Jump to content
Juoksufoorumi.fi


Mosse

Täysmatka/IM alle 9h - mitä vaatii?

Recommended Posts

No sentään myös Hast ja Darby ovat alle painelleet. Näiden kolmen lisäksi lähinnä omia ajatuksia pyörittelin, ketäs muita maailmalla pyöri kisaamassa tänä vuonna, jotka alittivat tämän maagisen rajan? :)
Joo, mä keskityin näemmä ikäluokkalaisiin noissa IM-kisoissa. Viime vuonna näemmä kaksi prota ja tänä vuonna kaksi prota ja yksi agegrouper alle 9h. Ei tuossa vielä ole tarpeeksi porukkaa että saisi hyvät sub9 kauden päätösbileet aikaiseksi... Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä ketjussa ei liiemmin puhetta piisaa, ja siihen lienee ihan syynsä. Älyttömän kova raja rikottavaksi, etenkin näin foorumilla notkuville, kun ne oikeat atleetit painelevat tuolla ulkona (lämpimässä sellaisessa monestikin) treenaamassa. Siten tänne voinee pohtia vähän treenaamisesta, joka kuitenkin jollain ajatuksen tasolla pyrkii tähtäämään joku vuosi alle 9h tulokseen.

Tässä on nyt kolmisen kuukautta vedetty aika epämääräistä, joskin säännöllistä, juoksupainotteista aikaa höystettynä (sisä)pyöräilyllä, vähäisellä uinnilla (pitäisi uida enemmän...) ja uutena tulokkaana suht säännöllisellä kuntosalilla/lihaskunnolla. Aiemmin kiipeily oli se lihaskunnosta huolehtiva laji, jos lajikohtaista treeniä ei lasketa. Sielläkään ei mitään voimaa kyllä olla tehty.

Nyt pitäisi näin tammikuun alkaessa alkaa miettiä, miten sitä pitäisi lähteä suunnittelemaan tulevaa vuotta. Kun tuossa tänään aiemmin kirjoittelin blogiin ja selailin viime vuoden treenejä läpi, niin aika selvästi paistoi muutama asia läpi. Tammi-toukokuu-välillä kovia treenejä oli vain juoksussa melko säännöllisesti, joka kehittyikin siihen asti hyvin (menikö sitten yli, en tiedä varmasti), muissa lajeissa tehtiin sitten kevyttä tai jotain välimallia, jossa ei menty hiljaa, mutta ei myöskään kovaa, joten kehitys oli hyvin pientä jos sitäkään. Uinti ei kehittynyt juuri mitenkään, ja pyöräily alkoi kehittyä edes hieman vasta kisakauden alettua, kun tuli kovempia tempoja mukaan.

Tälle yllä mainitulle touhulle pitäisi keksiä jotkin rajat ja muotit. Kun siis kehitystä haluaa jatkossa. Tässä vaiheessa kautta lienee jo ihan ok ottaa joka lajiin yksi viikottainen kovempi treeni? Vaan millainen olisi hyvä? Tammi-maaliskuu -välille jotain nopeuspainotteisempaa juoksuun ja pyöräilyyn ja uintiin jo ihan kovaa vk:ta, joiden useutta lisätään sitten kevään edetessä ainakin kahteen per viikko? Juoksussa kuvittelisin, että kun nopeus saadaan taas aavistus kasvamaan, niin vk-treeni onnistuu keväällä paremmin. Toisaalta pidemmät reippaat/maltilliset kovat lenkit, esim. 10km ei varmaan pahaa tekisi sekään? 1000m vedoista olen saanut sen käsityksen (omakohtaisesti), että ainakin hyvin kovaa tehtynä ja palautellen ne nostavat kuntoa liiankin nopeasti, ja tulee suvanne, joten ne jäänevät kesän kynnykselle. Määräintervallit taas voinee korvata hyvin tasavauhtisella yhtäjaksoisella lenkilläkin. Pyöräilyssä suosittua on ainakin esim. 2*20min tai vastaavat treenit siinä ns. sweet spot-alueella, mutta myös kymppitemposta jotkut puhuvat ihan hyvänä talven ja kevään viikottaisena kovempana treeninä, ja kesää kohti tempon pituus kasvaa hieman ja mahdollisia toistoja tulee lisää.

Ollaanko tässä ihan hakoteillä? Olisikohan tästä järkevää tehdä ihan kirjoitettu suunnitelma, jota lähteä noudattamaan? Pääkisat ovat Finntriathlonissa, puoli- ja täysimatkalla, joten ihan alkukesään ei tarvitse kuntoa saada huippuunsa. Tosiaan kun edellisen vuoden treenejä katsoo, niin sellainen säännöllisyys puuttuu ja kovat ja helpot treenit menevät samaan puuroon ja usein se kova puuttuu kokonaan. Myöskään mitään suurempaa progressiota ei ole ollut, ainakaan määrissä vaan päinvastoin, mutta se liittyy helposti myös opiskelujen vaihtelevuuteen, milloin on enemmän aikaa, ja kevään edetessä se aika yleensä vähenee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen kaukana sinun kunnosta, mutta tässä kuitenkin joitain omia mietteitä pähkäilyihisi.

Tässä ketjussa ei liiemmin puhetta piisaa, ja siihen lienee ihan syynsä. Älyttömän kova raja rikottavaksi, etenkin näin foorumilla notkuville, kun ne oikeat atleetit painelevat tuolla ulkona (lämpimässä sellaisessa monestikin) treenaamassa. Siten tänne voinee pohtia vähän treenaamisesta, joka kuitenkin jollain ajatuksen tasolla pyrkii tähtäämään joku vuosi alle 9h tulokseen.

Harva jaksaa/pystyy panostamaan tavoitteen vaatimalla intensiteetillä. Silloin kun itsekin treenaa pari kertaa päivässä, tekee lihashuollot illalla ja hoitaa päivän muut puuhat päälle niin ei oikeasti jää aikaa roikkua netissä kirjoittelemassa. Tämä siis normiarkena. Lomalla vähän helpompaa.

Nyt pitäisi näin tammikuun alkaessa alkaa miettiä, miten sitä pitäisi lähteä suunnittelemaan tulevaa vuotta. Kun tuossa tänään aiemmin kirjoittelin blogiin ja selailin viime vuoden treenejä läpi, niin aika selvästi paistoi muutama asia läpi. Tammi-toukokuu-välillä kovia treenejä oli vain juoksussa melko säännöllisesti, joka kehittyikin siihen asti hyvin (menikö sitten yli, en tiedä varmasti), muissa lajeissa tehtiin sitten kevyttä tai jotain välimallia, jossa ei menty hiljaa, mutta ei myöskään kovaa, joten kehitys oli hyvin pientä jos sitäkään. Uinti ei kehittynyt juuri mitenkään, ja pyöräily alkoi kehittyä edes hieman vasta kisakauden alettua, kun tuli kovempia tempoja mukaan.

Yksi juttu mitä moderni triathlonkirjallisuus kovasti rummuttaa on periodisointi. Jos treenaa koko vuoden jossain lajissa (tai jopa kaikissa kolmessa) samalla tavalla, on hankala ehkä kaivaa tarvittavaa huippukuntoa esiin kun sitä oikeasti tarvii eli kisassa.

Tälle yllä mainitulle touhulle pitäisi keksiä jotkin rajat ja muotit. Kun siis kehitystä haluaa jatkossa. Tässä vaiheessa kautta lienee jo ihan ok ottaa joka lajiin yksi viikottainen kovempi treeni? Vaan millainen olisi hyvä? Tammi-maaliskuu -välille jotain nopeuspainotteisempaa juoksuun ja pyöräilyyn ja uintiin jo ihan kovaa vk:ta, joiden useutta lisätään sitten kevään edetessä ainakin kahteen per viikko? Juoksussa kuvittelisin, että kun nopeus saadaan taas aavistus kasvamaan, niin vk-treeni onnistuu keväällä paremmin. Toisaalta pidemmät reippaat/maltilliset kovat lenkit, esim. 10km ei varmaan pahaa tekisi sekään? 1000m vedoista olen saanut sen käsityksen (omakohtaisesti), että ainakin hyvin kovaa tehtynä ja palautellen ne nostavat kuntoa liiankin nopeasti, ja tulee suvanne, joten ne jäänevät kesän kynnykselle. Määräintervallit taas voinee korvata hyvin tasavauhtisella yhtäjaksoisella lenkilläkin. Pyöräilyssä suosittua on ainakin esim. 2*20min tai vastaavat treenit siinä ns. sweet spot-alueella, mutta myös kymppitemposta jotkut puhuvat ihan hyvänä talven ja kevään viikottaisena kovempana treeninä, ja kesää kohti tempon pituus kasvaa hieman ja mahdollisia toistoja tulee lisää.

Sen mitä minä olen lueskellut eri ihmisten sepustuksia, välittömästi puhtaan PK-painotteisen kauden jälkeen mukaan otetaan yksi viikottainen harjoitus anaerobisen kynnyksen tuntumassa. Suomeksi tämä on varmaan sitä VK2/TV-kova osastoa mitä ainakin juosten suosittelevat tekemään joko 20-40 min tasavauhtisina tai sitten pätkittynä muutamaan lyhyempää osaan, jossa kokonaisvolyymi kuitenkin sama tai himpun suurempi. Samaa suosittelevat pyöräilyynkin ja kuulemma on kelle tahansa kestävyysurheilijalle best-bang-for-the-buck aerobisen kunnon nostamiseen.

Toinen juttu mikä hyvä miettiä on omat tavoitteet ja mille matkalle ne kohdistuu. IM on aika erilainen juttu verrattuna mihinkään muihin matkoihin pelkän kestonsa takia ja näin ollen puhtaalle kestävyydelle tulee antaa todella suuri arvo. Pitää olla siinä pisteessä että 5-6(+) h pyörällä kevyellä vauhdilla menee päivänä kuin päivänä ja olo on jaloissa vielä kohtuu fressi. Niinkuin jossain sanottiin, perseen pitää antaa periksi ennen jalkoja. ;-) Jos täysmatkan maratonilla joutuu pistämään reilusti kävelyksi niin sitten on pyöräilykestävyys (siis suhteessa toteutuneeseen vauhtiin) pettänyt, ei juoksu. Sitten kun on peruskestävyys hilattu tarpeeksi hyvälle tasolle niin sitten aletaan katsomaan vauhtikestävyyttä. IM kuitenkin mennään aika kaukana anaerobisesta kynnyksestä, joten täytyy ymmärtää mikä on sitä kisalle ominaista vauhtikestävyyttä. Sprintterin vauhtikestävyys on eri asia kuin IM kisaajan.

Niinkuin itse totesitkin noista 1000 m vedoista (olettaen että ne tehdään jollain MK vauhdilla), ne nostaa kuntoa todella nopeasti. Tämä on hyvä tiedostaa sillä niiden paikka on tosiaa vasta lähellä kisaa. Ei mitään järkeä lähteä etsimään kuntohuippua keskellä helmikuuta jos kisa on heinä-/elokuussa. Joku sanoi, että on turha laittaa kuorrutusta jos kakku puuttuu. Viimeiset 10-12 viikkoa ennen päätavoitetta riittää kyllä kunnon huipentamiseen.

Ollaanko tässä ihan hakoteillä? Olisikohan tästä järkevää tehdä ihan kirjoitettu suunnitelma, jota lähteä noudattamaan? Pääkisat ovat Finntriathlonissa, puoli- ja täysimatkalla, joten ihan alkukesään ei tarvitse kuntoa saada huippuunsa. Tosiaan kun edellisen vuoden treenejä katsoo, niin sellainen säännöllisyys puuttuu ja kovat ja helpot treenit menevät samaan puuroon ja usein se kova puuttuu kokonaan. Myöskään mitään suurempaa progressiota ei ole ollut, ainakaan määrissä vaan päinvastoin, mutta se liittyy helposti myös opiskelujen vaihtelevuuteen, milloin on enemmän aikaa, ja kevään edetessä se aika yleensä vähenee.

Minusta ihan hyvää pohdintaa ja ylös kirjaamisen arvoista. Kannattaa lueskella vaan netistä eri foorumeilta (slowtwitch.com on aika paljon laajempi kuin juoksufoorumin palstat) ja kirjoista ideoita ja sitten etsiä oma tie. Minunkin jutut perustuu vaan muiden kirjoittamiin selostuksiin kun ei omaa kokemusta vielä ole. Luulen, että jo itsekin tiedostat miten saada omasta harjoittelusta enemmän irti. Pistä tavoitteet, lähtötilanne, omat heikkoudet/rajoitteet ja tarvittavat välitavoitteet paperille ja sitten lähdet täydentämään viikkoja niiden välissä miettien miten vahvistat omia heikkouksia samalla ylläpitäen vahvuuksia. Saattaa vaatia sellaista työtä paljon mikä ei ole sitä kaikista mielekkäintä, mutta muutenhan me kaikki vedettäis IM < 9 h. ;-)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuohon kunnon nostamisnopeuteen liittyen. Katselin tässä videota missä Realertin veljekset treenasi ja siinä oli kuvattu jotain niiden alkukauden treenileiriä. Mainitsivat vaan siinä miksi eivät halua liian vaikeita (kovia) harjoituksia tehon puolesta alkukauteen ja syy on siinä, että ne nostaa kunnon liian nopeasti. Kehitys tyssää kun kanan lento ja kisaan saattaa olla vielä matkaa hyvä tovi. Kevyellä teholla kuntoa voi rakentaa käytännössä melkein aina ja samalla ne valmistaa elimistöä niihin oikeasti koviin harjoituksiin kun niiden aika on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Monet suomalaiset alle 9 tunnin triathleetiti ovat olleet pääsääntöisesti kotimaassa harjoitelleita urheilijoita. Joten yksi tärkeä pointti harjoitussuunnitelmaa tehdessä on ottaa huomioon vuodenajat, ainakin silloin jos ei ole friikkki sisätreenaaja.

Uinti olosuhteet (allas) ovat vakiot vuodenajasta huolimatta, mutta pyöräily ja juoksu harjoittelu ovat talviaikaan sitten jotain aivan muuta kuin kesällä. Itse painotin aikanaan uinnin lisäksi talviharjoittelussa lihaskuntoon ja kestävyyteen. Kestävyystreeniä tein paljon hiihtämällä, jolla korvasin pyöräily ja juoksu harjoittelua. Kevään tullessa harjoittelu muuttui sitten lajinomaisemmaksi ja harjoituksiin tuli myös vauhtia ja tehoa lisää.

Toki nuori urheilija tarvitsee erillaista harjoittelua peruskuntokaudella kuin kokeneempi urheilija. Itselläni jäi lähes kaikki tehoharjoitteet talvikaudelta pois kun ikää tuli lisää. Uinnissa toki tein niitä ja sen lisäksi myös nopeutta juoksussa ja hiihdossa. Tietenkin niitä vk/intervalli treenejä oli aika monta talvea pohjalla, joten perusvauhdit - kynnykset olivat jo hyvällä tasolla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Monet suomalaiset alle 9 tunnin triathleetiti ovat olleet pääsääntöisesti kotimaassa harjoitelleita urheilijoita. Joten yksi tärkeä pointti harjoitussuunnitelmaa tehdessä on ottaa huomioon vuodenajat, ainakin silloin jos ei ole friikkki sisätreenaaja.

.

Osaatko muuten sanoa esim. tuosta kisasta jossa 7 kpl suomalaisia meni alle 9h että harjoittelivatko kaikki tuohon aikaan talvella pääosin Suomessa ja leipätyön ohessa ?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osaatko muuten sanoa esim. tuosta kisasta jossa 7 kpl suomalaisia meni alle 9h että harjoittelivatko kaikki tuohon aikaan talvella pääosin Suomessa ja leipätyön ohessa ?

Teemu porukan ainoa "ammattilainen", mutta taisi hänkin myös tuon talven (muistaakseni) pääasiassa Suomessa viettää. Jokatapauksessa Teemu voitti SM-kultaa hiihdon viestissä IK Falkenin riveissä tuona vuonna. Muu porukka amatööri hengessä kilpailussa mukana ja muutamaa leiriviikkoa lukuunottamatta kotimaisemissa treenailivat.

Nokian täydenmatkan SM-kilpailussa taisi jokuvuosi (90-luvulla) kaikki top10 kilpailijat mennä alle 9h ja muutama huippukaveri ei ollut edes mukana. Tuloksia en kyllä tähän hätään löydä.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Teemu porukan ainoa "ammattilainen", mutta taisi hänkin myös tuon talven (muistaakseni) pääasiassa Suomessa viettää. Jokatapauksessa Teemu voitti SM-kultaa hiihdon viestissä IK Falkenin riveissä tuona vuonna. Muu porukka amatööri hengessä kilpailussa mukana ja muutamaa leiriviikkoa lukuunottamatta kotimaisemissa treenailivat.

Nokian täydenmatkan SM-kilpailussa taisi jokuvuosi (90-luvulla) kaikki top10 kilpailijat mennä alle 9h ja muutama huippukaveri ei ollut edes mukana. Tuloksia en kyllä tähän hätään löydä.

Tuosta Rothin kisasta tuli mieleen vielä tarina. Teemu oli ollut korkeanpaikanleirllä Obertsdorfissa ennen kilpailua ja suunnitelman mukaan siirtyminen merenpinnantasolle Rothiin tapahtui kaksi päivää ennen starttia. Normaalisti tuo automatka kestäisi muutamia tunteja, mutta tuolloin oli autobahn täysin tukossa ja matkaan menikin aikaa yli 10h. Teemu ei ollut tietenkään tähän varautunut ja episodi varmasti vaikutti myös tulevaan kilpailuun fyysisesti ja henkisesti negatiivisesti. Teemu olikin erittäin pettynyt kilpailun jälkeen suoritukseensa. Muut suomalaiset tekivät kyllä hienot suoritukset, kaikki tekivät varmaan PB Ironman ajat tuossa kisassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Spican pohdintoihin en kyllä voi mitään tarkempia neuvoja antaa, koska en tunne heikkouksiasi tai vahvuuksiasi tarpeeksi hyvin. Kovaa urheilutaustaa ei ilmeisesti ole kovin montaa vuotta, jonka osoittaa mm. nuo hyvin kehittyneet juoksuaikasikin 2011-2014. On se 9 h IM kuitenkin sen verran kova suoritus, että ei mikään ihme, jos ei siihen heti ensimmäisinä vuosina pääse, vaikka asennetta löytyykin. Asenteessa varsin hyvää, jopa ratkaisevaa on se, että et pelkää kovaa harjoittelua. Määräpuolestasi en tiedä, mutta 9 h alitusta helpottaisi se, että aktiivitreeniaika on mieluummin 600-700 h vuodessa kuin 500-600 h. On siihen varmaan joku pääsyt 400 tunnillakin, mutta joskus ne pohjat on luotava. Jos paljon pyöräilee tai hiihtää, niin kovakuntoinen voi treenata hieman enemmänkin kuin 700 h vuodessa. Tärkeää määrissä on kuitenkin se, että välillä elimistö on tarpeeksi palautunut, jotta saa myös vauhteja nousemaan eri tehoalueille. 37 min 10 km juoksussa ei ole vielä mitenkään huima tulos 9 h IM tasolla, joten on vaan pakko päästä nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin, jos mielii 9 h alitukseen. Niin kauan kuin suunta on oikea, niin ei ole syytä hätäillä. Ainakin viime talven uintisarjoissasi vauhdit olivat mielestäni varsin hyviä, jos oikein muistan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se on hyvin tiedossa, että vauhtia ja kestävyyttä pitäisi saada lisää alimatkoille, että tuollainen maaginen tulos olisi mahdollinen itselle. Kuten sanoit, tuollainen 600h lienee aika minimi, jos ei pohjaa ole pitkää aikaa, kuten minulla ei ole. Muutama ehjä tällainen vuosi, niin uskon, että voisin olla lähellä. Kestävyysurheiluhan alkoi käytännössä tuosta 2011 puolimatkasta, johon treenasin muutaman kymmenen tuntia. Eikä 2012 tainnut 100-150h enempää tulla, ei kyllä ole tarkkaa treenidataa.

Jos nyt itsestä puhun, niin hyvää vauhtia ollaan menossa suurempiin määriin. 2013 määrää oli elokuun alkuun asti n. 600h vauhdissa, mutta maratoniin keskittyminen ja sen jälkeinen sairastelu jätti määrät alle 500h. Viime vuonna meni sitten rahtusen yli 600h tehokasta treeniaikaa (luullakseni olen aika tarkka miten lasken ajan, mm. altaassa en laske taukoja treeniaikaan, vain uidun ajan. Juostessa ja pyöräillessä ei seisoskelut kuulu aikaan esim. liikennevaloissa tai vetojen välissä tms.), ja olisihan sinne enemmänkin heikkoina hetkinä mahtunut. Kisakauden jälkeen oli vain vähän heikompi motivaatio suurempiin määriin.

Viime keväänä juoksukunto olikin alle 37min/10km, joten kova luotto on, että nyt paremmilla pohjilla alle 36min on ihan mahdollinen alkukesästä, mutta siihen on pitkä matka ja tuo on vain vauhtipuoli. Vauhtikestävyys pitää hilata ylöspäin, jotta sileä maraton kulkisi lähemmäs 2.40 kuin 3h.

Uinnissakin vauhti oli kohtuullista altaassa keväällä vielä, mutta määrät putosivat (taas) aivan liikaa kesän kynnyksellä ja vauhti ei säilynyt loppuun asti. Muutenkin uintimäärät olleet kovin vähäiset, enemmänhän sitä pitäisi uida, jotta se helppo uinti olisi riittävän reipasta. Toisaalta 9h IM ei vaatisi juuri kovempaa uintia kuin nykyinen vauhtinikin. Tavoitteet keväälle on kuitenkin säännöllistää uintia, jotta jatkossa uinti kulkisi helpommin ja kovempaa. Tänään olikin ensimmäinen hyvä merkki siitä altaassa... Pyöräilyähän ei varmaan liikaa voi juuri tehdä, joten siihen pitäisi panostaa sulien kelien aikaan mahdollisimman paljon. Ensi kesän tavoite on kuitenkin päästä lähelle 5h aikaa pyöräosuudella. Onneksi en pelkää sisäpyöräilyä, joten sitä tulee myös tahkottua läpi talven. En toisaalta hiihdä yhtään, joten sietääkin tehdä jotain hiihdon korviketta ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä reilulla 500h pääsee siihen alle 9h tunnin kuntoon, mutta niitä treenivuosia pitää tosiaan olla riittävästi pohjalla. Joten turha sitä on "väkisin" treenimääriä nostaa, jos tuntuu että nykyinenkin taso riittää. Triathlon on kestävyysurheilua parhaimillaan, jossa vuosien tuoma harjoitustuntikertymä kehittää varmasti, mutta melko hitaasti. Kärsivällisyyttä tarvitaankin triathlonissa ajoittain enemmn kuin intoa. Tsemiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos 9h vaatisi osa-lajeista keskimäärin aikoja tässä keskustelussa ajatellen 0:58 + 4.53 + 3.02 + 7min vaihdot, niin 9h15min voisi itsellä olla lähempänä 0.55 + 5.05 + 3.08 + 7min vaihdot (ruhtinaalliset keskimäärin), joka nyt on pyörinyt mielessä. Uinti on ainakin altaassa jo tuolla tasolla, kesää odotellessa mitä se on tänä kesänä ulkona. Juoksukin on omana lajinaan jo melko lähellä, mutta nuo kaksi aiempaa osuutta merkitsee selvästi enemmän kuin puhdas juoksukunto, joten siitä on vaikea sanoa. Sen ei pitäisi jäädä kuitenkaan juoksusta kiinni, jos sileän maratonin taso on lähellä 2.45 kesällä? Tosi malttamattomana odotan nyt pyöräilyväylien putsausta ja etenkin vapaa-aikaa, jolloin pääsee maantielle asti, jotta pääsee katsomaan miten se pyörä oikeasti liikahtaa vähän kovemmassa vauhdissa!

Onko Mossella treenit päällä, tai jollain muulla, jolla tämä tavoite on edes jollain hämärällä tavalla mielessä pyörinyt?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko Mossella treenit päällä, tai jollain muulla, jolla tämä tavoite on edes jollain hämärällä tavalla mielessä pyörinyt?
Juu, kovat treenit on päällä - viimeiseen kuuteen kuukauteen on tullut treenitunteja 74h (2:44/vko) ja niistä viimeiseen kolmeen kuukauteen 37h (2:51/vko). Selkeää nousujohteisuutta siis havaittavissa... Juoksua ei juuri lainkaan, uinti on jäänyt lätsyttelyn tasolle (olkoonkin että tekniikka on parantunut huomattavasti) ja pyörällä en päässyt kertaakaan trainerin päälle yleisten motivaatiovaikeuksien ja väsymyksen takia.

Pääsyy ongelmiin on rasitusvamma, joka ei ole näyttänyt paranevan levolla, ei kevyellä liikunnalla, eikä fysioterapialla. Puukko on vielä kokeilematta, mutta sen alle en ole ihan vielä menossa. Vamma on estänyt juoksemisen ja sitä kautta motivaatio koko touhuun on ollut koetuksella. Ja juuri motivaatiota tässä tarvitsisi erityisesti, kun omat treeniajat ovat muun perheen hereilläoloajan ulkopuolella.

Nyt kuun alusta päätin taas alkaa harjoittelemaan kivuista välittämättä, sehän on vain, no, kipua. Typerää, tiedän sen, mutta ei tässä oikein voi jäädä tuleenkaan makaamaan. Elokuun täyden matkan kisaan pitäisi taas valmistautua ja nyt alkaa olla viimeiset hetket aloittaa harjoittelu. Varsinkin jos alle 9h aikoo painaa... Riskeeraan tässä kyllä vähän terveyttäni, mutta elämä on. Toivottavasti paikat kestää vielä tämän kauden ja sitten olen luvannut itselleni hoitaa paikat kuntoon ennen seuraavaa rypistystä.

Mitä treenaamisen filosiaan tulee, niin toimintaani ohjaavat KISS (keep it simple stupid) and If it ain't broke, don't fix it -periaatteet. Tarkoittaen käytännössä, että jätän syväluotaavat harjoitusanalyysit ja -suunnittelut muille ja pidän homman yksinkertaisena. Tekemisestä katoaa punainen lanka, se iso kuva, jos jumituu miettimään yksittäisiä harjoituksia liian detaljitasolla - pääasia on että pysyy liikkeessä. Harjoituspaletissa on muutama erilainen harjoitus per laji, joita olen tehnyt vuodesta toiseen. Jos haluaa mennä kovempaa kuin edellisenä vuotena, niin sitten ne samat harjoitukset pitää tehdä vähän pidempään ja kovempaa kuin edellisenä vuotena. On toiminut ainakin tähän asti.

Yksi tärkeä asia pitää kyllä pitää mielessä - jaksotus. Raakaa treeniä en jaksa kuin sen max 3 kk kerralla, tarkoittaen että koko kesää ei voi olla huippukunnossa, vaan kunto on ajoitettava siihen pääkisaan. Ei tule onnistumaan, että olisi huippukunnossa koko kesän. Eli jos treenaa kovaa 3 kk ennen kesäkuun alun kisoja, niin tekeminen väistämättä väsähtää kohti loppukesän kisoja. Näin siis allekirjoittaneella, mutta kyllä ne ammattilaisetkin puhuvat kunnon ajoittamisesta samalla tavalla.

Kesän tavoitteista en uskalla vielä tässä vaiheessa sanoa mitään. Tai ehkä voisi sanoa, että tavoite 1. on päästä kisaan, tavoite 2. päästä alle 10h, tavoite 3. parantaa kuntoa edellisestä vuodesta, joka tarkoittaisi jotain 9:20 aikaa täydellä matkalla, tavoite 4 (salainen tavoite, joka pitää aina olla) alle 9h. Veikkaan jotain 1 tai 2 toteutumista.

Ja se s**kelin uinti, siihen en saa mitään otetta! 10-15 min, jonka uinnissa häviän, pitäisi saada muissa lajeissa kiinni ja se on aika utopistista. Eli aikojen pitäisi olla jotain 1:10 + 4:43 + 3:00 + 6 min vaihdot.

Pyörällä muuten 27 minuutin parannus tarkoittaisi ajassa mitattuna "vain" 8,7 % parannusta edelliseen ennätykseen, joka voisi olla tehtävissä, mutta tuon aikaparannuksen aikaansaaminen vaatii 26,5 %:n lisäyksen tehoihin. Tuokin olisi tehtävissä - sähkömoottorilla.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy