Jump to content
Juoksufoorumi.fi



rinieme

rinieme (kesällä triathlonia ja joskus vielä (?) maraton < 4 h)

Recommended Posts

Prätkä myytävänä (ketjun alkuperäinen otsikko)

 

Otsikon mukaiseen kriittiseen tilaan olen joutunut. Prätkä on myytävänä, koska sillä en ehdi enää ajaa.

Avaan siksi harjoituspäiväkirjan, jossa voin pohtia katastrofiin johtanutta tapahtumaketjua. Olkoon opiksi muille. Lisäksi on tarkoitus julkisesti pohtia vanhan akan juoksemisen tuskaa sekä triathlonin jorpakoita.

Reuhtomisen taustalla lienee aikuistuvien (nyt jo kotoa pois lähteneiden) lasten jättämä runsas vapaa-aika, johon on pitänyt kehitellä tekemistä. Aluksi hurahdin moottoripyörään. Ajamisen opettelu tarjosi haastetta pitkäksi aikaa. Sen jälkeen pääsin nauttimaan ajelemisesta. Koko kesäkauden kävin säännöllisesti akkaporukassa kerran viikossa ajelemassa. Sen lisäksi kuljin töissä ja asioilla prätkällä. Hauskaa oli! Edelleenkin pöristely olisi noin periaatteellisella tasolla mukavaa.

Jotain jäi prätkäilystä kuitenkin puuttumaan. Oli myös terveysongelmia (astma ja ilmeisesti myös pitkittynyt mykoplasma). Aina olen ollut jossain määrin liikunnallinen, mutta vähitellen voimat hiipuivat. Muutama yritys oli aloittaa juokseminen. Ei onnistunut. Vihdoin nuo henkipuolen asiat saatiin jotenkin siedettävälle tasolle. Eksyin juoksukouluun ja sillä tiellä olen ollut nyt jo kuusi vuotta. Juoksemisessa on riittänyt tarpeeksi haasteita pitämään mielenkiintoa yllä. Tavoitteita ei ole vielä saavutettu.

Olenhan minä myös jousiammunnan piirinmestari noin kymmenen vuoden takaa! (Jätetään nyt kertomatta, kuinka monta osanottajaa kyseisessä sarjassa oli.) Jousiammuntakin olisi mukavaa, mutta siihenkään ei aika riitä. Se ei valitettavasti myöskään tarjoa minulle riittävää kestävyyskunnon kehittymistä tai edes ylläpitoa. Lisäksi talviharjoittelusalin sisäilma ei taida sopia minulle. Pitäisi oikeastaan laittaa myös jousi tarvikkeineen myyntiin.

  • Like 7

Share this post


Link to post
Share on other sites

Prätkä on edelleen myytävänä. Mitään edistystä ei siis ole tapahtunut kuukaudessa.

Heinäkuu on mennyt lomaillessa - on siis ollut hirveä kiire. On jotenkin uskomatonta, kuinka lomalla päivät humahtavat ohi. Normaalisti aika käy pitkäksi, jollei tee jotain. Lomalla en mielestäni ole tehnyt mitään enkä silti ole ehtinyt pitkästyä. En myöskään ole ehtinyt tehdä monia aikeissa olleita asioita. Eivät ne mitään tärkeitä ollet, joten mitäpä noista.

Kolme viikkoa olen nyt elänyt kuin wannabe-urheilija. Olen treenannut jotain joka päivä, paitsi kahtena peräkkäisenä viime viikonloppuna. Silloin oli muita velvollisuuksia. Olen siis treenannut, syönyt ja nukkunut. Eipä siis ihme, ettei muuta ole ehtinytkään. Kuluu se aika näinkin.

Heinäkuun tuotuokset:

juoksua 201 km, 24 kertaa

pyöräilyä 197 km, 8 kertaa

avovesiuintia 7 kertaa

Kertoja on enemmän kuin kuukaudessa päiviä. En ole tehnyt varsinaisia kahden treenin päiviä, yhdistelmätreenejä kyllä. Lähes joka kerta uinnin päälle on juostu ja useimpien pyöräilyjen perään on kipaistu parin kilometrin pikkulenkki. Aikaa treeneihin on kulunut 40 tuntia eli keskimäärin 1 h 20 min joka päivä. Juoksemaan ja pyöräilemään sentään pääsee kotiovelta. Uimaan pitää aina lähteä jonnekin ja siihenkin menee aikaa (ja se märkäpuvun pukeminen...). Lisäksi uhrasin kokonaisen viikonlopun triatlonkurssiin ja yhden nuorten kisojen talkoolaisena. Kaikkiaan urheiluun liittyvään toimintaan on mennyt arviolta 60-70 tuntia. Eipä ole ehtinyt harjoituspäiväkirjaakaan kirjoittelemaan.

Nyt on vielä yksi lomaviikko edessä ja se tuhlataan LOMAILUUN eikä urheiluun. Matka käy kohti Keski-Eurooppaa. Lenkkarit, ja varan vuoksi myös uikkarit, pääsevät mukaan mutta suuria treenillisiä tavoitteita ei ole. Nyt on kevyen viikon vuoro.

Sitten pääseekin ulkoruokintaan eli työpaikkaruokalan asiakkaaksi. Ei tarvitse kaikkea treeniltä liikenevää aikaa käyttää kokkaamiseen. Kotona voi ottaa ruokajutut vähän leppoisammin, kun on jo töissä syönyt kunnon aterian runsailla rehuilla.

 

  • Like 6

Share this post


Link to post
Share on other sites

Prätkä on myyty! 

Oli aika haikea tilanne. Mitä siitä prätkästä, vaikka se ihan hyvä olikin. Uuden saa ostettua milloin vain. Prätkän mukana meni kuitenkin pieni pala omaa identiteettiä. Minä oli prätkämimmi tai motskarinainen - tai jotain. Nyt en enää ole. Oma prätkä naisella on aina hiukan valtavirrasta poikkeavaa.

Olen minä nytkin jotain. Nyt olen triathlonisti! Ensimmäinen kisa tuli käytyä viikonloppuna. Kivaa oli! Oli ainakin yhtä kivaa kuin prätkällä pöristely. 

Olen myös varsin tyytyväinen omaan suoritukseeni. En ole hääppöinen uimari tai pyöräilijä. Juoksija sentään olen edes ihan pikkuisen. Juoksuosuudella ohitseni meni vain yksi. Itse sen sijaan ohitin useita. Toki tuossa vaiheessa kaikki kovat menijät olivat aikoja sitten menneet tai jopa maalissa. Oman tasoisteni räpiköijien seurassa olin kuitenkin suhteessa parempi juoksija. Valitettavasti se ainoa ohittaja oli oman sarjani voittaja. Kakkosesta jäin 11 sekuntia. En tiennyt hänen olevan niin lähellä. Vaihdossa väliä oli enemmän. Olisinkohan pystynyt kiristämään, jos olisin tiennyt tilanteen? Ehkä hänkin olisi mennyt lujempaa. Kolmossija tuli! Olipa aika makeaa käydä pokkaamassa palkinto.

Kisassa onnistuin loukkaamaan polveni. Juoksussa oli yksi 180 asteen kääntöpaikka, jonka otin liian ahneesti. Polven sisäsyrjällä vihlaisi. Loppumatkan joka askeleella tuntui hiukan muttei se juoksua haitannut. Illalla jalka kuitenkin oli niin kipeä, ettei nukkumisesta meinannut tulla mitään kipugeelistä, buranasta ja kinesioteipistä huolimatta. Ei siinä pitäisi mitään pahempaa olla. Säären sisäsyrjällä on lihas hiukan venähtänyt ja lihaksen kiinnityskohta polveen ärtynyt.

Nyt on sitten pitänyt jo muutama päivä vain työmatkapyöräillä, kun ihan muusta syystä tuli uintikieltoakin muutama päivä. Viime viikon kisoja edeltäneen keventelyn jälkeen tämä himmailu alkaa ottaa hermoille. Kunnon hikilenkille pitäisi päästä. Tuttua tuskaa monelle foorumilaiselle!

Kisassa oli niin hauskaa, että hinku treenaamiseen on kova. Ensi kesänä uinti ja pyöräilykin sujuvat! Sujuvat, koska niitä alan nyt ihan oikeasti treenata. Tänä kesänä olen vain kevyesti lillunut meressä märkkäri päällä. Talvella kävin uimassa lähinnä palauttavana treeninä. Uinnin tekniikassa olisi paljon parantamisen varaa. Samoin pyöräily on ollut leppoisaa polkemista maantiepyörän kevyestä menosta nauttien. Kisassa oli yllättävän mukavaa polkea tosissaan. Vauhti ei ollut hurjaa mutta selvästi treenilenkkejä vauhdikkaampaa. Mitään mittareita en ottanut kisaan mukaan. Tarkoitus oli tehdä nautittavan hyvä suoritus. Tosissaan toki, kun kerran kilpailunumero oli tussilla olkapäissä.

Oli lapsellisen innostavaa käppäillä kisan jälkeen loppupäivä numero olkapäissä. Tunsin itseni Urheilijaksi, joka on osallistunut kilpailuun ja tullut mitaleille! Harmittavan nopeasti numerot haalistuivat. Kisa oli lauantaina ja sunnuntaina olin vielä tuon salaperäisen triathlonheimon täysivaltainen jäsen. Sunnuntai-iltana mustikkareissun jälkeinen sauna huuhtoi sädekehän pois.

Pitää nyt hyödyntää kipeän koiven tuoma treenitauko poimimalla pihan marjapensaista loput viinimarjat. Työt ovat palanneet haittaamaan harrastuksia ja työpäivän jälkeinen ilta on niin kovin lyhyt. Eilen saatiin mustikkakiintiö täyteen, mansikat jo kolme viikkoa sitten. Pakastinkin alkaa olla täynnä. Heittäisin viinimarjat kokonaisina pakkaseen, mutta tilansäästön vuoksi ainakin osa pitää nyt heti keitellä mehuksi. Vielä tulee aika paljon vadelmia, jonkun verran karviaista, puolukoita ja karpaloita. Onneksi tänä vuonna ei meille tule omenoita! Kolmessa puussa on yhteensä 12 omenaa. Viime vuonna kaikki kolme olivat täpötäynnä. Marjasaalis menee pitkin talvea hyötykäyttöön lenkin jälkeisissä palautuspirtelöissä.

Tahtoo lenkille!

  • Like 8

Share this post


Link to post
Share on other sites

Triathlon on halpa harrastus!

Tämä on niin totta, kun katsoo asiaa sopivasta näkövinkkelistä. Tällä kertaa (ja edelleen) vertaan triathlonia prätkään. En siis ole vielä täysin saanut prätkää mielestäni, vaikka prätkäkelit loppuivat jo aikoja. 

Myymällä pari halvahkoa prätkää olen iloisesti rahoittanut parin naisen triathlonhullutukset. Rahaa on riittänyt kahteen maatiepyörään, kahteen märkäpukuun, trikurssiin, uimalaseihin, hallilippuihin, korvatulppiin, traineriin ja ties mihin. Maastopyörääkin kävin eilen kaupassa katselemassa. Korvatulpat ovat muuten törkeän kalliita, 5,90 €/pari. Ovat myös helposti hukkaantuvia. Laitoin tulpat korviin kesän kisassa ja tietenkin ne joutuivat vaihtopaikan tohinoissa hukkaan. Piti siis ostaa uudet ja uhrata taas kohtuuton summa harrastukseen. Tällä viikolla löysin kadonneet. Olivat pyöräkenkien sisällä. Hullua tässä on, että pyöräkengät ovat olleet jaloissa monta kertaa ja nyt vasta ne korvatulpat huomasin. Onpahan nyt varatulpat ensi kesän kylmiin vesiin. Uimahallissa en käytä korvatulppia.

Onneksi on ollut triathlonhullutta helpottamassa syksyn pimeitä iltoja. Jalka on äksyillyt elokuusta lähtien. Jotain akillesvaivan tapaista siinä on. Minähän en ole, enkä voisikaan olla, telakalla. Keskityn nyt vain enemmän uinti- ja pyörätekniikoiden kehittämiseen. En voisi olla telakalla tämän tapaisen vaivan vuoksi, koska minähän en missään nimessä ole niin tyhmä, etten antaisi koipiparan levätä riittävästi ensimmäisten oireiden ilmaantuessa. :(

Nyt olen joka tapauksessa viettänyt lähes juoksutonta marrasputkea. Pari kertaa olen juossut ja molempien jälkeen jalka on ollut kipeämpi kuin ennen juoksemista. Ei hyvä! Vaiva on aika omituinen. Kävellä kärsii, kunhan jalassa on kumpparit. Ilmeisesti kumppareiden löysä nilkka ei ärsytä jotain tärkeää kohtaa. Kaikilla muilla kengillä kipeytymistä tuppaa tulemaan. Jotenkin ristiriitaisesti taas crocsit ovat kaikkein pahimmat ärsyttäjät, vaikka ne eivät taatusti hankaa nilkkaa. Välillä nilkka on kivuton ja uskon sen parantuneen. Sitten se taas ärsyyntyy jostain. Aina ei siis ole kyse turhan innokkaana tehdystä juoksulenkistä. Lekurin määräämä Arcoxia-kuurikin on syöty. Ei siitä mitään oleellista iloa tuntunut olevan. Toki lääkkeen vaikutuksen aikana kipua ei ollut.

Pitäisi, vaan kun ei meinaa saada aikaiseksi, tehdä eksentristä harjoittelua akillekselle. Se ei ainakaan pahenna tilannetta (vähissä määrin on kokeiltu) ja saattaa jopa auttaakin. Nytkin olisi fiksumpaa jumpata jalkaa kuin naputella läppärin näppistä.

Alkaa olla ikävä viikonlopun kiireettömiä pitkiksiä. Liikunnanhimoa olen rauhoitellut tekemällä jotain korvaavaa lähes joka päivä. Tähän aikaan vuodesta korvaavat tuppaavat tapahtumaan sisätiloissa. Olen uinut, käynyt salilla ja polkenut pyörää trainerissa. Pitäisi päästä tuulettamaan itseään. Koiran ulkoiluttaminen ei riitä, vaikka siihenkin saa aika paljon aikaa kulumaan.

Ennemmin tai myöhemmin jalka paranee. Toivottavasti ajoissa kunnon treeniin toukokuun maratonille. Sitä ennen olisi vielä aikaa kunnon hiihtokaudelle. Hiihtämään jos pääsisi, ei juoksulla olisi niin väliäkään.

  • Like 5

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tästä ei tuu mitään!

 

Tulee siitä mutta kärsivällisyys joutuu koville. Päivitysten pitkä väli kertoo tietenkin siitä, että treeni ei suju. Ei ole treeneistä paljon kerrottavaa eikä viitsi omassa päikyssä kauheasti valittaa. On mukavampaa saastuttaa muiden päikkyjä.

 

Joulukuun 7. päivä kävin viimeksi kunnolla juoksemassa. Ei olisi pitänyt juosta silloinkaan. Sen jälkeen olen ollut totaalisella juoksutelakalla viime viikkoon saakka. Akilles alkoi tuntua aika hyvältä ja hierojakin sanoi tilanteen olevan paljon parempi. Viime viikolla sitten kokeilin juosta sisähallissa pikkuisen. Kiersin 400 m rataa vuorotellen hölkkää ja kävelyä. Ei tuntunut miltään, siis akilles. Juokseminen kyllä tuntui kauan kaivaltulta. Seuraavana päivänä sen sijaan tuntui taas akilleksessakin eikä ole kokonaan palautunut vieläkään. Otetaan siis taas kuukausi ilman juoksua.

 

Jotain liikunnallista on tullut tehtyä kohtuullisen säännöllisesti. Kuntosalilla olen käynyt pumpissa pari kertaa viikossa, uimahallissa kerran tai kaksi ja lisäksi olen yrittänyt pyöräillä joko sisällä harjoitusvastuksella tai ulkona maastopyörällä. Eihän tuo ihan olemattomalta treeniltä kuulosta mutta sitä se on. Ei ole ollut yhtään kunnollista pitkäkestoista treeniä moneen kuukauteen.

 

Meillä päin ei ole edes hiihtokelejä. Hiihto toisi pelastuksen tilanteeseen. Sitä voisi tehdä pitempäänkin. Tänä aamuna oli taas ilmestynyt pari senttiä lunta mutta ei se hiihtämiseen vielä riitä. Viikko sitten ennen vesisateita ehdin pari kertaa käydä testailemassa vapaalla. Vapaan hiihtoa jalka tuntui kestävän ihan hyvin. Pertsaa en uskaltanut kokeilla - eikä olisi ollut oikein latuakaan. 

 

Olen varustautunut kaikkeen. Autossa kulkee koko ajan mukana sekä uintikamppeet että hiihtovarusteet. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olisiko yhdistelmätreenissä mitään mieltä? Esimerkiksi Pump+kuntopyörä tai Spinning+joku muu ryhmäliikunta. Jättää vain ekan tunnin venyttelyt ja loppuverrat väliin ja siirtyy lennossa toiseen lajiin.

 

Saisi vähän enemmän kestoa treenille, mutta homma ei kuitenkaan muuttuisi niin tylsäksi. Spinning+juoksumatto oli mun suosikki, mutta se kombo ei tässä tilanteessa tietty toimi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Spin+pumppia olen tehnytkin. Siinä tulee kestoa 75 min eli ei vielä oikein pitkiksen korvaajaksi ole.

Pitää kyllä vähän katsella, löytyisikö hyviä yhdistelmiä. Tuo pumppi ja oma polkeminen voisi olla käyttökelpoinen, jos ei ole sopivia ohjattuja peräkkäin. Saisi täyden tunnin pumpin ja polkemistakin enemmän kuin 30 min. Ohjatut treenit ovat aivoille helppo vaihtoehto, kun tuo sisäliikunta ei varsinaisesti innosta. Ohjatuissa sitä tylsyyttä ei niin huomaa. Kun kerran alkuun pääsee eli saa itsensä raahattu pelipaikalle, muu on valmiiksi mietittyä.

Soutu on tietysti myös tylsää, mutta SaSa on meille kaikille todistanut, että sitä voi käyttää tehokkaana korvaavana. Johonkin muuhun koplattuna pää voisi kestää paremmin. Salilla on myös pari hiihtokonetta! Sillä ei kyllä kauan tarvitse (=jaksa) jyystää.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tänään ei tehty komboja. 

 

Vietän "etäällä työstä" -päivää eli teen etätyötä omaan tahtiini. Aloitin urakan nukkumalla lyhyet aamutorkut miehen lähdettyä töihin. Ne tosin jäivät hyvin lyhyiksi. Kello kahdeksan koirankarvakasalla kävi aika pitkäksi ja se hyppäsi melkein suoraan naamalle, kun en ensimmäisiin heräämiskehotuksiin viitsinyt vastata. Ruokin karvakasan ja itseni. Söin aamupalan ihan rauhassa. 

Päivän ensimmäinen ja ehkä tärkein työtehtävä oli hiihtolenkki. Eilen satoi sen verran lunta, että juuri ja juuri pystyy taas hiihtämään. Perinteisen latua ei juuri ole mutta halusin muutenkin mennä vapaalla. Hiihtokunto on ihan hukassa mutta 12 km sain hiihdettyä. Sen jälkeen piti tietenkin saunoa, koska muuten palelisi koko loppupäivän. Nyt olen jo reilun tunnin tehnyt töitä, mikä tänään tarkoittaa tutkimushankehakemusten lukemista. Mielenkiintoista puuhaa mutta minulle paikoillaan olo on aina tuskallista. Nyt on pakko pitää ruokatauko ja käpsehtiä vähän. Muuten nukahdan. Aurinko paistaa. Taidan syötyäni käydä koiran kanssa metsässä rämpimässä. Se varmaan on yhtä loukkaantunut kuin minä aamulla, kun alan hätistellä sitä päivätorkuilta.

 

Kipuileva koipi on nakertanut treenimotivaatiota. Sain vähän vauhtia kehrättyä viikonlopun aikana. Maanantaina päätin tällä viikolla treenata jotain, edes vähän, joka päivä. Eilen, siis tiistaina, otin mukaan uintikamppeet (ja oli suksetkin autossa), koska työpäivän piti loppua ajoissa jaaioin siis mennä uimaan. Katin kontit. Työkaveriin iski kesken päivän mahatauti ja lupauduin tuuraamaan. Töissä meni viiteen ja minulta oli veto täysin pois. Ei uintia eikä mitään muutakaan oikeaa treeniä. Toki kävin illan mittaan kahteen otteeseen kävelyllä koiran kanssa, yhteensä noin 5 km. Sitä ei treeniksi lasketa. Onneksi kävely ei tunnu rasittavan jalkaa.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä sua koetellaan. Jos ei jalka niin sitten muut esteet. Tsemppiä paranteluun. 

Itse olen onneksi kait aika onnekas kun ei kovin pitkäkestoista vaivaa vielä ole ollut. Kävely koiran kanssa on vähän sellaista rentoilua, mut kait senkin voi laskea liikunnaksi. Parempi sekin kuin ei mitään.

Tuli tuosta Spin+Pumpista itelle kyllä mieleen sellainen, et sitä on pakko varmaan päästä kokeilemaan. Yleensä on tullut tehtyä ihan vaan yhdistelmätreeninä spinningiä+juoksua. Vois vaihtaa juoksun välillä pumppiin koska sellainen mahdollisuus salilla olisi. Sellainen LesMill-virtuaalitunti jota en vielä ole kertaakaan kokeillut. Näyttää siellä silti ainakin naiset aamuisin käyvän. Ehkä pitäis itsekkin. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Spin+Pump on hyvä! Pyörällä ensi hyvät alkulämmöt, niin on mukava pumppailla. Meillä on salilla tarjolla Les Mills -comboja ihan valmiiksi ohjelmassa ja aidolla ihmisohjaajalla. Nyt oli tullut uudistuksena vähän liiankin Les Mills. Perinteinen spinning oli muuttunut Les Millsin Sprintiksi. Se oli varsinainen rääkkitunti. Syke nousi paljon tavallista spinningiä korkeammalle. Sen jälkeen pumppi oli kyllä aika kova, vaikka vähän painoja vähensin.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Enpä oo tainnukaan kokeilla tuota Lesmills sprinttiä. Aina yleensä ottanut sen mikä on mahdollisimman pitkä. Mahtaakohan nuo lyhyemmät Sprintit koostua sitten näistä pitkistä pätkistä, rankimmista osioista? Sama taitaa olla mielläkin. Noita ihmisohjaaja versioita en oo tainnut kokeilla kuin yhden kerran. Mieluummin otan tuon lesmillsin.. siis tuohon Spinnigiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy