Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Kuinka vähällä harjoittelulla pääsee Masokistin läpi ?


Pappa
 Share

Recommended Posts

Kiinnostaisi yrittää Masokistia ensi kesänä, mutta laiskuus iskee jo nyt. Kuinka vähillä kilometreillä Masokistin voisi päästä läpi ?

5-6 vuotta sitten tuli vuosittain juostua yksi maraton vuodessa neljään tuntiin, mutta loukkaantumisen vuoksi lenkkeily jäi muutamiksi vuosiksi. Viime vuonna yritin muistella menneitä ja päästä taas Cityn alle 4 tuntia, mutta yritykseksi jäi. Tänä vuonna sama tavoite (kaksi yritystä), mutta taas loppuajat päälle 4 h.

Vaikka tavoite ei täyttynyt, tuli sentään juostua neljä maratonia puoleen vuoteen. Maaliskuussa Rooma testinä vähän yli 4h30min, Tukholma ja City tosissaan ja sitten syyskuun alussa Jungfrau fiilistellen.

Rooma meni tosi pienellä harjoittelulla: juoksuharjoitteluna syksyllä 10 km lenkki viikkoon ja joulun jälkeen 3 kk kaksi 10 km lenkkiä viikkoon + kaksi kahden tunnin lenkkiä. Lisäksi syksyllä kuntosali kerta viikkon ja talvella pari kertaa viikossa.

Neljän tunnin tavoite saa nyt jäädä ja jatkossa maratonit mennään enää retkeilypohjalta, mutta jotain erikoista olisi mukava kokeilla => Masokisti.

Rooman harjoittelun pohjalta heräsi kysymys, kuinka pienellä kilsamäärällä Masokistin voisi päästä läpi ? Kilpailijoiden kilsat (ja vauhdit) hirvittävät, mutta millä määrillä palstan "kuntoilijat" ovat Masokistin selvittäneet ?

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 59
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Rooman harjoittelun pohjalta heräsi kysymys, kuinka pienellä kilsamäärällä Masokistin voisi päästä läpi ?

Tämä on täysin yksilöllistä. Mun mielestä treenin laadulla on paljon merkitystä, jos juoksun kuntopohja ja lahjakkuus ei ole erityinen.

226 kertoi 1/2006 ultrajuoksijassa mielestäni olennaisen asian satasen juoksusta: pitää osata juosta ensin äärimmäisen helppo maraton, jonka jälkeen pitää jaksaa juosta sen kummemmin hiipumatta äärimmäisen raskas maraton (jossa välillä saattaa olla vähäisiä, mutta henkisesti raskaimpia kilometrejä, kun huomaa, että matkaa ja aikaa on paljon jäljellä ja juoksu alkaa tuntua kohtuuttoman raskaalta tähän nähden)

Kumpikaan noista "maratoneista" ei ole itsestäänselvä suoritus, vaan ehkäpä harjoitteluideoissa voisi ensin keskittyä ensimmäiseen ja sitten tuohon jälkimmäiseen.

Kilpailijoiden kilsat (ja vauhdit) hirvittävät, mutta millä määrillä palstan "kuntoilijat" ovat Masokistin selvittäneet ?

1400km tammikuu-masokisti, jolla pääsi vähän alle 11h satasen. Maraton ei ole kulkenut alle neljän. Väitän, että tuota pienemmällä harjoittelulla en olisi jaksanut loppuun saakka (melko) tasavauhtista juoksua.

Link to comment
Share on other sites

En osaa sanoa mitään kilometrilukuja, kun en harjoitteluani seuraa, syystä että tämä on minulle jonkinlaista lystinpitoa ilman mitään paineita...

Suuret eivät määrät olleet, mutta ennen Suomi-juoksua keskityin siihen, että viikonloppuisin tuli juostua molempina päivinä pitkä lenkki ja viikolla sitten vaihtelevasti fiilisten mukaan...

Suomi-juoksun ja Masokistin välillä en juurikaan paljon pystynyt juoksemaan, kun polvi vaivasi ja viikkoa ennen tapahtumaa lenkkini keskeytyi parin tunnin hölköttelyn jälkeen helvetillisiin kipuihin molemmissa polvissa...

Masokisti tuli kuitenkin varovasti läpi hölkättyä...

Ennen Suomi-juoksua ainoa virallinen kisani on ollut yksi reilun kymmenen kilometrin hölkkäkisa ja talvella epäviralliset kotirataultrat...

Tuota satkua ei mielestäni kannata matkana pelätä, kunnioittaa kylläkin...

Link to comment
Share on other sites

Kiitos linkistä. Pitää ottaa silmä käteen ja lueskella tarkemmin palsta läpi.

Olihan siinä ketjussa koviakin määriä, mutta jos n. 50 km viikossa määrillä päästään Masokisti alle 11 h, niin saatanpa olla ensi vuonna viivalla 12 h tähtäimessä.

Tee testiksi tämmöinen: 100 km 17 h. Oletan, että sain vähän ensimakuja siitä mitä 100 km on juosta. Kävellenkin viimeiset kilsat olivat tuskaa.

Lisäksi ainakin minulla maratoniin verrattuna hajoamisaste oli ihan toisenlaista. Marathonista parani ehkä päivässä ei-ontumiskuntoon, mutta tästä kesti noin viikon, että pystyi edes kävelemään kunnolla.

Kolme hatunnostoa satkun miehille. Se on todella vaativa laji!

Link to comment
Share on other sites

Henkilökohtaista tuo tosiaan on, mutta jos maraton menee mukavasti läpi tuollaisilla n. 20km viikoilla niin eiköhän satkulla ole hyvät mahdollisuudet onnistua noin 40km viikkomäärillä. Periaatteessa satku menee samalla treenillä kuin maraton mutta hitaammin, mutta en ihan tuollaisilla parinkympin viikoilla silti suosittelisi yrittämään.

Link to comment
Share on other sites

Pääseehän sen terve ihminen läpi täysin harjottelemattakin kun vaan painaa tarpeeksi kovalla sisulla ja tarpeeksi rauhallisesti ja etukäteen päättää ettei lopeta vaikka kuolis ja pitää päätöksestään kiinni. Aikaa tällön olis kyllä hyvä olla 20 - 34h

Harvalla kuolevaisella tälläsiä sisuja riittää, mutta motivaatiosta se on kiinni ja tekee siksi tästä aiheesta täysin turhan. Fysiologisesti terveellä ihmisellä riittää resursseja paljon pidemmällekkin. Jos puhutaan MINIMI HARJOITTELUMÄÄRISTÄ kisan läpiviemiseen niin sisu , harjoitteluhistoria, peruskunto, perussairaudet ja muut yksilölliset tekijät ratkaisee.

Mikä taas on kohtuullinen minimi millä kehtaa ilmottautua on vain hieman laajempi. Useimmat on kokolailla turvallisilla vesillä jos juoksevat kilpailussa yhteen pötköön juostavan määrän viikkokilometreinä. So 100km kilpailuun on kohtuullinen minimi 100km viikossa ainakin puolet viikoista. Pisimmän lenkin pituus ainakin 25 - 33km vuoro viikoin niin olet tosi hyvällä mallilla. Tällä juostaan kisassa aikoja 11h ota tai jätä 2h.

Kunnioituksesta ja intohimosta lajia kohtaan haen kyllä mielummin omia maksimiviikkoja. Jos harjottelu on jääny vähille ennen kisaa syystä tai toisesta, niinkuin tässä ilmeisesti on kysymys jos ei ole vaikka aikaa, niin siitä tulee yleensä loppujen lopuksi vähintään yhtä antoisa elämyksellisesti kun lähtee vaan ja ajattelee että "see you in hell...". Oma hitain maratoni on yhtä hyvänä kyllä muistoissa ku oma nopein.

Kaikenkaikkiaan jos ei ole paljon aikaa harjotella, niin kannattaa ehkä silti mielumin valita lyhyempi matka ja panostaa laatuun. Tai one off elämyksenä...miksei.

Link to comment
Share on other sites

Mikä taas on kohtuullinen minimi millä kehtaa ilmottautua on vain hieman laajempi. Useimmat on kokolailla turvallisilla vesillä jos juoksevat kilpailussa yhteen pötköön juostavan määrän viikkokilometreinä. So 100km kilpailuun on kohtuullinen minimi 100km viikossa ainakin puolet viikoista. Pisimmän lenkin pituus ainakin 25 - 33km vuoro viikoin niin olet tosi hyvällä mallilla. Tällä juostaan kisassa aikoja 11h ota tai jätä 2h.

Keskiarvomäärissä hämää se, että muiden kisojen taperingit, flunssat, oheisharjoittelu ja harjoittelun nousujohteisuus saavat tuon näyttämään ehkäpä pieneltä. Tuo 50km/vko oli mulle niin paljon kuin pystyin.

Se määräkään ei kerro miten ylipitkää on kehitetty. Tai sitä miten on rakentanut tuplia. Noi ovat silti mun mielestä vähän harjoittelevalla pitkän matkan olennaiset osat, mutta konkarilla noilla rakennettavat ominaisuudet ovat kehittyneet luonnostaan jo riittävälle tasolle.

Jos kolmannes matkasta menee äärettömän kevyesti koko matkan tavoitevauhdilla harjoittelukauden aikana ollaan jo pitkällä riippumatta siitä miten isolla määrällä sen on saanut aikaan.

Link to comment
Share on other sites

100km viikossa ainakin puolet viikoista.

Niin täähän voi olla vaikka keskimäärin 50km viikossa...

Sitä suosittelisin ekakertalaisen kuitenkin harkitsevan, että jollei koe kykenevänsä juoksemaan sataa kilometriä viikossa, niin kannattaa ehdottomasti koettaa.

Ja jos huomaa ettei jaksa juosta sataa kilometriä viikossa, niin arvioi uudelleen jaksaako sitä sen paremmin kymmenessä tunnissa.

Link to comment
Share on other sites

Silti. 10 - 15km päivässä on oikein sopiva minimi määrä 15h alittajalle. Tätäkin tärkeempänä ne pitkät lenkit joihin tulee painoa asettaa koko ajan enemmän mitä vähemmän kilometreissä harjottelee.

On muistettava että satasen juoksu - joka voi olla rauhallisella vauhdilla ja hyvällä nesteytyksellä mielyttäväkin kokemus jo kohtuullisella harjottelulla -saattaa olla todella hengenvaarallinen tempaus riittämättömästi harjotelleelle vaikka aerobinen kunto ja suoritukset lyhyillä matkoilla olis ihan kohdallaan.

Ultramaratonskene on kasvamassa sellasella vauhdilla, että sivusta seuraavat saavat helposti kuvan että tohon pystyy kuka tahansa, etenkin jos juoksijat puhuvat vaan siitä miten se ei ollut ollenkaan vaikeeta niinkun oli kuvitellut, eivätkä tuo tässä yhteydessä esille omaa harjottelutaustaansa ja kokemusta.

Rabdomyolyysi ja siitä seuraava munuaisten vajaatoiminta, marssimurtumat, rytmihäiriöt, on todellisia uhkia niille joilta puuttuu kokemus ja oman kehon tuntemus pitkiltä matkoilta. Kehon voi ja se täytyy karaista ja kouluttaa näihin koitoksiin.

50km viikossa voi hyvinkin riittää vuosikausia harjotelleelle ultramaratoonarille jonka luusto on vahvistunut ja jolla on kokemusta nesteytyksestä ja omista tuntemuksistaan, sekä taito jakaa se harjoituksiin jotka palvelevat optimaalisesti ultraa, mutta on varmasti liian vähän aloittelevalle juoksijalle. Vaikeuksien kerjäämistä.

Ultrajuoksu voi olla niin paljon enemmän kuin joku yksittäinen Spartathlon tai MasU. Se on tuhansia kilometrejä nautinnollista ja tuskaista aikaa erilaisilla juoksualustoilla. Kieltäymyksiä, itsekuria, päättäväisyyttä, visiota, uskoa ja periksiantamattomuutta. Ja sama uudellen ja uudelleen ja uudelleen vuosikausia. Ja joka kuitenkin on useimpien meistä ulottuvilla.

Sen pitäisi olla mahdollisuus kasvaa ihmisenä, yhä korkeampien aitojen ylittämistä, eikä vaan uusi mahdollisuus mennä taas siitä mistä aita on matalin.

Juoksutapahtumat ovat kuin hartaasti odotettuja juhlia ja palkinto kaikesta harjoittelusta että voi osallistua sinne. Ei sekään ole mun mielestä oikein että lapset on vähän joulukuun puolivälistä kilttejä ja vaatii joulupukilta täydet optiot.

Kilpailuvietti on pelkkä kiusa niille joilla ei ole halua harjotella. Ei enempää.

Heh... tulipas makee teksti.. hih. Siinä tais valitettavasti tulla kaikki sloganit ja fraasit mitä mulla on, mutta voin sitten taas saarnata lisää kun olen lukenut ton joulukuun tuotoksen.:xmas-smiley-010::znaika: :xmas-smiley-010:

Link to comment
Share on other sites

Tästähän voi tulla mielenkiintoista :-)

On muistettava että satasen juoksu - joka voi olla rauhallisella vauhdilla ja hyvällä nesteytyksellä mielyttäväkin kokemus jo kohtuullisella harjottelulla -saattaa olla todella hengenvaarallinen tempaus riittämättömästi

...

Rabdomyolyysi ja siitä seuraava munuaisten vajaatoiminta, marssimurtumat, rytmihäiriöt, on todellisia uhkia

Tämän valistuksen takana olevasta tiedosta kuulisin oikein mielelläni lisää.

Siis, jos jättää pari kossupulloa juomatta, että pääsee sunnuntaina lenkille ja saa sen verran lisää järkeä, että menee lääkäriin ajoissa oireiden ilmaannuttua, niin miten paljon todennäköisemmin rabdomyoloosin seurauksena kuolee tavis ultraharrastaja kuin sen tämä entinen sohvaperuna?

Entä rytmihäiriöihin, jos verrataan ultrajuoksua vaikkapa maratoniin (jolloin edellisessä muutamien maratonien seurauksena nämä olemassaolevat sydänviat ovat ehkäpä jo seuloutuneet pois)?

Entä jos verrataan näitä ultrajuoksukisan kuormituksessa syntyneitä mekaanisen rasituksen seurauksena syntyneitä uran päättäviä vammoja todennäköisyyteen saada ne missä tahansa korkea-impaktisessa urheilulajissa (esim. suurin osa pallopeleistä)? Tai jospa verrattaisiin liiallisen harjoittelun aiheuttamaa rasitusvamman todennäköisyyttä kisassa saatuun?

Sen pitäisi olla mahdollisuus kasvaa ihmisenä, yhä korkeampien aitojen ylittämistä, eikä vaan uusi mahdollisuus mennä taas siitä mistä aita on matalin.

Juoksutapahtumat ovat kuin hartaasti odotettuja juhlia ja palkinto kaikesta harjoittelusta että voi osallistua sinne. Ei sekään ole mun mielestä oikein että lapset on vähän joulukuun puolivälistä kilttejä ja vaatii joulupukilta täydet optiot.

Onko oikein valistaa vääristä syistä lajista kiinnostuneita väärin perustein? Ja onko tuo kuitenkaan se ainoa oikea sallittu peruste olla kiinnostunut maratonia pidemmistä juoksumatkoista?

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy