Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Ronkeli

Juoksu ja kadenssi

Recommended Posts

Kappas. Olemmekin näköjään käytännössä samaa mieltä. Joskin pomppimista (joka ei ole siis loikkimista) en näillä perusteilla väittäisi epätaloudelliseksi.

Juu, tosiasiat kannattaa pitää tosiasioina...kunnes tutkijat tulevat nekin kumoamaan :)

Pomppiminenhan nimenomaan on vertikaalista liikettä, josta tiivistelmässä juurikin varoiteltiin hyvin epätaloudellisena.

Toisaalta loikkiminen pidentää askeleen jarrutusvaihetta ( liian pitkä askel ) joten sekin on osaltaan epätaloudellista.

Nämä ovat kaksi eri asiaa ja tulivat kyllä hyvin esille.

PS. Juu, ei askeltiheyttä kannata tarkoituksella rajoittaa, vaan päinvastoin. Työkalut askeltiheyden nopeuttamiseksi ovat kuitenkin askelkontaktin ja askelpituuden lyhentäminen...tai vauhdin lisääminen ( jos kunto kestää )....eikä tällöinkään askeltiheys korreloi suoraan vauhdin kanssa. Muuttujia on paljon.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pistin nyt juoksusensorin ulkolenkillekin eilen ja tänään. Tänään keskivauhdilla 5:33 keskikadenssi 84rpm. Eilen sama reitti keskivauhdilla 6:34 keskikadenssi 80rpm.

Eli kyllä minulla tuohon vauhti vaikuttaa jossain määrin. Jos jaksan, juoksen joku päivä saman reitin 5:00 vauhtia ja toivon että kadenssi on 90rpm. Ehkä joku päivä juoksen marankin samaan vauhtiin :tongue0014:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvin harjoitelleilla kavereilla tuo kadenssi kai on aika kohtuullisen selvä juttu. Mulla ainaskaan ei ihan maralla ole säilynyt koko matkaa. Varmaan tyypistäkin kiinni ja vauhdeista, mitä aikoo juosta. Tiedä sitten. Kyllä se tikkaaminenkin vie energiaa, varsinkin jos ei oo huippuvireessä. No, sitten tosiaan nää huippujuoksijat, kait se heillä on tosiaan ihan vakio juttu. Joukossa ei taida oikein muutoin pysyä ellei kadenssi oo kohtulailla sama.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä onkin kiinnostava aihe. Eilen kävin jälleen eräällä fysioterapeutilla, ja hän kuvasi juoksuani matolla ja totesi että kadenssia on varaa nostaa merkittävästi. Olin jo viime kesänä ajatellut asiaa mutta se jäi tekemättä. tällä hetkellä kadenssini on pk lenkeillä suunnilleen 160,luulisin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pomppiminenhan nimenomaan on vertikaalista liikettä, josta tiivistelmässä juurikin varoiteltiin hyvin epätaloudellisena.

Niin varoiteltiin, mutta lähteet eivät tuosta kunnolla selvinneet, joten asiaa ei voi varmistaa. Siinä myös kirjoitettiin lähinnä muuttujien välisistä yhteyksistä, mutta ei yhteyksien syistä. Jos askel ei petä, ei korkea askel pitäis olla kuntoilijalle ongelma, sillä jänteet toimivat hyvin energiatehokkaasti.

Juu, ei askeltiheyttä kannata tarkoituksella rajoittaa, vaan päinvastoin.

Miksi sitä kannattaisi tarkoituksella kasvattaa, kun toisaalta se tuntuu niin tekevän automaattisesti harjoituskilometrien myötä ja toisaalta juoksija valitsee luonnostaan (lähes) taloudellisimman tiheyden? Huomaa, että myös laittamasi tiivistelmä toteaa juoksun taloudellisuuden heikkenevän, jos tekniikkaa muutetaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pomppiminenhan nimenomaan on vertikaalista liikettä, josta tiivistelmässä juurikin varoiteltiin hyvin epätaloudellisena.

On myös päinvastaisia tuloksia, eli että suht kovatasoisilla juoksijoilla (~32 min 10 km) "pomppiminen" on taloudellisempaa kuin "hiipiminen" (suuri lähtökulma lentovaiheeseen ennustaa parempaa taloudellisuutta): http://www.runnersworld.com/running-tips/are-bouncy-running-strides-more-economical

Tässäkin asiassa juoksualusta varmaankin vaikuttaa. Maastossa ei kimmoisuutta saa ehkä hyödynnettyä samalla tavalla kuin kovalla alustalla. Tässä tutkimuksessa ei löydetty merkittävää yhteyttä taloudellisuuteen minkään muun tekijän osalta (kuten frekvenssi tai askelpituus).

Share this post


Link to post
Share on other sites

On myös päinvastaisia tuloksia, eli että suht kovatasoisilla juoksijoilla (~32 min 10 km) "pomppiminen" on taloudellisempaa kuin "hiipiminen" (suuri lähtökulma lentovaiheeseen ennustaa parempaa taloudellisuutta): http://www.runnersworld.com/running-tips/are-bouncy-running-strides-more-economical

Tässäkin asiassa juoksualusta varmaankin vaikuttaa. Maastossa ei kimmoisuutta saa ehkä hyödynnettyä samalla tavalla kuin kovalla alustalla. Tässä tutkimuksessa ei löydetty merkittävää yhteyttä taloudellisuuteen minkään muun tekijän osalta (kuten frekvenssi tai askelpituus).

Olen kahdesti juossut kympi loskasessa vesikelissä on mäkeä ja maantie asfalttia ja vanhaa soratietä vaihtelevasti nyppylää- vauhti 5:50 keskari. Kadenssi oli nyt kummallakin kerralla tasan sama Suunnon mukaan 79. Onkohan toi mittaus luotettava.- luusisin. Koetin viime lenkillä aika ajoin nostaa kadenssi tuppasi vaan vauhti karata tonne 5:15 tasolle heti. Juoksu jotenkin kevenee tietysti kun maakoskeutus pienenee helpommin tuobn tekee asfalttipinnalla.

Luulen kadottaneeni vuosien saatossa askellustekniikka aikas paljon kun juoksen maastossa kivikkoneulaspolkuja jalkojen säästämisen takia aikas paljon. Jatkan empiiristä tutkimustani kadenssin vaikutuksesta vauhdinpitoon (ylipainossa olevalla) kuntoilijalla....

:mad0228:

Share this post


Link to post
Share on other sites

vauhti 5:50 keskari. Kadenssi oli nyt kummallakin kerralla tasan sama Suunnon mukaan 79.

Tuolla askeltiheydellä pitäisi askelpituuden olla yli 2 m. Ei uskottavaa tuossa vauhdissa.

Miksi muuten pitää käyttää vierasperäistä kadenssi-sanaa kun askeltiheys on paljon selkeämpi, suomenkielinen termi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta kandessi on suomeksi poljento, tai tahti tai tiheys jne... Siis jos mietitään englanninkielistä vastinetta cadence.

Kaikki saitit ja kellot tuntuu laskevan yhden kierroksen olevan molempien jalkojen liike. Eli jos kadenssi on 80, otetaan silloin 160 aseklta yhteensä molemmilla jaloilla.

Ehkäpä kandessin ollessa 80 askeltiheys on todellakin 160 ja hölkkävauhdeilla askelpituus alle 1m.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuolla askeltiheydellä pitäisi askelpituuden olla yli 2 m. Ei uskottavaa tuossa vauhdissa.

Miksi muuten pitää käyttää vierasperäistä kadenssi-sanaa kun askeltiheys on paljon selkeämpi, suomenkielinen termi?

79 kadenssilla 5:50 vauhdilla askelpituudeksi tulee noin 1,08 metriä. Ihan uskottava minusta.

Kadenssi juoksussa tarkoittanee siis "askelpari per minuutti" joten onhan "kadenssi" termi toki helppokäyttöisempi.

PS. Käytännössä askelparin laskeminen, esmes juoksumatolla, on huomattavasti mielekkäämpää kuin jokaisen askeleen laskeminen, siksikin "kadenssi" on varsin käyttökelpoinen termi myös juoksussa.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tänään kiinnitin edelleen huomiota askeltiheyteen ja niin vain tuppasi vauhtia tuleen helposti lisää 7.9km 5.36/km keskiaskeltiheys 80 ja 147bpm. Joukossa oli osin metsän läpi umpilumihankea ja lumijää auraamatonta metsätie pohjaa jolloin askeltiheys minimi 62. ja kokolenkin max 86 (4min/km). Kun loppu asfalttia kasvoi askellus 85:een <5:00/km vauhdissa. Eli mulla 5min on 85 ja 6min vauhti 79. Tuo on Suunnon datasta.

Pohja vaikuttaa merkittävästi sekä vauhtiin ja askeltamisen tiheyteen. Sanoisin lumihankessa meno on noin 1min hitaampaa samalla rasitustasolla jos askel vähänkin uppoaa ja koska askeltiheyttä ei pysty pitää yllä.

Tihentäminen tästä vauhtia kohottamatta tuntuu mission impossible asialta, mutta olen saanut askelluksesta nyt ton perinteisen laahauksen heti alkuunsa pois.

Huomasin sellaisen piirteen että kun nyt keskityin pitään yllä kadenssia normaalia ylempänä- lantion asento yhä parani ja vauhti tosiaan kasvoi. Musta tuntui enemmän etureisille- olikos se tuon edm tutkimuksen mukaista. Tuli sitten kovahko lenkki, mutta melko rennon mukavasti silti meni. Summa summarum kun kiinnittää huomiota tähän asiaan vauhti kasvaa..toivottavasti kuntokin. Täytyy todeta että nyt kun on taas mun ekoja juoksulenkkejä tekniikkaan hyvä kiinnittää huomio. Rauhallisella PK:lla pitää yrittää jatkossa olla ajattelematta kadenssia, että pysyy PK:lla vauhdit maltillisena.

Share this post


Link to post
Share on other sites

. Siinä myös kirjoitettiin lähinnä muuttujien välisistä yhteyksistä, mutta ei yhteyksien syistä. Jos askel ei petä, ei korkea askel pitäis olla kuntoilijalle ongelma, sillä jänteet toimivat hyvin energiatehokkaasti.

.

Tarkoitatko "korkealla askeleella" todellakin tutkimuksissa esille tullutta kropan massakeskipisteen vertikaalista liikettä, joka katsottiin epätaloudelliseksi ? Vai jotain ihan muuta :)

Se että juoksee "lantio ylhäällä" ei tarkoita korkeaa askelta vaan sillä saadaan maahantulovaiheessa kehon painopiste jalan päälle. Tällöin jalka tulee maahan jyrkässä kulmassa, jolloin askeleen jarrutusvaikutus on pieni. Myös kehon vertikaalinen ( ylösalas ) liikekin on hyvin vähäistä ja juoksu taloudellista.

Vertikaalisen liikkeen vähäisyyden huippujuoksijoilla huomaa esmes tv:stä kun juoksijaa kuvataan lähietäisyydeltä, vaikkapa kasvoista, suoraan edestä. Pikajuoksijankin pää liikkuu käytännössä ainoastaan suoraan eteenpäin, ei ylösalas.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy