Millä sykkeillä juokset maratonin ja mikä on maksimisykkeesi?

[tuomasnu]

Onnistuneella enkkamaralla Tuusulassa oli keskisyke 154 ja pysyi melkoisen tasaisena alusta loppuun.

Viime syksyn Vantaalla tuli lievä kanttaus, keskisyke oli 160. Alussa menin selkeesti yli 160 sykkeillä ja lopussa 150.

Maksimin kuvittelen olevan alle 180 (ei ole testattu, mutta yli en ole päässyt juuri koskaan yli 175 lukemiin). 10 km enkkajuoksussa keskisyke oli 163 ja ratavitosellakin vain 162 ja Cooper 161.

[Jonze]

Kokonaisilta vielä vähän kokemusta. Tässä tietoja kahdesta.

3:26 Keskisyke 166, 83%

3:51 Keskisyke 168, 84%

Maksimi noin 200.

[jukkis33]

Keskisyke noin 155, maksi ehkä hieman yli 190. Paras aika 3.29.

[zxcv]

Varmasti näin jos on maratonista kyse, koska 2,5 tunnin maratoonarille suoritus kestää puolet vähemmän kuin 5 tunnin maratoonarille eli kyseessä on "eri laji". En sitten tiedä miten on, jos juostaan tietty aika täysiä, esim. 2 h. Pystyykö silloinkin kovakuntoinen vetämään suhteessa kovemmalla syketasolla?

Huipputasoinen maratoonari juoksee kahden tunnin maratonin 87-89 % teholla maksimaalisesta hapenottokyvystä, 2 h 30 - 3 h suorituksessa maksimiteho jää tyypillisesti 85 prosenttiin. 3h - 4h maksimisuoritusken teho on 80-83. Nuo prosentit ovat hyvin harjoitelleilla melkoisen tasaisia ja sellaista ihmistä ei tule olemaan, joka vetäisee maran 92 % suhteessa reserviin. Jos olisi, niin 2h olisi puhkottu aikaa sitten.

Sykkeen käytön tarkoitus on mitata suoritustehoa ja nimenomaan suhteessa maksimaalisen hapenottokyvyn tasoon. Laskemalla sykereservistä prosentit, saa jonkinlaisen arvauksen millä teholla mennään. (Ei siis suorina sykkeinä, kuten tässä ketjussa)

Koska sykkeeseen vaikuttaa niin moni muu tekijä, niin ei ole järkeä sanoa "kovakuntoinen pystyy vetämään maran kovemmalla syketasolla", koska helteessä, pippuripihvin jälkeen, pienessä kännissä ja nestehukassa vedetty mara menee kovemmilla sykkeillä kuin ideaaliolosuhteissa. Se on kuitenkin totta, että kestävyyskunnon kasvaessa mara vedetään kovemmalla vauhdilla suhteessa maksimihapenoton tehoon.

[vmaksi]

Huipputasoinen maratoonari juoksee kahden tunnin maratonin 87-89 % teholla maksimaalisesta hapenottokyvystä, 2 h 30 - 3 h suorituksessa maksimiteho jää tyypillisesti 85 prosenttiin. 3h - 4h maksimisuoritusken teho on 80-83. Nuo prosentit ovat hyvin harjoitelleilla melkoisen tasaisia ja sellaista ihmistä ei tule olemaan, joka vetäisee maran 92 % suhteessa reserviin. Jos olisi, niin 2h olisi puhkottu aikaa sitten.

Sykkeen käytön tarkoitus on mitata suoritustehoa ja nimenomaan suhteessa maksimaalisen hapenottokyvyn tasoon. Laskemalla sykereservistä prosentit, saa jonkinlaisen arvauksen millä teholla mennään. (Ei siis suorina sykkeinä, kuten tässä ketjussa)

Koska sykkeeseen vaikuttaa niin moni muu tekijä, niin ei ole järkeä sanoa "kovakuntoinen pystyy vetämään maran kovemmalla syketasolla", koska helteessä, pippuripihvin jälkeen, pienessä kännissä ja nestehukassa vedetty mara menee kovemmilla sykkeillä kuin ideaaliolosuhteissa. Se on kuitenkin totta, että kestävyyskunnon kasvaessa mara vedetään kovemmalla vauhdilla suhteessa maksimihapenoton tehoon.

Kyllä tuo vauhtikestävyyskin voi vähän erilaista olla. Itsellä esim. viime syksynä Vaarojen Maraton läpi keskisykkeellä 156 ja aikaa meni 5 h 27 min. Maksimisyke on 182 joten tuo on rapiat 85 % maksimeista. Parin tunnin suoritus menee 90% sykkeillä. Toki syynähän voi olla etten vaan ole saanut maksimeitani irti joten vertailu on väärä =) Kovissa mäkivedoissakaan en kyllä ole päässyt yli 180 enää pariin vuoteen... Pitäs vaan saada niitä tehoja lisää että pääsis kovempaa =)

EDIT: Tokihan syketaso ei ole sama asia kun hapenotto, mutta suhteellisen suuntaa-antava kun kyseessä normaali olosuhteet eikä esim. äärihelle.

Muokattu 15. maaliskuuta , 2014

[zxcv]

Tässä alkuperäiselle kysyjälle 176 maratonin tuloksesta aika vastaan absoluuttinen syketaso, sekä maratonaika vs syke laskettuna sykereservistä saman datan pienemmästä osajoukosta (Karvosen kaavalla laskettuna)

Muokattu 15. maaliskuuta , 2014

[zxcv]

Kyllä tuo vauhtikestävyyskin voi vähän erilaista olla. Itsellä esim. viime syksynä Vaarojen Maraton läpi keskisykkeellä 156 ja aikaa meni 5 h 27 min. Maksimisyke on 182 joten tuo on rapiat 85 % maksimeista. Parin tunnin suoritus menee 90% sykkeillä. Toki syynähän voi olla etten vaan ole saanut maksimeitani irti joten vertailu on väärä =) Kovissa mäkivedoissakaan en kyllä ole päässyt yli 180 enää pariin vuoteen... Pitäs vaan saada niitä tehoja lisää että pääsis kovempaa =)

EDIT: Tokihan syketaso ei ole sama asia kun hapenotto, mutta suhteellisen suuntaa-antava kun kyseessä normaali olosuhteet eikä esim. äärihelle.

Suora sykeprosentti on varsin kaukana tehoreservistä. Laske sykeprosentti Karvosen kaavalla, kun vertaat sitä noihin lukuihin.

[vmaksi]

Suora sykeprosentti on varsin kaukana tehoreservistä. Laske sykeprosentti Karvosen kaavalla, kun vertaat sitä noihin lukuihin.

Ok totta turiset. Ajattelin aivan liian yksinkertaisesti. Karvosen kaavalla laskettuna tuo VM:n suoritus oli 81% tehoreservistä mikä tuntuu paljon järkevämmältä. Ja esim. tämän talven Finlandia-hiihto meni tehoilla 87% (1 h 53 min).