Jump to content
Juoksufoorumi.fi
Guest Rekisteröimätön

Laihduttaminen

Recommended Posts

Tarkoitin juurikin tuota mitä snoit. Hienosti ymmärretty.

Eikun ei ollut tarkoitus kyseenalaistaa, eikä varsinkaan rasvan sisältämää energiamäärää. Halusin oikeastaan vain painottaa sitä, että sokeasti yhtä asiaa tuijottaen ihminen herkästi huijaa itseään monessa muussa kohtaa. Pistin mahdollisimman neutraalin lähteen linkin taakse, ettei vaan tule tuetuksi mitään erityistä agendaa.

Hiilareista kun yrittää etsiä tietoa, eksyy helposti hurahtaneiden kotipesään. Rasvoilla pääsee kaikenmaailman keventäjien kotisivuille.

Muuten olen sitä mieltä, että VHH:n noudattamiseen pitäisi vaatia akateeminen loppututkinto ja vuosittain suoritettava sertifikaatti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minua todellakin kiinnostaisi tietää yksikin tutkimus, jossa on osoitettu, että jos kalorit tulee hiilareista, niin ne lihottaa enemmän kuin rasvasta ja proteiinista tulevat kalorit.

Jään innolla odottamaan viitettä tällaiseen tutkimukseen, mutta odotellessa en kuitenkaan aio pidätellä hengitystäni.

Huoh..

Koitin tuossa selittää, että verensokerista riippuvainen insuliini määrää kuinka rasvoista, protskuista tai hiilareista tuleva energia kropassa käsitellään. Jos asia ei ole tuttu entuudestaan, niin hyväksy ainakin se että korkea insuliinitaso on signaali kehon soluille varastoida energiaa. Siinä asia meneekin kimurantiksi, että eri ihmisillä sama määrä sokereita aiheuttaa erilaisen insuliinivasteen. Tästä johtuu, että toiset ei liho millään vaikka mitä söisi ja toiset lihoo vaikka eivät mässäilemällä syökkään. Asian voit tarkastaa vaikka Ihmisen fysiologia kirjasta.

Tuossa alla nyt yksi tutkimus monista vastaavista, jossa on vertailtu vhh ja low fat dieettejä. Siinä todettiin että kalorirajoitteisella low fat dieetillä ei laihduttu yhtä paljon kuin vapaa kalorisella low carb dietillä. Ei vastaa täsmälleen esittämääsi kysymykseen.

http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa0708681

Tämä asia palautuu aina siihen, että toiset ihmiset sietävät hiilareita paremmin kuin toiset. Toisille tulee paino-ongelma toisille ei.

Kalorien ulkopuolelta on myös huomattava, että on aivan olennaista laihdutuksen kannalta kuinka ruokavalio vaikuttaa näläntunteeseen, makean himoon etc. Omakohtaiset kokemukset tosiaan on olleet, että nälkä ei juuri kurni ja makeaa ei tee mieli syödä. Ei myöskää pastaa tai muuta hiilaria. Sillä myös kalorit on helppo pitää kohtuullisina.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Katsoin tuon linkin ja pari huomiota. Kalorit oli todella alhaisia, paitsi VHH-dieetissä, joissa niitä ei ollut rajattu, mutta niitä ei toisaalta mitattukaan.

Kuten sanoin, itselleni sopii huomattavasti paremmin ihan normaali ruokavalio höystettynä liikunnalla, jolloin voin syödä sen 3000kcal per päivä, ja paino putoaa sen 0,5kg - 1kg per viikko.

Ei ole näläntunnetta minullakaan. 3000kcal on kohtuullisen paljon, mutta kun kulutus on keskimäärin 3500-4000kcal, näyttää vaaka koko ajan vähemmän. Toki viikonloppuna saatan syödä huomattavasti enemmänkin. Ei näillä kalorimäärillä voi oikeasti hirveästi kukaan väittää näkevänsä nälkää.

En toisaalta suosittele kenellekään hankkimaan hiilareita pääosin valkoisesta vehnästä, joka on ihan oikea ongelma. Itse en rajoita hiilareita mitenkään (kunhan se ei ylitä paljoa sitä 40% kokonaiskalorimäärästä, ja pysytään siinä 3k kalorirajassa muutoin ),mutta rajoitan sokerin ja valkoisen vehnän käyttöä, vaikka sen pullan silloin tällöin kahvin kanssa otankin.

Leipä meillä on joko ruisleipää (ihan oikeaa ruisleipää suoraan leipomosta) tai sitten kokojyväleipää. Pastat ym. hankitaan kokojyvänä. Kaiken maailman sipsit ym. herkut on ihan ok vaikkapa juhlissa, mutta ei kuulu normaaliruokavalioon.

Puuro on hyvä aloitus päivälle, mutta kyllä murotkin käy. Paljon marjoja ja hedelmiä lisukkeeksi ja tietysti vihanneksia ja juureksia. Näitähän voi kaikkia syödä ilman rajoituksia. Pähkinöistä ja palkokasveista on runsaasti proteiinia, ja niin on muuten mm. kurpitsan siemenissäkin, jotka hyviä esim. kreikkalaisen jogurtin kanssa.

Samalla ruokavaliolla pärjää niin lapset kuin aikuisetkin. Ja se on ainakin minulle todella tärkeä asia.

Sent from my iPhone using Tapatalk

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minua todellakin kiinnostaisi tietää yksikin tutkimus, jossa on osoitettu, että jos kalorit tulee hiilareista, niin ne lihottaa enemmän kuin rasvasta ja proteiinista tulevat kalorit.

Jään innolla odottamaan viitettä tällaiseen tutkimukseen, mutta odotellessa en kuitenkaan aio pidätellä hengitystäni.

tismalleen samaa mieltä, en usko että tähän tulee muuta vastausta kuin että minulla toimii :) Oma näkemys on tähän että pitää syödä monipuolisesti ja sen mitä kuluttaa ja kunkin reeniaikojen puitteissa tarvitsee.

Esim eilen oli kova kyykky, vähän aerobista, söin paljon proteiineja vähän hiilaria, mutta kun toisena päivänä on kovempi aerobinen on syöminen enemmän hiilaria vähemmän proteiinia. Kokonaiskalorit samat

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo muutama viesti sitten linkitetty tutkimus ei kumoa mitenkään ajatusta, että ruoan kalorimäärä on oleellinen painonhallinnan kannalta. Kalorirajoitettu hiilaripitoinen eväs vs. rajoittamaton vhh. Häh?! Nythän ei ollenkaan tiedetä, paljonko kaloreita tuli vhh:lla. Itse totesin (ilman mitään tutkimusperäistä tietoa!!!), ettei ole ollenkaan ihmeellistä laihtua vhh:lla. Laihtuuhan sitä, jos ei saa "mitään" normaalia ruokaa syödä. Aika laihaksi jäisivät minullakin eväät, jos työpaikkaruokalassa yrittäisin vhh:lla elää. Jäävuorisalaattia, porkkanaraastetta ja pari jauhelihapihviä (sallittu määrä rajoitettu). Oliiviöljyä voisin toki lorauttaa vaikka puoli pulloa rehujen päälle, mutta siinä vaiheessa lakkaisivat rehut maistumasta. Ajan myötä nälkiintyminen voisi yltyä niin, että öljykin alkaisi maistua.

Yksilöllistä! Syökööt vhh:ta ne, joille se maistuu. Minulle se olisi kauhistus. Painonhallinta on kuitenkin mahdollista ihan peruspöperöilläkin.

Ei syödä liikaa ruokaa ja jätetään mässyt ostamatta. Ei niitä kukaan väkisin sinne sohvalle roudaa ja kurkusta alas työnnä! Makeanhimokin on humpuukia. Onhan karkki ja suklaa hyvää ja joskus tekee mielikin. Ei silti ole pakko syödä. Joskus voi syödä ja sitten lopettaa hyvissä ajoin. Seuraavana päivänä voi tulla mieleen. So what? Eivät ole koskaan itsekseen kaupasta kotiin hiipineet eikä kassan täti ole salaa ostoskassiin piilottanut.

Omassa elämässä ei myöskään ole aikaa sohvalla löhöillä. Siis sekin kiusauksen lähde on poistettu.

Nyt tekeekin mieli suklaata. Taidan mennä ruokalaan syömään kotimaisten virallisten ravintosuositusten mukaan koostetun opiskelija-aterian. Siinä unohtuu suklaat.

Eilen illallakin olisi suklaa maistunut. En viitsinyt edes keittiönkaappeja komastaa, koska tuskin niistä mitään herkkuja olisi löytynyt. Ei ole yleensä kertynyt hääppöistä saalista, kun joskus olen yrittänyt. Pakastimessa olisi kyllä vielä yksi joulun aikaan leivottu pikkupulla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eilen illallakin olisi suklaa maistunut. En viitsinyt edes keittiönkaappeja komastaa, koska tuskin niistä mitään herkkuja olisi löytynyt. Ei ole yleensä kertynyt hääppöistä saalista, kun joskus olen yrittänyt. Pakastimessa olisi kyllä vielä yksi joulun aikaan leivottu pikkupulla.

suklaati on hyvää, kerranvkossa vedän makeisia ilman mitään laskureita. Suklaan syöntiäni rajoittaa laktoosi ongelma, joka samalla tietty rajoittaa suklaasta tulevaa kaloria :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä tämä aihe ainakin tunteita herättää. Hyvä niin. Jottei ihan mutu-puhelijaksi syytellä, niin pistetään tässä kovaa faktaa ruutuun VHH:sta noin yleensä. Siinä on itse asiassa perusteltu kaikki mitä olen puhunut edellä. On myöskin otettu kantaa tähän kalori=kalori väittämään, siitä että ei se ihan noin yksioikoista ole.

Tässä linkki tiedepapruun. En kerennyt itse ihan kokonaan tässä töiden ohessa lukea läpi, mutta hienosti siihen on asioita kasattu.

http://ajcn.nutrition.org/content/86/2/276.full.pdf+html

Tuon tekstin kun lukee ajatuksella ja ymmärryksellä niin johan on kumma jos ei silmät ala yhtään aukeamaan. Se on totta, että tässä on viimeiset 40 vuotta eletty sellaisessa ilmapiirissä ruokavalioasioiden suhteen, että voi olla vaikea hyväksyä toisia näkemyksiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onpa tänne tullut paljon kommentteja VHH-avaukseni jälkeen. Ihan ensiksi täytyy sanoa, että kyllä itsekin uskon kohdallani että olen syönyt liikaa suhteessa kulutukseen ja lihonut sen 2-4 kg (onneksi en sentään 10 kg yhtä äkkiä). Olen aina pudottanut helposti painoa, mutta hyvin usein se tulee myös takaisin (no 2 kg on nyt pysyvää pudotusta)…Koskaan en ole ollut millään kitudieetillä, mutta aina olen onnistunut laihduttamaan (tai lihoamaan). Ongelma näyttää olevan että keho ei suostu 68 kg painoon! Itselläni on ollut energinen olo monesti ihan sopivalla painolla olemisella, ei siinä ruokavalio paljoa ole vaikuttanut. Tai varmaan on, ei se kovin epäterveellinen itselläni ole.

Minusta se hiihtolehden lupaama hyöty VHH-dieetillä oli juuri se että kehon kyvyn käyttäminen rasvoja suorituksen aikana lisääntyy ja kehon koostumus paranee. Tuo oli kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi PK-kaudella, joka koostuu oikeasti pelkästi PK:sta ja oikeasti matalasykkeisistä pitkistä lenkeistä tai vaelluksista. Eli kyllä se dieetti sitten loppuisi, tai muuttuisi siten että HH-osuus kasvaisi. Onko siinä tapauksessa kuitenkin lihominen vääjäämätöntä, jos kalorit ovat tarpeenmukaiset? Vähän tulisi painoa sitten senkin kautta kun HH sitoo nestettä. Ongelma kohdallani tuossa ”VHH-dieetissä” oli kuitenkin se että ajattelin tehdä perusvoimaa raskaalla kuormituksella enkä hirveästi usko että se onnistuu ilman hiilareita. Näin ollen noina ”voimailupäivinä” söisin kunnolla hiilareita (myös proskuja). Saliharjoittelua kyllä olen tehnyt ihan napakoilla painoilla yli kymmenen vuotta. Muutenkin mitä tulee omalla kohdallani hiilihdyraattien käyttöön urheilussa, niin kyllä esim. VK-vedot ja kisat onnistuvat paremmin kun on hh saatavilla (esim. hiihdossa noin 52 min kovan suorituksen jälkeen tunsin ihan selvästi kuinka tankki oli tyhjä, vaikka aamulla söin puuroa, pari leipää, banaania ja noin 20 g hh juomasta). Olen vaan alkanut miettimään, tarvitseeko niitä PK-lenkeille ollenkaan, pitääkö hiilarivarastojen olla täynnä sellaisille?

Tässä ei ole nyt sitä lehteä, joten en muista mikä se HH-%-osuus oli dieetissä enkä diettin pituutta (tuskin pitkä!) , mutta siellä oli esim. noita aamuaerobisia ilman hiilihydraatteja (kahvilla). Olen lyhyen lenkin vaan ennen aamupalaa syönyt, joten sekin vaatisi totuttelua. Aamulenkeillä olen myös kankeuden huomannu vaivaavan, enkä ole edes vanha. Mielestäni tuo 40 % hiilareista on sellainen keskivertomäärä, taitaa olla hiukan alle virallisterveellisen (tai kestävyysurheilijan suositusten). Toki niistä kai sitä pakko on vähentää, jos haluaa protskujen määrän pysyvän ”riittävänä”. Olen kauan aikaa sitten ollut VHH:lla siten että noin 20 % oli hiilareista.

Tuosta rasvasta, itse olen ymmärtänyt että se (hyvät) suojaa dieetilläkin lihasmassan kadolta. No juu, mutta ei sitä 20-30 % enempää tartte saada. Itse syön salaatissa avokadoa ja pähkinöitä ja jos ei ole edellä mainittuja laitan sitä oliiviöljyä. Syön myös vähän yli ½ rkl kalaöljyä. Niin olin ajatellu että rasvan käyttö vähenee, kun alan vähentämään leivän käyttöä, esim. jos nyt 5 palaa/pv, niin 3 ja leivän päällä oleva rasvan määrä pienenee. Vähemmän juustoja jne. näinhän se aiemminkin meni, rasvalla tiputin.

Itse uskon, että kokemukset hh:n paremmuudesta ovat vaan ns. plaseboo, ihminen vaan kuvittelee olevansa kylläisempi ja parempivoitisempi vrt. normaali ruokavalio. Mutta se on ko. ihmiselle todellista (sitähän se plasebo on). Mutta siihen voin uskoa, että esim. rasvojen käyttö tehostuu. Kuitenkin uskon että jotain vikaa omalla kohdallani on ollut nälän tunteen kuuntelussa tms. koska enhän muuten olisi lihonut. Toisaalta laihdun aina, jos alan sitä enempää kuuntelemaan, prkl. Ei näköjään savolainen kroppa osaa päättää :/

Ja varmaan tästä höpötyksestänikin huomaa savolaisuuteni (onko se VHH nyt minusta hyvä vai ei ;) )

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä tämä aihe ainakin tunteita herättää. Hyvä niin. Jottei ihan mutu-puhelijaksi syytellä, niin pistetään tässä kovaa faktaa ruutuun VHH:sta noin yleensä. Siinä on itse asiassa perusteltu kaikki mitä olen puhunut edellä. On myöskin otettu kantaa tähän kalori=kalori väittämään, siitä että ei se ihan noin yksioikoista ole.

Tässä linkki tiedepapruun. En kerennyt itse ihan kokonaan tässä töiden ohessa lukea läpi, mutta hienosti siihen on asioita kasattu.

http://ajcn.nutrition.org/content/86/2/276.full.pdf+html

Tuon tekstin kun lukee ajatuksella ja ymmärryksellä niin johan on kumma jos ei silmät ala yhtään aukeamaan. Se on totta, että tässä on viimeiset 40 vuotta eletty sellaisessa ilmapiirissä ruokavalioasioiden suhteen, että voi olla vaikea hyväksyä toisia näkemyksiä.

Itse asiassa, tuo tutkimus ei pysty tekemään mitään väitteelle "kalori on kalori". Olen entistä vakuuttuneempi ehdotuksestani, että VHH:ta varten pitää suorittaa akateeminen loppututkinto ja vuosittain uusittava sertifikaatti. Tähän loppuun vielä lainaus tuosta tutkimuksen yhteenvedosta:

"The instruction to limit carbohydrate intake, without specific reference to calorie intake, leads to a spontaneous reduction in calorie intake."

A calorie is a calorie.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse asiassa, tuo tutkimus ei pysty tekemään mitään väitteelle "kalori on kalori".

Tässä lieneekin keskeistä millä hiilihydraatit korvataan. Ylenmääräinen proteiininsaanti ei ole tehokasta energiantuoton ja ruuansulatuksen kannalta. Rasvoissa kovat tyydyttyneet rasvat ovat myös ongelma. Runsas kasvisten käyttö yleisesti ottaen auttaa kaikkiin ruokavalioihin.

Toinen tekijä on sitten harjoittelun ja suoritusten teho, palautuminen syömällä ja energiankäyttö kokonaisuutena.

Oma tuntemukseni on että lisääntynyt harjoittelu ja energiantarve lisää hiilihydraattien osuutta, ja otettaessa painonhallinta mukaan vähennetään hiilareita mutta samalla joudutaan myös vähentämään harjoitustehoja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä ei ole nyt sitä lehteä, joten en muista mikä se HH-%-osuus oli dieetissä enkä diettin pituutta (tuskin pitkä!) , mutta siellä oli esim. noita aamuaerobisia ilman hiilihydraatteja (kahvilla). Olen lyhyen lenkin vaan ennen aamupalaa syönyt, joten sekin vaatisi totuttelua.

Mä vedän pitkikset useimmiten aamulla tyhjään vatsaan. Otan enintään BCAA:ta ja pienen kupin kahvia pohjalle. Mukaan otan pari geeliä varmuuden vuoksi ja tietysti vettä. Tämä on oma versioni VHH:sta, ja kestää tasan siihen asti kun otan sen ensimmäisen geelin tai lenkki loppuu.

Mun pointti tossa on, että voi sitä rasvanpolttoa noinkin kehittää ilman, että tarvitsee muuttaa koko ruokavaliota pidemmäksi aikaa.

En yhtään peittele sitä, että mielestäni terveelle liikuntakykyiselle ihmiselle koko karppaus on pahimman luokan humpuukia. Pääosin siihen on (kärjistäen) hurahtunut ylipainoiset äijät, jotka ennen hurahtamistaan on saaneet hiilarinsa 60% valkoisesta vehnästä ja 40% uppopaistetuista perunoista. Salaatti on lautaselle tullut makkaran muodossa. Loppuosa lautasmallista on sitten hoidettu syömällä kasleria tai muuta rasvaista lihaa. Siis noinhan Pekka Puska sen opetti, eiks niin?

Sitten nämä jampat on alkaneet karppaamaan. Liikuntaa ei harrastettu aiemmin, eikä sitä harrasteta nytkään. Kasleri on vaihtunut kunnoliseen vähärasvaiseen lihaan ja lautaselle on sen makkaran sijaan ilmestynyt kasviksia. Viinerit, munkit, pullat, sipsit ja ranskalaiset, lue pahat pahat hiilarit, on jätetty kokonaan pois. Ilmiselvästi Puskan lautasmalli, jota aiemminkaan ei noudatettu ollenkaan, oli ihan väärä ja salaliiton tulos.

Lähinnä ainoa mikä aiemmista suosituksista taitaa ihan tutkitusti olla muuttunut, on maaeläinrasvojen väitetty haitallisuus. Ne ei ilmeisesti ole yhtään sen haitallisempia kuin kasvirasvatkaan.

Hiilareitakin saa oikeasti aika monesta muustakin lähteestä kuin valkoisesta vehnästä ja rasvassa uppopaistetuista perunoista. On nopeita hiilareita, jotka aiheuttavat insuliinipiikin ja energia siten varastoituu herkemmin, ja sitten vähän hitaampia, jolloin energia vapautuu hitaammin ilman vastaavaa tarvetta varastoimiselle.

Pitkin päivää ja urheilusuoritusten perusteella voi painottaa milloin hiilaripitoisempaan palautusruokaa ja toisaalla proteeinipitoisempaa.

Se tärkein mun omassa ruokavaliossa on, että mitä minä itse syön, sitä voi myös mun lapset syödä. Jos se menee siihen, että joutuisin vaikkapa kyläillessä varomaan, ettei lapset vaan saa hiilareita erimerkiksi syömällä appelsiinin, ja että kotona ei voi syödä edes aamupuuroa, kun se on epäterveelistä, niin sitten se ei sovi mulle.

Haluaisin myös että kaikki perusterveet alle kolmen tunnin maratoonin juoksevat elämäntapakarppaajat imottautuu, niin sitten uskon, että karppaus elämäntapana sopii myös kestävyysurheilijalle, ainakin joissain tapauksissa. Jos sellaisia ei ole, niin sitten en usko että se sopii elämäntapana kenellekään perusterveelle koskaan. Jos hiilareiden kulutuksessa elimillisten tai liikutarajoitteiden vuoksi on ongelmia, niin silloin VHH-ruokavalio voi ainakin johonkin rajaan saakka olla järkevä.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä vedän pitkikset useimmiten aamulla tyhjään vatsaan. Otan enintään BCAA:ta ja pienen kupin kahvia pohjalle. Mukaan otan pari geeliä varmuuden vuoksi ja tietysti vettä. Tämä on oma versioni VHH:sta, ja kestää tasan siihen asti kun otan sen ensimmäisen geelin tai lenkki loppuu.

Mun pointti tossa on, että voi sitä rasvanpolttoa noinkin kehittää ilman, että tarvitsee muuttaa koko ruokavaliota pidemmäksi aikaa.

Juu, mutta alakarppauksella se kuitenkin on kymmenisen kertaa tehokkaampaa. Sami Inkinen taisi blogissaan kirjoitella omasta yhden miehen kokeilustaan. On niitä muutkin perässä ja edellä testanneet.

En yhtään peittele sitä, että mielestäni terveelle liikuntakykyiselle ihmiselle koko karppaus on pahimman luokan humpuukia. Pääosin siihen on (kärjistäen) hurahtunut ylipainoiset äijät, jotka ennen hurahtamistaan on saaneet hiilarinsa 60% valkoisesta vehnästä ja 40% uppopaistetuista perunoista. Salaatti on lautaselle tullut makkaran muodossa. Loppuosa lautasmallista on sitten hoidettu syömällä kasleria tai muuta rasvaista lihaa. Siis noinhan Pekka Puska sen opetti, eiks niin?

Sitten nämä jampat on alkaneet karppaamaan. Liikuntaa ei harrastettu aiemmin, eikä sitä harrasteta nytkään. Kasleri on vaihtunut kunnoliseen vähärasvaiseen lihaan ja lautaselle on sen makkaran sijaan ilmestynyt kasviksia. Viinerit, munkit, pullat, sipsit ja ranskalaiset, lue pahat pahat hiilarit, on jätetty kokonaan pois. Ilmiselvästi Puskan lautasmalli, jota aiemminkaan ei noudatettu ollenkaan, oli ihan väärä ja salaliiton tulos.

Oisko tää vähän olkinen ukko...?

VHH on omanlaisensa ruokavalio, ei sitä pakko ole harrastaa jos ei siitä tykkää. Omakohtaisesti vhh:ssa parempaa on nälänhallinta, sellaista tuntemusta ei tule ihan niin nopeasti edellisen aterian jälkeen. Ero näläntunteessa hiilariruokavaliolla vs. vhh:lla on jotain n. 2-4 tuntia. Hiilariruokavaliolla herkästi nälän tunne on jo tosi kova jotain 5 tuntia edellisestä ateriasta, kun vhh:lla niin kovia näläntunteita ei ole tähän mennessä vielä tullut. Tokikaan tällä ei ole väliä jos on omassa elämässä on säännölliset ateriavälit. Näläntunne korostuu sen mukaan mitä vähemmän harrastaa liikuntaa ja mitä vaaleampia hiilareita vetää. Telakka ja valkoinen riisi on joo vähän huono yhdistelmä.

Kasvisten suhteen hiilariruokavaliolla ne aika herkästi itellä aina putosivat pois vaikka hetken jaksoikin skarpata. Vhh:lla ei oikein voi pudottaa kasveja pois, ts. ei tarvi skarpata sen suhteen. Toki vhh sopii vähän huonosti normielämään jos ei kiinnosta yhtään nähdä ylimääräistä vaivaa sen eteen. Se ei sinänsä ole ruokavalion vika että ihmiset eivät viitsi. Kai sen voi nähdä vahvuutenakin että kun noudattaa tiettyä ruokavaliota niin on jokin syy olla syömättä einesmoskaa ja pikaruokaa. Taitaa olla henkilöstä kiinni että tuntuuko se ruokavalion vahvuudelta vai elämää turhaan rajoittavalta kauheudelta. Mielestäni joissakin asioissa on parempi järjestää asiat niin että niitä tiettyjä asioita ei pysty tekemään, ettei jää itsekurin varaan, silloin todennäköisyys on ajoittaisten repsahdusten puolella, jotka voivat johtaa totaalirepsahduksiinkin. Esim. itelläni on ollut tietokoneessa sellanen rajoitin että kone menee lukkoon yhdeksältä illalla ja päivässä on tietokoneen käyttöaikaa tietty tuntimäärä. Helpotti kummasti elämää, eikä käytännössä tunnu rajoitukselta. Nyt softaongelman takia on oltu ilman tätä rajoitusta ja sillä on ollut seurauksensa. Tään tyyppisten rajoitusten käyttö tuntuu pääosin vapauttavalta, vaikka sitä etukäteen pitäisikin ahdistavana rajoituksena. Itsekurin ongelma yksinkertaisesti katoaa elämästä ja sitä yleensä ottaen huomaa että sen mitä sillä menettää, on tosi mitätöntä.

Vhh:lla mulla sellanen helppo perusmättö on voissa paistetut kasvikset + jotain lihaa tai vähähiilarista makkaraa. Aamulla pizzamunakas(munia, sipulia, tonnikalaa, juustoa). Illalla yleensä salaattia+lihaa. Välipalaksi rasvaton rahka+marjat+kerma - vähän tyhmä yhdistelmä, mutta ei ole näkynyt laktoosittomia rahkoja muuten kuin ilman rasvaa. Toisena välipalana kourallinen pähkinöitä. Kanansiipiä ja lohta kanssa aina välillä. Noilla mennään 95%:sti ja aina välillä katotaan karpin keittokirjasta jotain uutta ruokaa. Mutta mie oon pahanen ja laiska kokki, vähän taitavampi ja innokkaampi kokkaaja kyllä pystyy kehittelemään vhh:n puitteissa paljon vaihtelevampaa ja paremman makuista settiä.

"Hyvien ja huonojen" rasvojen suhteen se meni muistaakseni siten että noilla koostumuksilla on pääasiallisesti enemmän väliä silloin kun rasvaa on ruokavaliossa vähäsen. Hyvät rasvat ovat ikäänkuin voiteluainetta, jos sitä saa sen tietyn määrän niin ei sitä enempää tarvita. Hiilariruokavaliossa sitä rasvaa tulee vähäsen, jolloin jos "huonot" rasvat korvataan "hyvillä" rasvoilla, niin siitä saa terveyshyötyjä kun ei ole voiteluainevajausta. Mutta jos rasvaa käytetään ruokavaliossa vaikkapa nelinkertainen määrä, niin ei siitä tarvi olla edes sitä neljäsosaa niitä hyviä rasvoja, koska suunnilleen kaikissa rasvoissa on oma osuutensa niitä "hyviä ja huonoja" rasvoja. Ne "huonot" rasvat olivat jollain tapaa paremmin soveltuvia polttoainekäyttöön, joten niitä ei kannata erityisemmin yrittää vältellä. Plus maku on parempi.

Vähähiilariseen ruokavalioon on myös oma pitkähkö sopeutumisvaiheensa, se että on kuukauden tai kaks kokeillut on vielä aika puutteellinen kokeilu, ei sellasella saavuteta mitään pätevyyttä arvioida mitä se ruokavalio on tai ei ole.

Mulla on edelleen pientä telakkaa päällä, joten en juokse kovilla tehoilla ollenkaan, mutta puntissa ja kuntonyrkkeilyssä ei kyllä ole tullut mitään ongelmia. Parin ekan kuukauden aikana oli vähän laiskempaa fiilistä, mutta nytten on toiminut ihan kohtuullisesti. Ei paremmin kuin hiilareiden kanssa, mutta ei juuri huonomminkaan. Emmää tätä ruokavaliota noudata laihduttamisen tai suorituskyvyn takia, vaan tämän hetkisen terveydentilan asettamasta puolipakosta.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy