Jump to content
Juoksufoorumi.fi
Pasi_P

Perusterve mies juoksee maratonin alle 3h jos oikeasti haluaa

Recommended Posts

17 minuuttia sitten, Björn kirjoitti:

Pitkä ja luonnostaan atleettinen ja lihaksikas 120kg mies, jolla VO2max on 30ml/kg/min, pudottaa painonsa 60 kiloon ja parantaa näin VO2max arvoaan. Retorisia kysymyksiä:

- Oliko alun perin perusterve?

- Oliko painonpudotuksen jälkeen perusterve?

- Juokseeko potentiaalisesti alle 3h maratonilla, jos harjoittelee?

 

 

Tämän ketjun taustalla on ihan todellinen tapaus. FG alkoi valmentaa huonokuntoista, ylipainoista sohvaperunaa. VO2max ei varmasti ollut tuota 30 ml/kg/min.

Forrest kuurin jälkeen kaveri voitti Joensuun maratonin. Aika oli muistaakseni vähän yli 2.50.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
46 minuuttia sitten, tb2 kirjoitti:

 

Tämän ketjun taustalla on ihan todellinen tapaus. FG alkoi valmentaa huonokuntoista, ylipainoista sohvaperunaa. VO2max ei varmasti ollut tuota 30 ml/kg/min.

Forrest kuurin jälkeen kaveri voitti Joensuun maratonin. Aika oli muistaakseni vähän yli 2.50.

Faktat poytaan (hapen osalta).

Hemmon juoksutuloksista olen kylla kuullut. Hyvin meni.

 

Ja ettei ihan sivuraiteelle mene, niin kylla VO2max:ia pystyy painoa pudottamatta ymmartaakseni enemmankin kuin tuon peukalosaannon 20% verran parantamaan harjoittelun avulla, mutta kaikkien perima ei siihen taivu. Jos kuuluu niihin normaalipainoisiin, joilla luonnostaan on alhainen VO2max ja luonnostaan heikko kehittymispotentiaali arvon osalta, niin talla kaverilla on huonot edellytykset saavuttaa 3h alitus. Toinen kaveri pystyy vaikkapa painoa pudottamalla parantamaan 20% VO2max -arvoaan ja luonnostaan paremmalla (VO2max)kehittymispotentiaalillaan harjoituksen tuloksena vaikkapa 30% lisaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Baltsu

Niin viime vuosina on ollut käsitys, että olisi olemassa sellainen non-responder ryhmä, jonka geneettiset ominaisuudet estävät kehittymisen. Että olisivat immuuneja harjoittelulle, mutta Runnersworldissä oli jossain vaiheessa artikkeli, jossa sanottiin, että tällaista ryhmää ei ole, vaan heidän pitää vain puskea kovempaa. Tehdä kovan intensiteetin treeniä. Se on sitten vaikea sanoa, mihin asti heillä riittää, joille ei ole perusedellytyksiä annettu. Jokainen pystyy joka tapauksessa kehittymään, jos yrittää kaikkensa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Baltsu

Useimmilla se kuitenkin kilpistyy ensin siihen, etteivät jalat kestä kuin siihen, että olisi liian pieni moottori.

 

Pitää ensinnäkin saada se kestävyyspohja luotua ja samalla saatava jänteet jne. kestämään juoksumäärien lisäämistä ja sitten pitäisi aina välillä tajuta nostaa vauhteja. Lopulta se taitaa olla niin että aika moni harjoittelee vähän turhankin paljon tavoitteeseen nähden, kun teknisellä kikkailulla, tekemällä tiettyjä täsmäharjoituksia saisi sen hetkisen potentiaalin paremmin ulosmitatuksi. Se vain vaatisi valmennusosaamista. Jokainen on vähän yksilö niin jostain lehdestä leikattu yleisohjelma ei aina päde.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Baltsu

Tässä on yksi keskeinen seltys, miksi toiset juoksevat maratonin nopeammin kuin toiset ja se on harjoittelun määrä:

https://www.theguardian.com/lifeandstyle/the-running-blog/2016/apr/21/sub-3-marathon-data-strava-london

 

Se ei ole aina pelkästä sitoutumisesta tai halusta tuo, että harjoitellaan enemmän, vaan siitä, että aloittelijoiden jalat eivät kestä suuria juoksumääriä. Tulee esim. penikkavaivoja. Siksi neljän tunnin juoksijat juoksevat vähän.

 

Kolmen tunnin juoksijoilla on sekin keskeistä, että he tekevät pidempiä pitkiksiä ja ennen kaikkea luultavasti maravauhtisia. Se vauhti on kuitenkin jo niin reipasta, että sitä vauhtia pitää jo juosta harjoituksissakin ainakin joskus. Sen sijaan esim. 3.15 maran vauhti on vielä niin hidasta, ettei sitä välttämättä tarvitse juosta treeneissä ollenkaan.

 

Eli 3 tunnin juoksijan pitää juosta enemmän ja harjoitella "oikeammin" kuin hitaampien.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Baltsu

Tässä on kaveri, joka on viiskymppisenä juossut alle 3h juoksemalla vain kolme kertaa viikossa. Eikä ollenkaan pk-lenkkejä. Maravauhtinen, yassot ja pitkis (josta osa maravauhtia) eli hän on opettanut kroppansa kestämään mahdollisimman hyvin sitä maravauhtista. Muina päivinä tekee sitten muuta, vähemmän "stressaavaa" liikuntaa kuin juoksemista. Hyvä esimerkki siitä, että jos joku keino ei toimi, niin joku toinen voi toimia. Ei sitä välttämättä tarvitse juosta edes niin älyttömän paljon alittaakseen 3 tuntia.

https://bridgerridgerun.wordpress.com/2015/03/30/how-to-run-a-3-hour-marathon-a-just-enough-training-approach/

Share this post


Link to post
Share on other sites
1 tunti sitten, Guest Baltsu kirjoitti:

Tässä on kaveri, joka on viiskymppisenä juossut alle 3h juoksemalla vain kolme kertaa viikossa. Eikä ollenkaan pk-lenkkejä. Maravauhtinen, yassot ja pitkis (josta osa maravauhtia) eli hän on opettanut kroppansa kestämään mahdollisimman hyvin sitä maravauhtista. Muina päivinä tekee sitten muuta, vähemmän "stressaavaa" liikuntaa kuin juoksemista. Hyvä esimerkki siitä, että jos joku keino ei toimi, niin joku toinen voi toimia. Ei sitä välttämättä tarvitse juosta edes niin älyttömän paljon alittaakseen 3 tuntia.

https://bridgerridgerun.wordpress.com/2015/03/30/how-to-run-a-3-hour-marathon-a-just-enough-training-approach/

Oma taman vuoden tavoitteeni syntyi osin tuon kyseisen artikkelin pohjalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mie loin oman kuntoni kyllä periaatteessa liki puhtaalla peruskuntohölkällä. Vasta noin 2-3kk ennen starttia aloin juoksemaan kovempia vauhteja molemmilla kerroilla, kun alitin kolme tuntia. Tämä siis siksi, etten kestäisi ympäri vuoden kovavauhtista harjoittelua ilman rasitusvammoja tai ylikuntoa (kokeiltu on). Niinpä ainakin omat kokemukset puhuu enemmänkin sen puolesta tai luulen ainakin, että moni potenttiaalinen sub3h maratoonari ei saavuta tavoitettaan, koska yrittää harjoitella ympäri vuoden liian kovaa ja näin jää käytännössä kokonaan yksi tärkeä osa-alue harjoittamatta - jos ei jopa se tärkein: vaadittava pohjakunto niitä kovia harjoituksia varten. Ainakin itse onnistuin vasta sitten, kun ymmärsin mikä tarkoitus tuolla keveällä aerobisella juoksulla on. Toki sitä pohjakuntoa voi harjoittaa muutenkin kuin juosten, se on totta, mutta harjoitettava sitä on. Mulla muuten mitattu maskitestissä 56,3 VO2max ja mitat oli silloin 62kg/177cm.

  • Like 3

Share this post


Link to post
Share on other sites
18 tuntia sitten, Björn kirjoitti:

Pitkä ja luonnostaan atleettinen ja lihaksikas 120kg mies, jolla VO2max on 30ml/kg/min, pudottaa painonsa 60 kiloon ja parantaa näin VO2max arvoaan. Retorisia kysymyksiä:

- Oliko alun perin perusterve?

- Oliko painonpudotuksen jälkeen perusterve?

- Juokseeko potentiaalisesti alle 3h maratonilla, jos harjoittelee?

 

 

mites 94kg@49ml/kg/min käy?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tää on ehkä hiukan offtopic, mutta luin vanhasta kirjasta että 50 km hiihdossa (kestoltaan ~maraton) huonoissa keleissä VO2total l/min olisi ratkaisevampi kuin VO2max.

Itseä kun kiinnostaa syöminen niin tämä VO2total onkin mieluisampi tavoite kehittää ..

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
5 tuntia sitten, NylkkyApina kirjoitti:

mites 94kg@49ml/kg/min käy?

Sopivaa treenia alle ja kokeilu. Jos ei onnaa, niin riisu (juoksun kannalta) ylimaaraiset lihakset..

 

Aina voi spekuloida. Jos unohtaa muut tekijat kuin taloudellisuuden eli kuinka vahalla hapella pystyy yllapitamaan maraton -vauhtia , niin esim. aiemmin linkkaamassa artikkelissa oli eri juoksijoille annettuja ml/kg/km -tutkimustuloksia.

 

Tutkimuksen ita-afrikkalaisilla juoksijoilla oli taloudellisuus oli 185 ml/kg/km. Tuolla taloudellisuudella he kayttavat happea 3h maratonvauhdissa 185/4.25=44 ml/kg/min.

Jos suomalaisen kuntoilijan taloudellisuus samassa 3h maratonvauhdissa on vaikka 225 ml/kg/km, niin happea kuluukin 225/4.25=53 ml/kg/min. VOmax2 taytyy sitten tietenkin olla tuota korkeampi. Juoksu ei ole kuitenkaan matematiikkaa, mutta voihan naita hehtaariluokan arvioita tehda, jotta sitten osaa haluta riittavasti.

 

En tieda, kuinka taloudellisuus muuttu suorituksen aikana, mutta se tuskin ainakaan paranee, kun keho lampenee jne. Pitka ukko on lammonsaatelyn osalta heikommassa asemassa kuin lyhyt, koska samanpainoisina lyhyemmalla ukolla on kuitenkin enemman ihopinta-alaa.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
2 tuntia sitten, Björn kirjoitti:

 

 

En tieda, kuinka taloudellisuus muuttu suorituksen aikana, mutta se tuskin ainakaan paranee, kun keho lampenee jne. Pitka ukko on lammonsaatelyn osalta heikommassa asemassa kuin lyhyt, koska samanpainoisina lyhyemmalla ukolla on kuitenkin enemman ihopinta-alaa.

Totta, helteellä on vaikeaa!

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy