Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Pöljä

Noviisina Karhunkierrokselle.

Recommended Posts

Hei vain.

Uusi käyttäjä täällä. Pitkästä harjoittelusta huolimatta ei ole tullut mieleenkään että näin hyödyllinen foorumi löytyy netin arkistoista. Tätä on jo hetki kahlattu ja opittu paljon hyödyllistä. Kiitos siitä.

Kysymykseni kuuluu kokeneille, joiden neuvoa arvostaisin kovin.

Ensi kesänä olisi tarkoitus ilmoittautua Karhunkierrokselle. En vain osaa päättää laittaisinko hakemusta sisään 50 vai 30 kilometrin matkalle. Tämä johtuu lähinnä taustasta. En nääs halua olla aivan pöljä, enkä varsinkaan halua viedä paikkaa 50 kilometrin osallistujilta ihan vain koska tekisi mieli ultrailla. Tämä johtuu lähinnä taustasta. Juoksin varsin aktiivisesti vielä noin neljä vuotta sitten. Sitten iski kaikenlaiset arjen realiteetit vastaan ja harrastus jäi. Kävin kyllä salilla yms joten nollissa ei olla. Nyt pääsin taas aktivoitumaan noin 2 kuukautta sitten, ja kunto on noussut kohisten. Siispä pitää ottaa tavoite että jaksaa jatkaa, ja Karhunkierros olisi ideaalinen. Mutta alkuhuumassa tulee aina hölmöiltyä, joten mikäköhän kutina ihmisillä täällä on. Pärjäisinkö 50 kilometrin matkalla vuoden harjoittelulla? En haluaisi mennä nolaamaan itseäni. 30 varmasti menee, mutta mietin jääkö sitten harmittamaan jos se menee vähän turhan helposti. Vai onko tämä myös toiveajattelua.

Lähinnä oma tavoite olisi nauttia matkasta, turhan tarkka en aikojen kanssa ole. Vaikka viimeiseksi nyt tuskin on kiva jäädä. Vetelen tällä hetkellä sivustolta löytynyttä maraton-ohjelmaa, ja teen melkoisen paljon intervalleja ylämäkeen. Tämä on se selkein etu kun asuu Tampereen Pispalassa. Joka paikkaan on ala- tai ylämäki. :)

Millä kunnolla porukka yleensä näihin polkujuoksuihin osallistuu? En ole teräsmies, mutten myöskään mikään sohvaperuna. Onko tämä nyt ihan haihattelua? Maraton on juostu silloin joskus kun juoksin. Nyt kymppi on helppo, ja siitä eteenpäin on selkeästi haastavampaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä on niin paljon aikaa vielä ennen ensi kevättä, että selviät kyllä varmasti tuosta 53 kilsan matkasta syksyn/talven systemaattisella treenauksella.

Asuinpaikkasi on aika ihanteellinen, käyn itsekin siinä Pyynikin puolella treenaamassa mäkiä ja siellä tullaan viettämään aikaa tänä syksynä ja talvena varmasti reippaanlaisesti. Ihan pelkkiä intervalleja ei kannata vetää, polkujuoksuissa ratkaisee kuitenkin enemmän mäen nousukyky pidemmällä ajalla. Alamäkijuoksua kannattaa myös treenata. Ja yleensäkin paljon polkujuoksua, sillä Karhunkierros on osittain aika teknistä polkua.

Polkujuoksuihin osallistuu porukkaa ihan laidasta laitaan eikä siellä kukaan toisen kuntoa kysele eikä kyseenalaista. Porukka tsemppaa hienosti toisiaan ja tärkeintä on matkasta nauttiminen ja maaliin pääsy. Itsekin osallistuin ensimmäiseen polkumaraan vain kesän juoksuharjoittelun jälkeen ja vuoden päästä siitä oltiinkin jo 86 kilsan ultralla =)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan pelkkiä intervalleja ei kannata vetää, polkujuoksuissa ratkaisee kuitenkin enemmän mäen nousukyky pidemmällä ajalla. Alamäkijuoksua kannattaa myös treenata. Ja yleensäkin paljon polkujuoksua, sillä Karhunkierros on osittain aika teknistä polkua.

Itse sanoisin neuvona meille suht noviiseille polkujuoksijoille, että kannattaa treenata tasamaan teknisten polkujen lisäksi erityisesti alamäkiä.

Itsellä on takana vasta yksi puolimaraton poluilla, Pyhätunturimaraton ja NUTS Pallaksen 55 km matka. Kaikki kisat olen vetänyt läpi samalla ajatuksella, kuin millä nimimerkki Pöljäkin on lähdössä matkaan: tarkoitus on nauttia matkasta eikä ajalla ole väliä. Tällöin ylämäkiä en ole juurikaan juossut vaan ne on mennyt ihan suosiolla kävelyksi. Toki pienemmät nyppylät hölkkäsin, mutta jos on edessä vähänkään pidempi mäki niin vaihdoin kävelyksi. Samalla voi hoitaa tankkauksen. Näin ollen mulla (ja varmastikin muilla noviiseilla) ylämäet eivät sinänsä ole mikään ongelma. Sen sijaan alamäissä sitä haluaa tottakai juosta, mutta niiden juokseminen vaatii paljon tekniikkaa ja päätä, joten niiden treenaaminen mun mielestä korustuu meillä noviiseilla. Toki ylämäkitreeneissäkin on sekin hyvä puoli, että jalkojen voimatasot paraneet ja kunto kasvaa. Alamäet ovat kuitenkin ratkaisevammassa roolissa kuin ylämäet, sillä jos alamäissä pystyy rullaamaan rennosti alas, on mahdollista saada ajastakin paljon pois sekä säästää paljon jalkoja. Toki jos tavoitteena on lähteä juoksemaan kelloa vastaan niin ylämäkiäkin täytyy pystyä juoksemaan, jolloin niitä kannattaa myös erityisesti treenata.

Noin muuten sanoisin Pöljälle terveisiä, että oikein hyvin pystyy tässä ajassa treenaamaan itsensä semmoseen kuntoon, että 53 km Karhunkierros menee kunnialla läpi. Tosiaan näissä kisoissa ei noviisit yleisesti ottaen juokse koko matkaa vaan osa menee suosiolla kävelyksi. Tällöin ei se kuormitus ole niin paha. Lisäksi pehmeä alusta säästää jalkoja. Mulle esim. NUTS Pallas 55 km oli eka ultra, mutta ei se fyysisesti ollut tällä "osa juoksua ja osa kävelyä" -taktiikalla mikään erityinen suoritus. Sen sijaan pääkoppaa se kysyi vähän enemmän, kun vielä maratonin jälkeen edessä oli reilu kymppi. Talven ja kevään treenejä ajatellen kannustaisin Pöljää rohkeasti ottamaan ton kovemman haasteen, koska se varmasti motivoi enemmän. Ja 30 km juoksun jälkeen ensi keväänä tulisi taatusti fiilisi, että olisihan se pidempikin matka mennyt.

Itse pohdiskelen Karhunkierroksen osalta, että pitäisikö yrittää päästä 53 km:n vai 80 km:n kisaan? 53 km: n matka on nyt jo koettu Pallas-Hetta -välillä, joten se pidempi matka houkuttelisi. Siinä on kuitenkin eroa jo melkoisesti, kun pitäisi juosta vielä kolmannes matkaa lisää. Uskon kyllä, että se hoituisi fyysisesti, mutta en tiedä onko se enää erityisen mukavaa vai rupeisiko matkan teko kyrsimään. NUTS:ssakin alkoi siinä loppukilsoilla jo tulemaan fiilis, että ei tää ultrailu oo mun juttu, kun maali ei näytä tulevan koskaan vastaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse sanoisin neuvona meille suht noviiseille polkujuoksijoille, että kannattaa treenata tasamaan teknisten polkujen lisäksi erityisesti alamäkiä.

Itsellä on takana vasta yksi puolimaraton poluilla, Pyhätunturimaraton ja NUTS Pallaksen 55 km matka. Kaikki kisat olen vetänyt läpi samalla ajatuksella, kuin millä nimimerkki Pöljäkin on lähdössä matkaan: tarkoitus on nauttia matkasta eikä ajalla ole väliä. Tällöin ylämäkiä en ole juurikaan juossut vaan ne on mennyt ihan suosiolla kävelyksi. Toki pienemmät nyppylät hölkkäsin, mutta jos on edessä vähänkään pidempi mäki niin vaihdoin kävelyksi. Samalla voi hoitaa tankkauksen. Näin ollen mulla (ja varmastikin muilla noviiseilla) ylämäet eivät sinänsä ole mikään ongelma. Sen sijaan alamäissä sitä haluaa tottakai juosta, mutta niiden juokseminen vaatii paljon tekniikkaa ja päätä, joten niiden treenaaminen mun mielestä korustuu meillä noviiseilla. Toki ylämäkitreeneissäkin on sekin hyvä puoli, että jalkojen voimatasot paraneet ja kunto kasvaa. Alamäet ovat kuitenkin ratkaisevammassa roolissa kuin ylämäet, sillä jos alamäissä pystyy rullaamaan rennosti alas, on mahdollista saada ajastakin paljon pois sekä säästää paljon jalkoja. Toki jos tavoitteena on lähteä juoksemaan kelloa vastaan niin ylämäkiäkin täytyy pystyä juoksemaan, jolloin niitä kannattaa myös erityisesti treenata.

Noin muuten sanoisin Pöljälle terveisiä, että oikein hyvin pystyy tässä ajassa treenaamaan itsensä semmoseen kuntoon, että 53 km Karhunkierros menee kunnialla läpi. Tosiaan näissä kisoissa ei noviisit yleisesti ottaen juokse koko matkaa vaan osa menee suosiolla kävelyksi. Tällöin ei se kuormitus ole niin paha. Lisäksi pehmeä alusta säästää jalkoja. Mulle esim. NUTS Pallas 55 km oli eka ultra, mutta ei se fyysisesti ollut tällä "osa juoksua ja osa kävelyä" -taktiikalla mikään erityinen suoritus. Sen sijaan pääkoppaa se kysyi vähän enemmän, kun vielä maratonin jälkeen edessä oli reilu kymppi. Talven ja kevään treenejä ajatellen kannustaisin Pöljää rohkeasti ottamaan ton kovemman haasteen, koska se varmasti motivoi enemmän. Ja 30 km juoksun jälkeen ensi keväänä tulisi taatusti fiilisi, että olisihan se pidempikin matka mennyt.

Itse pohdiskelen Karhunkierroksen osalta, että pitäisikö yrittää päästä 53 km:n vai 80 km:n kisaan? 53 km: n matka on nyt jo koettu Pallas-Hetta -välillä, joten se pidempi matka houkuttelisi. Siinä on kuitenkin eroa jo melkoisesti, kun pitäisi juosta vielä kolmannes matkaa lisää. Uskon kyllä, että se hoituisi fyysisesti, mutta en tiedä onko se enää erityisen mukavaa vai rupeisiko matkan teko kyrsimään. NUTS:ssakin alkoi siinä loppukilsoilla jo tulemaan fiilis, että ei tää ultrailu oo mun juttu, kun maali ei näytä tulevan koskaan vastaan.

Näin itsekin vielä noviisina tulee treenattua noita mäkiä aika usein seuraavalla metodilla. Etsi lähiympäristöstä noin 400-600 m pitkä mäki jossa korkeuseroa 40-60 m. Mielellään polkua jos vaan mahdollista. Ylöspäin mäet kävellään reippaasti ylös ja alaspäin sitten pyritään juoksemaan rennosti rullaamalla tekniikkaan keskittyen. Väliin voi tehdä 1-3 nousua/laskua kovemmilla tehoilla. Harjoituksen kokonaiskesto 500 - 1000 nousumetriä. Näitä 2-3 kertaa kuukaudessa, niin huomaa kehityksen varsin nopeasti.

rifish, kyllä tuo Karhunkierroksen 80 km kannattaa kokeilla. Itse menin sen tänä keväänä, varsin hieno ja monipuolinen reitti joka kannattaa juosta taktisesti viisaasti. 53 km on vielä sen verran "lyhyt" matka, ettei siinä mielestäni pääse ultrailun syvimpään olemukseen johon itselleni yhtenä olennaisimpana asiana kuuluu tuo henkinen taistelu jaksamisen kanssa. Kun kisan kesto menee sinne 10+ h tulee myös suunnitelmallinen ruokahuolto entistä tärkeämmäksi. Jos kokemus ei ole parinkaan päivän päästä nautittava, niin sitten ehkä pidemmät matkat ei ole sun juttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näin itsekin vielä noviisina tulee treenattua noita mäkiä aika usein seuraavalla metodilla. Etsi lähiympäristöstä noin 400-600 m pitkä mäki jossa korkeuseroa 40-60 m. Mielellään polkua jos vaan mahdollista. Ylöspäin mäet kävellään reippaasti ylös ja alaspäin sitten pyritään juoksemaan rennosti rullaamalla tekniikkaan keskittyen. Väliin voi tehdä 1-3 nousua/laskua kovemmilla tehoilla. Harjoituksen kokonaiskesto 500 - 1000 nousumetriä. Näitä 2-3 kertaa kuukaudessa, niin huomaa kehityksen varsin nopeasti.

rifish, kyllä tuo Karhunkierroksen 80 km kannattaa kokeilla. Itse menin sen tänä keväänä, varsin hieno ja monipuolinen reitti joka kannattaa juosta taktisesti viisaasti. 53 km on vielä sen verran "lyhyt" matka, ettei siinä mielestäni pääse ultrailun syvimpään olemukseen johon itselleni yhtenä olennaisimpana asiana kuuluu tuo henkinen taistelu jaksamisen kanssa. Kun kisan kesto menee sinne 10+ h tulee myös suunnitelmallinen ruokahuolto entistä tärkeämmäksi. Jos kokemus ei ole parinkaan päivän päästä nautittava, niin sitten ehkä pidemmät matkat ei ole sun juttu.

Toi sun treenimetodisi vaikuttaa kyllä oikein fiksulle. Tollasta voisi itsekin kokeilla, sitten kun alkaa treenaus kohti seuraavaa polkujuoksukisaa.

Ja tuo on varmasti ihan totta, mitä sanot Karhunkierroksesta. Itselläkin tuli tosta NUTS Pallaksen 55 km:n reissusta sellanen fiilis, että eipä tämä ultrailu nyt ole mitään erityisen ihmeellistä ja hienoa. Yksi ongelma lienee siinä, että tossa ei tosiaan päästy vielä kunnon ultrailun makuun. Täytyy nyt tosissaan pohtia tota matkan pituutta ja tutustua ties kuinka mones kerta reittiin näin netin välityksellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos kaikille vastanneille!

Taidan siis laittaa hakemusta tuohon 53 kilometriin.

Itse en koe suurena ongelmana ylämäkiä, kunhan muistaa hengitellä ja sopeuttaa tahtia niin ettei suhteessa väsy ihan älyttömästi enemmän kuin suoralla. Sen sijaan tällä ruholla suurimmat ongelmat ovat, ja tulevat varmasti olemaan juuri alamäet. Ja jos johonkin juoksu ajoittain tyssää niin näihin. Tulen yleensä liian kovaa nivelten päälle, ja ne tuppaavat kipeytymään ajoittain enemmänkin. Siksi usein suosiolla kävelen alamäkeen. Varsinkin oikea nilkka muistuttaa olemassaolostaan isommassa rasituksessa.

Olen nyt tähän asti juossut ylämäkiin, mutta pitänee ottaa myös rauhallisempia päiviä jolloin koettaisi pitää vain tasaisen vauhdin koko ajan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä lähin tutun mukaan karhun kierrokselle . Kun flunssa alko helpottaa...Joskus nuorempana lyheyempii vaelluksia...melontaa...kiipeilyy....Nuorempana reenasin juoksuu + muutakin ... Rinkat selässä-safkat juomat messissä !  ei kokemusta juurikaan kuin 24km pitkä lenkki... tai 2h fillari lenkki 2h plautus 2 h sit taas ! eli 4 h fillarilla !! Ja 2km tän hetken kunto lähenee 7.00 !! no eka päivä käveltiin 8h toka päivä meni 9.36 vielä oli rinkat selässä yö paikka hieman sivussa - juuma - tuli lisää kilsoja... ! kolmantena  luovuttiin rinkoista,,,jätetiin ne Juumaan ... ja käveltiin vika etappi 7.45 ..lopus vähän harhaan --lisää kilsoja !Haettiin rinkat autolla Juumasta !  Ilalla pari bisse tuoppii ja pizza ..sit nukkuu ... No pitkiä eteppeja tuli ! lähinnä duuni päivän mittasia !! En osaa sanoo kiinnostaako vielä .... Hitaat etenee hitaasti   !

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Karhun kierros tuli aika äkkiä eteen ,ja olihan se "kokeiltava" !!! voishan sen ehkä joskus vetää polku hölkkänä ilman rinkkaa ja vaellus kenkijä !? Tuossa aikoja 22-24.5 2015  160km miehet 1. 22.40+  naiset 1. 32.23+     80km  miehet 1.  8.24+   1. naiset  9.49+    53km miehet 1. 5.24+     naiset 1.  6.17+        31km miehet   1. 3.13+   naiset    1.  3.48        8km  miehet  1. 1.04    naiset   1. 1.34    kyllä tuossa 80km pätkässä haastetta rittää ... vaikka nyt en ole vielä ultria ainakaan kisa mielessä kelaillu ? mutta mistäs sitä koskaan tietää... Mulle tuo karhunkierros oli ihan kuin kisassa olis ollu .. vaikka ei kisasta ollutkaan kyse !! hyvä "reeni " joka tapauksessa....        

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eka karhunkierros olisi keväällä edessä (30 km). Kaksi viikkoa sitä ennen on Kuopion Puijon Polut, joka toiminee hyvänä treeninä. 

Loppuosuutta on hehkutettu ilmeisen hitaaksi, ainakin huonokuntosille (?).

Riippuu montako kilsaa on takana siinä vaiheessa toki, mutta rankkaahan se on kaikille: ylös alas kivutaan kunnes käydään Valtavaaran huipulla ja tullaan taas ylös alas. Vannoin viime vuonna että never again niitä mäkiä (kävellen pääosin) mutta kas, nyt ollaankin astetta pidemmällä reissulla mukana. NUTS.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä





×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy