TeTi Lähetetty 9. heinäkuuta , 2015 Share Lähetetty 9. heinäkuuta , 2015 (edited) Onkohan järkeä edes testata tonnia kun ollut PK-painotteista treeniä? Siis siinä mielessä että ajan parannusta olisi odotettavissa. Kiloja taitaa olla myös pari enemmän Viime vuonna oli ollut 3 vk ennen laktaattitestiä: vk 1. 4*800 m (nopein aikaan 3:28); vk 2: 10 km testijuoksu, jossa olin saanut sykkeet anakynnyksen päälle viimeiset 7 km (vrt. tänä vuonna kahdessa kisassa jääneet alle, maastot on kyllä olleet mäkisiä, että voi johtua hapostakin); edellisellä viikolla vauhtileikittelyä, jossa aika pitkät vedot ja 15 s yrjöttäviä mäkivetoja. Eli ylärekisteri oli saanut enemmän hönkyä. Toisaalta eipä tässä tarkoituskaan ole mitään hirveää MK kuuria ottaa (varmaan siis yhden treenin vetäisin, jossa mentäis MK:n puolelle) ja muistan saaneni kyllä sääreni kipeiksi noista 4*800 m harjoitteista. Mutta mietin että onko edes odotettavissa ajan parannusta kun treenitausta nyt ihan erilainen...PK-vauhdit kylläkin kasvaneet n. 30 s, itse aikoinaan huomasin että nuo MK vauhtisten ajat parantuivat ihan lenkkeilystä, mutta tiedä sitten enää. Muokattu 9. heinäkuuta , 2015 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
rvl Lähetetty 9. heinäkuuta , 2015 Share Lähetetty 9. heinäkuuta , 2015 Eiköhän se peekoo jeesaa sitä tonniakin. Kuka se hiljattain tässä just sanoi jotain tyyliin, että suuirmmalle osalle tän palstan lukijoista 800 m tuloskin olis paljolti peruskunnosta kiinni? Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Reenaaja Lähetetty 9. heinäkuuta , 2015 Share Lähetetty 9. heinäkuuta , 2015 Kyl toi 800m on ihan hyvä reeni vaikka maran juoksijalle ... tai vaikka 5-20 x 200m "30 / 1 " palautuksilla ! Mihin kunto riittää ! Tää kesä menny vetojen / vk lenkkien kanssa ... Väliin on pakko vetää kevyttä hölkkää .. et palautuu ! Nopeutta on hyvä reenaa vaikka ympäri vuoden ! Matkasta / tasosta riippumatta . Reeni intoa ja pitäkää paikat ehjänä !! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
heguli_80 Lähetetty 9. heinäkuuta , 2015 Author Share Lähetetty 9. heinäkuuta , 2015 Mulla ei ainakaan pk-vauhti korreloi millään tavalla kisatulosten kanssa. Itse asiassa pk-vauhdit on jostain syystä pudonneet viime vuoteen verrattuna, vaikken siihen ole pyrkinytkään. Ehkä tuo "lyhyitä usein" -harjoittelu on aiheuttanut sen? Kisatulokset on kuitenkin siitä huolimatta olleet hieman parempia tänä vuonna. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
TeTi Lähetetty 10. heinäkuuta , 2015 Share Lähetetty 10. heinäkuuta , 2015 (edited) Tällä kertaa (elämäni toinen tonni kellotettuna) ei tullut ajan parannusta vaan 3,5 s huononnus. 4:01.31. On se sellaista henkimaailman hommaa näiden kovien juokseminen. Tasotestissä viime vuonna ajattelin että nyt pitää kovin tonni vetää kunnolla, että saa oikeanlaiset tulokset kun kerran maksetaankin.Tänään tonnilla sykkeet jäi taas alas ollen 171 suurimman osan matkaa ja nousten 174:ään. Vertailun vuoksi viime vuotinen onnistunut testi-kymppi meni noilla sykkeillä pääosin matkaa nousten lopussa & 1000 m 180 sykkeillä ensimmäisen minuutin jälkeen. Hapot tuli melko nopeesti en muista miten asian laita oli viime vuonna, mutta varma olen että hitusen enemmän oli tahtoa tuolloin pelissä. Toki harjoittelutaustakin oli silloin kai otollisempi. Ed. mutta jollain tavoin varmaan hyvä treeni, vaikka yhden vetäsinkin. Muokattu 10. heinäkuuta , 2015 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
raasto-jarmo Lähetetty 13. heinäkuuta , 2015 Share Lähetetty 13. heinäkuuta , 2015 Mitä mieltä ennemmän vetojarjoittelua tehneet ovat seuraavasta? Jos tehdään esim. Tällaiset reenit: 10x200 m/ 1' hölkkäpalautus tai 5x400 m/ 2' hölkkäpalautus, vauhtien ollessa samat. Itse epäilisin, että ensimmäinen on selvästi helpompi suorittaa. Eilen tein matolla 13x200 m / 200 m hölkkäpalautus. Ihmettelin, kun en edes kunnolla hengästynyt? Vauhti ei tosin ollut kummoinen eli 20 km/h / 8 km/h. Tuon 200 m nopeamman juoksun päälle tulee vielä jarrutus 20 km/h:sta, jota matto ei laske matkaan mukaan, koska teen jarrutuksen stop-napista (pysäyttää kellon ja matkan mittaamisen) ja vasta 1,5 km/h:ssa vauhdista pääsee kiihdyttämään (kello ja matkalaskuri käynnistyy) takas 8 km/ h vauhtiin. Maksimihapenotto vauhti on mulla matolla noin 15 km/h eli tuo 20 km/h on selkeesti nopeuskestävyyttä vauhdin puolesta. No eiköhän tuosta löydy riittävän kova reeni, kun pistetään vauhtia lisää. Matolla pääsee 24km/h:ssa, jolla mun tuskin tarvii tehä 13 vetoa.. Rasitusta saisi lisää myös lyhentämällä palautusaikaa tai palautusvauhtia.Jos harjoittelun pointti on juosta 1000m mahdollisimman nopeasti niin itse pyrkisin tekemään kuntopiikin tuohon kilpailu tai testi ajankohtaan. Tämä tietenkin vaikuttaa mahdollisiin muihin tavoitteisiin ja niiden harjoitteluun, mutta riippuu ihan siitä miten tärkeä tuo tavoite on. Olennaista harjoittelun suhteen ei ole se kuinka kovan rasituksen saat aikaiseksi treeneissä vaan se kuinka kovaa pystyt juoksemaan 1000m kilpailussa. Tekniikka pitää ensin laittaa kuntoon ja sitten kuntohuippu tehdään muutamalla kovalla tehoharjoituksella. Jos tekniikka ei ole kunnossa niin herkästi noilla korkean volyymin intervalleilla vetää kropan jumiin ja kehitystä ei tapahdu. Nimimerkillä kokemusta on. 1000m on kuitenkin suhteellisen lyhyt rykäisy eli alusta asti pitää vetää kovalla temmolla.Harjoittelun suhteen aloittaisin näin kesäaikaan esim. 10x100m nurmella paljasjaloin noin 20s per 100m sitten pikku hiljaa vauhtia kiristellen ja kun kilpailu lähestyy niin muutaman kovemman esim. 2x2,5min kovaa, 5min palautuksella saat hapenottokyvyn ylös. Muuten peruskuntoa ylläpitävää juoksua sekä juoksutekniikkaa kehittäviä drilejä ja liikkuvuusharjoitteita. Mattojuoksua ei suotta kannata kesällä harrastaa kun uloskin pääsee. Tämä on oma näkemykseni ja uskon että se toimisi myös sinulla. 1 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
heguli_80 Lähetetty 15. heinäkuuta , 2015 Author Share Lähetetty 15. heinäkuuta , 2015 Kävinpä taas pitkästä aikaa vetelemässä kakkosia lyhyellä palautuksella eli 3 x 5 x 200 m, pal. 30 s. / 2,5 min. Tasaisesti nuo kulkivat keskareilla 43,5 s, 43,1 s ja 43,2 s. Elikkäs 3:40 -alitus pitäisi olla realismia, jahka lähden sitä seuraavan kerran koittamaan. Jos firma päästää mut kesälomalle, niin saatan tosiaan lähteä tuonne Borgån energiatonnille. Pari päivää sen jälkeen sitten Espooseen cooperiin ja Kalevan kisoihinkin pitäisi ehtiä... (siis katsomoon) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Scylla Lähetetty 17. heinäkuuta , 2015 Share Lähetetty 17. heinäkuuta , 2015 Eiköhän se peekoo jeesaa sitä tonniakin. Kuka se hiljattain tässä just sanoi jotain tyyliin, että suuirmmalle osalle tän palstan lukijoista 800 m tuloskin olis paljolti peruskunnosta kiinni?Se kommentti taisi olla, että kasin tulos on kestävyydestä kiinni. Niin se onkin, pääasiassa nopeuskestävyydestä (kyllähän kaikki yli 10 sekunnin suoritukset vaativat jonkinlaista kestävyyttä). Pk-harjoittelu ei kyllä lyhyellä tähtäimellä paranna kasin kuntoa paitsi ehkä ihan aloittelijalla, jonka lähtötaso on niin alhainen että pelkkä kevyt lenkkeily nostaa aerobista kapasiteettia. Tietty pitkällä tähtäimellä tilanne on eri. Pk:ta kannattaa juosta kauempana kisakaudesta mutta kyllä se suorituskyky kaivetaan ihan eri treeneillä esiin ja silloin runsaasta pk:sta on monesti jopa haittaa.Ainakin oma kasin kuntoni on melkeinpä sitä parempi, mitä vähemmän on edellisinä viikkoina tullut juoksukilometrejä. Se on taas tullut osoitettua: tämän kesän ylivoimaisesti surkein 800 m tuli sellaisen viikon jälkeen, kun nostin vähän perusjuoksun määrää. Ja kauden paras on toistaiseksi tullut määrällisesti niukimman viikon päälle. Saman verran laatuharjoittelua tulee joka tapauksessa, mutta pk syö kyllä herkkyyden kasilta tehokkasti. 1 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
TeTi Lähetetty 17. heinäkuuta , 2015 Share Lähetetty 17. heinäkuuta , 2015 (edited) Se kommentti taisi olla, että kasin tulos on kestävyydestä kiinni. Niin se onkin, pääasiassa nopeuskestävyydestä (kyllähän kaikki yli 10 sekunnin suoritukset vaativat jonkinlaista kestävyyttä). Pk-harjoittelu ei kyllä lyhyellä tähtäimellä paranna kasin kuntoa paitsi ehkä ihan aloittelijalla, jonka lähtötaso on niin alhainen että pelkkä kevyt lenkkeily nostaa aerobista kapasiteettia. Tietty pitkällä tähtäimellä tilanne on eri. Pk:ta kannattaa juosta kauempana kisakaudesta mutta kyllä se suorituskyky kaivetaan ihan eri treeneillä esiin ja silloin runsaasta pk:sta on monesti jopa haittaa.Ainakin oma kasin kuntoni on melkeinpä sitä parempi, mitä vähemmän on edellisinä viikkoina tullut juoksukilometrejä. Se on taas tullut osoitettua: tämän kesän ylivoimaisesti surkein 800 m tuli sellaisen viikon jälkeen, kun nostin vähän perusjuoksun määrää. Ja kauden paras on toistaiseksi tullut määrällisesti niukimman viikon päälle. Saman verran laatuharjoittelua tulee joka tapauksessa, mutta pk syö kyllä herkkyyden kasilta tehokkasti.Joo näin itsekin homman analysoin. Kyllähän se jos aletaan saivartelemaan 100 m tuloskin on myös kestävyydestä kiinni (ei riitä pelkkä nopeus). Jostain luin sen suuntaista että 100 m juoksijoilla(kin) cooper pitää olla vähintään 3000 m. Muokattu 17. heinäkuuta , 2015 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
vkoskela Lähetetty 17. heinäkuuta , 2015 Share Lähetetty 17. heinäkuuta , 2015 Satasen juoksijan ei kyllä tarvitse selvitä cooperissa edes maaliin. Eihän sen 10 sekunnin aikana välttämättä tarvitse edes hengittää eli ei kovin aeroobinen matka ole. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
heguli_80 Lähetetty 8. syyskuuta , 2015 Author Share Lähetetty 8. syyskuuta , 2015 Eipä paljon parantunut tuo tonnin tulos, kun kävin koittaan. 3,9 km verkkaa ja vähän venyttelyjä ja tulos oli 3:43,8h eli neljä kymmenystä paremmin kuin huhtikuun lopulla. Loppuverkkaa sitten 1,4 kilometriä. Täytyy varmaan yrittää joku lauantai uudestaan, viikonloppuna kulkee yleensä paremmin kuin viikolla, tosin on tää kyllä ehkä vähän liian lyhyt matka mulle. En jotenkin osaa runtata noin kovalla intensiteetillä mitä tuo matka vaatii. Kiinnostaa kuitenkin 1 kilometrin tulos, joten kai näitä voi aina silloin tällöin vedellä vaikkei olis lahjojakaan. 1 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
heguli_80 Lähetetty 20. syyskuuta , 2015 Author Share Lähetetty 20. syyskuuta , 2015 Pöksyissä oli paineita ja kävin vähän purkamassa niitä urheilukentällä, kun en muuta tapaa keksinyt... ~4 km verkkaa sisältäen muutamia avaavia vetoja. Voimakkaasti hyytyvä oli vauhti, eka nelonen kulki kivasti 1:24, sitten toinen jo 1:30 ja vika kakkonen n. 47 s, tuloksena 3:41,4 eli hiukan kulki kovempaa kuin viime viikon tiistaina. Aikamoista kyntämistähän tuo juoksu tuntui olevan tuon ekan rundin jälkeen ja vauhti tuntui pysähtyvän aivan paikalleen, kun lantio putosi melkein rataan kiinni. Ei tuosta ainakaan tekniikkaoppia kannata ottaa. Vielä on pitkä matka 3:30:n tuolle puolen, siinäpä tavoitetta ensi vuoteen. Loppuverkka 1,5 km ja sitten saunaan, nyt on taas fressi olo! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
U.N.O. Lähetetty 5. lokakuuta , 2015 Share Lähetetty 5. lokakuuta , 2015 1000m juoksu on aika yksinkertainen laji, ei tarvita sen kummempia tankkauksia tms vaan kyse on siitä että on riittävästi nopeutta ja kestävyyttä. Maailman parhailla 1000m juoksijoilla on pelkistetysti lajille sopiva fysiologia, solutasolla. Mutta jokainen tietenkin voi harjoittaa omien rajojensa rajoissa niitä solujaan matkalle sopivaan tasapainoon. Tonnin juoksu on aina kiehtonut minua, kellotetaanhan jokíkinen vauhti aina km-vauhteina, josta on helppo laskea erilaisia prosenttilaskuja ja vertailla kuinka lähelle 1000m aikaa päästään. Jos sattuu kiinnostamaan. Uran alussa tähtäin olisi hyvä olla näillä lyhyemmillä matkoilla oli tuleva päämatka mikä tahansa. En tiedä mitä Alisa Vainio on tonnin juossut tai kykenevä mutta se kiinnostaisi lähivuosina enemmän kuin mahdolliset maratonit - uskon että hänenkin olisi hyvä panostaa nyt enemmän vauhtiin kuin jaksamiseen uran tässä vaiheessa.Mutta jos tähdätään parhaaseen mahdolliseen 1km aikaan se riippuu tietenkin tapauksesta. Jollakin saattaa olla kestävyyttä mutta ei nopeutta, jollakin toisella toisinpäin.. Harjoituskauden alussa sitten mietitään strategia kohdilleen yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Mutta yksinkertaistettuna sinun pitää pystyä juoksemaan 100m riittävän nopeasti, kuten myös 200m ja 400m ja aina 1000m asti. Riittävä nopeus on kaiken lähtökohta, viitaten tapaus A.Vainioon. Mahdollinen harjoitusvirhe että on keskitytty liikaa kestävyyteen (tai nopeuteen jne.) menneisyydessä ei välttämättä ole maailmanloppu, vaatii vain enemmän työtä saada nopeus tms. ominaisuus nostettua matkan vaatimalle tasolle. Monesti juoksijan uran alku on sen parhaan matkan hakemista kun ei ole vielä selvinnyt onko kyseessä nopea vai kestävä vai joku siltä väliltä eli keskimatkuri. Siksikin olisi hyvä tilanne jos ensiksi keskitytään lyhyemmille matkoille varmistaen samalla suorituskykyisyys, jonka pohjilta on helppo työ siirtyä painottamaan enenmmän kestävyyttä. Reitin voi silti kulkea myös "väärinpäin" kestävyyden kautta jolloin vain kaivetaan nopeus esiin.1000m vaatii siis: anaerobinen kapasiteetti - aerobinen kapasiteetti - anaerobinen kestävyys - maksimikestävyys. Nyt kun eletään lokakuuta on painotus yleensä kahdessa ensimmäisessä ominaisuudessa. 2 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
heguli_80 Lähetetty 6. lokakuuta , 2015 Author Share Lähetetty 6. lokakuuta , 2015 Kiinnostaa minuakin tosiaan tämä matka, juurikin sen takia, että se on ikäänkuin matkan perusyksikkö. Tuo puolen mailin juoksu vaan on vakiintuneempi kisamatka ainakin aikuisten tasolla. Lapset tätä tonnia tuntuu usein juoksevan, mutta sitten se katoaa joskus teini-iässä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Osallistu keskusteluun
You are posting as a guest. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit kirjautua tästä sisään lähettääksesi vastauksen.
Huom!: Ilman rekisteröitymistä lähetetyt viestit tarkistetaan ennen julkaisua mainosrobottien yms. takia.