihtoehto on käyttää suomupohjasuksia kuin voideltavia. Itselläni on -90 SA Järviset mustalla kuluneella pohjalla, ja niissä pito toimii yleensä vähintään kohtuullisesti ja luisto on ok. En osaa kuitenkaan suositella Utin suomupohjaisia vaalealla pohjalla kun en ole niitä kokeillut (en muista oliko siellä myös mustapohjaisia). Periaatteessa mustan graffitin sotkeminen ämpärimuovipohjaan vaikuttaa lähinnä kylmällä kelillä ja lämpimällä vaalea on parempi. Suomupohjat syövät kyllä luistoa, mutta jos ei yritä yli 200 km matkoja niin tuo ei liene niin tärkeää.

Itse en lähtisi liisterien kanssa läträämään vaan tyydyn mieluummin välttävään pitoon ja yleispurkkivoiteisiin.

Eräsuksilla taloudellisen hiihtämisen idea on sellainen, että koska sukset ja saappaat painavat paljon, niin suksia ei turhaan nostella. Perinteisessä taloudellisempaa on tihentää potkua kuin pidentää sitä, ja luistelukin onnistuu kun potku on hyvin lähellä kulkusuuntaa eikä jalkaa nosta liikaa.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voikohan matkalla eksyä helposti. Youtubesta katselin videota tältä reitiltä, ja ainakin kuvatuilla pätkillä miekkonen hiihteli pikkuteiden reunoja. Jos pimeässä väsyneenä hiihtää, niin saattaa tulla jossain vaiheessa mieleen, että missä ihmeessä minä olenkaan.

No onhan siellä nopeampien hiihtäjien jälkiä ja otsalamppu mukana jos on pimeän aikaan liikkeellä. Vekaranjärven virka-apupartio löytää kyllä eksyneen hiihtäjän, kun on GPS-seurantakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Reittiä ei ole merkitty maastoon eli lähdössä saa kartat mukaan. Reitistä riippuen eksymisen mahdollisuuksia kyllä löytyy, vaikka valtaosa reiteistä edetään aika selkeää uraa pitkin. Etenkin pimeällä eksymisen mahdollisuus paranee selvästi, ja ehkä GPS:llä varustettu puhelin on hyvä olla mukana (toivottavasti tomii pakkasessa). Joistakin kommelluksista voi lukea aiemmista ketjuista. Omalla kohdalla neljä vuotta sitten näin vielä lukea karttaa, mutta 2 vuotta sitten ikänäkö paljastui aika armottomasti. Nyt täytyy kaivaa jostain lukulasit varalle...

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

2012 ja 2013 olin tuolla hiihtämässä. Tosiaan metsä osuuksilla pääsääntöisesti on moottorikelkka ura jota seuraamalla pääsee eteenpäin, toisaalta osa matkaa mennään teitä pitkin, jossa ei uria näy. Yleisesti ottaen kannattaa tarkastaa vähän väliä kartasta, että missä olet, jotta voit tarvittaessa palata takaisinpäin, mikäli maisemat eivät enää täsmää kartan maisemiin. Etenkin pimeällä on mahdollisuus erehtyä reitistä. Itse pari kertaa olin hetkellisesti hukassa, mutta kartan, kompassin ja maaston merkkien avulla sain kyllä aina paikallistettua. Kerran taisin joutua hiihtämään takaisinpäin, jotta pääsin taas suunnittelemalleni reitille. Vaara mennä vikaan tosiaan on suurin toki pimeällä, mutta myös silloin jos ei ole muistanut pitää energia tasapainoa kunnossa ja on sipannut, jolloin helposti kaikki keskittyminen menee vain siihen, että saa hiihdettyä eteenpäin ja sitten havahtuu jostain paikasta, jota ei kartasta enää löydä. Jos ei mikään paukku pakkanen ole niin suosittelen kännykän ottamaan mukaan, jossa on gps, etenkin jos yhtään suunnistaminen arveluttaa. 

Jos aamulla heti 6.00 lähtee liikkeelle niin ensimmäisen 75km lenkin ehtii juuri ennen hämärää hiihtämään ilman varsinaista harjoittelua. 2013 olin kolme kertaa hiihtänyt talven aikana, yhteensä noin 40km ennen Uttiin menoa. Ja en muuten suosittele ottamaan mitään kalliita suksia tuonne. Ainakin noilla kahdella kerralla kun olin niin satoi vettä ja oli lumet jo niin lopussa, että toisinaan sain melkein hiekassa hiihtää :).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Sign in to follow this  

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy