Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Seppo

Seppo (Sohvalla makoilua ja tilanteen ihmettelyä)

Recommended Posts

Pari kiloa on 5 minuuttia. Tuossa saa kymmenellä kilolla puoli tuntia. Itse olin kymmenen kiloa painavampi sydänlihastulehduksen jälkeen. Silloin pienellä n. 1000km lenkkeilyllä ilman varsinaista juoksutaustaa meni 3.33. Nyt jos ajatellaan tuota laskuria niin tuonhan mukaan 2013 juoksemani 3.03 olisi pitänyt sujua vain pelkällä painon pudottamisella, eikä olisi tarttenut käydä ollenkaan lenkillä. Ehkä treenasin turhaan. 

  • Haha 2

Share this post


Link to post
Share on other sites
31 minuuttia sitten, Snakster kirjoitti:

En sano olevani kaksinen valmennuksen asiantuntija, mutta jos peilaan Sepon treenejä omaan tekemiseeni, niin minusta tuossa pistää silmään se, että minimaalisen vähän on oikeasti kevyttä pk-hölkkää ja tosi paljon sellaista välivauhtista (4.40-5.00). Toisaalta sitten taas kunnolla kovia treenejä on melko vähän. Joskus on sanottu, että hitaimpien ja nopeimpien treenien vauhdin ero pitäisi olla 2 min/km, mikä tarkoittaa esim sitä, että jotkut tonnin vedot vedetään 3.30 -vauhtia ja kevyet pk-lenkit 5.30 -vauhtia.

 

En edelleenkään sano, että minä treenaisin ehdottoman oikein, mutta paransin maratonennätystäni vuoden 2011 3.28 -tasosta vuoden 2015 2.55 -tasoon niin, että en juossut koskaan pk-lenkkejä kovempaa kuin 5 min/km. Vastaavasti maratonvauhtista on ollut koko ajan melko paljon mukana (paitsi milloin en ole treenannut maratonille) ja lisäksi selkeästi kovempia treenejä. Nämä mahdollistanut avaintekijä on minulle ollut kuitenkin se, että hitaat on juostu riittävän hiljaa.

 

Tällaisena keski-ikäisenä kuntoilijana toki on myös niin, että en mitenkään pystyisi juoksemaan tuollaisia sadan kilometrin viikkoja, jos hitaita lenkkejä ei mentäisi reilusti hiljaa. Eilen juoksin 5.25 -vauhtia, enkä myöskään missään tapauksessa pystyisi tänään juoksemaan 18 km 4.05 -vauhtia, kuten on tarkoitus, jos olisin eilen vetänyt jonkun 4.40 pk2-lenkin.

 

Ottamatta sen enempää kenenkään valmennukseen tms. tai omaamatta itse sen suurempaa viisautta, on helppo olla samaa mieltä @Snaksterin kirjoituksen kanssa

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 16.10.2018 at 11.57, jukkar kirjoitti:

Enpä ole lukenut tätä ketjua kuin nämä viimeiset viestit. Silti rohkaistun kommentoimaan: puhut Seppo erilaisista harjoitusohjelmista, joita täällä netissä lentelee. Mites olis, jos hankkisit itsellesi ihan oikean valmentajan! Sellaisen, joka lähtee rakentamaan harjoittelua testien kautta perustuen tämän hetkiselle kunnolle.

Noista vaivanneista taudeista tuumin, että ei ole todennäköisesti vain syy odotuksia huonompaan suoritukseen, vaan seuraus liian kuorimittavasta/vääränlaisest harjoittelusta.

 

On kai Sepolla valmentajiakin ollut, mutta ehkä sitä vois vielä sen suhteen harkita uutta matoa koukkuun, jos budjetti ei ole esim este.


Itselläni on nyt ollut pari valmentajaa ja vaikka jokainen on varmasti osannut asiansa (no, eikai tällaisen etanan valmentaminen tietysti ehkä maailman suurin haaste ole), on tässä nähdäkseni asia, jossa on todella todella vahvasti kyse henkilökemiasta. Nyt luotan siihen, että valmentaja on aidosti kiinnostunut minusta asiakkaana (ohjelmat ei toistuvasti, tai siis ainakaan toistaiseksi koskaan, tule vasta sitten kun itse kyselee perään jne.) ja siten koen, että uskallan luottaa 100% siihen mitä käsketään. Kommunikaatio myös toimii niin, että olen ainakin kokenut että mun viestejä ymmärretään ja valmennusohjelma elää sen mukaan miten raportoin treenin purevan. Lisäksi akateemisena ihmisenä tykkään, että valmentaja on tarvittaessa keskustellut siitä mitä tehdään ja miksi ja kyennyt perustelemaan ratkaisujaan.

Eli voisko löytyä vielä valmentaja, jonka kanssa yhteistyön toimivuus olis riittävän hyvää ja se osaltaan siivittäis lopulta tavotteeseen?

  • Like 5

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joku Afrikkalainen tokas ..en muistaa enää kuka..Euroopppalaiset ei osaa juosta hiljaa eikä kovaa..

vaan jotain siltä väliltä.. no on tos jotain järkee...ainakin kun tsekkaa miten Afrikkalaiset kipittää näinä päivinä...

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 16.10.2018 at 12.42, Baltsu kirjoitti:

Tässä on muuten aika mielenkiintoinen (vaikkakin vanha) juttu maratonharjoittelusta https://www.runnersworld.com/advanced/a20829575/30-years-of-marathon-training/

Tuo kannattaa lukea. Eli pitkikset pitää juosta se 30s-60s/mile hitaampaa kuin maran tavoiteltu kisavauhti.

Niissä voi helposti keulia. Ei siitä nyt haittaa ole jos lopussa välillä kokeilee joitain km kisavauhtiakin.

Yksinkertaisesti kaikki tuossa linkissä vastasi, että n.50mile/80km viikko riittää hyvin 3h aikaan maralla.

 

Helppoa ? Periaatteessa on jos ei mitään vastoinkäymisiä satu.

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
55 minuuttia sitten, kimmoke kirjoitti:

Tuo kannattaa lukea. Eli pitkikset pitää juosta se 30s-60s/mile hitaampaa kuin maran tavoiteltu kisavauhti.

Niissä voi helposti keulia. Ei siitä nyt haittaa ole jos lopussa välillä kokeilee joitain km kisavauhtiakin.

Yksinkertaisesti kaikki tuossa linkissä vastasi, että n.50mile/80km viikko riittää hyvin 3h aikaan maralla.

 

Helppoa ? Periaatteessa on jos ei mitään vastoinkäymisiä satu.

 

Eli siis 3 tunnin maratoonari juoksee tuon mukaan pitkikset vauhdilla 5.03 - 5.51 /km. Eikös tästä olla  juuri puhuttu?

 

Ja tuon viimeisen Winnitzin taulukon mukaan yksi pitkis, yksi 6-12 mailin (10-19 km)  maratonvauhtinen ja yksi 20-30 min kynnysvauhtinen viikkoon. Perusmeininki. 

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
Peruskuntojuoksu 5:02 min/km
Vauhtikestävyysjuoksu 4:11 min/km
VO2-max juoksuvauhti (laskennallinen maksimivauhti) 3:46 min/km
Vauhtiharjoitusnopeus 3:29 min/km
Pitkäjuoksu 5:41 min/km

 

puokille..1.30 tavoite aika...

  • Like 1

Share this post


Link to post
Share on other sites
tunti sitten, Snakster kirjoitti:

 

Eli siis 3 tunnin maratoonari juoksee tuon mukaan pitkikset vauhdilla 5.03 - 5.51 /km. Eikös tästä olla  juuri puhuttu?

 

Ja tuon viimeisen Winnitzin taulukon mukaan yksi pitkis, yksi 6-12 mailin (10-19 km)  maratonvauhtinen ja yksi 20-30 min kynnysvauhtinen viikkoon. Perusmeininki. 

Nöin ön.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on tuo advanced marathoning toinen painos, alkusanoissa tai jossain taisi lukea että mara vauhtista juoksua sinä enemmän kuin ykkös versiossa. Kirja ei ole kaikessa ihan yksiselitteinen vaan antaa eri treeni vauhdeille liikkumarajan millä vauhdeilla juostaan. Itse valitsin aluksi sen hitaimman mahdollisen, ihan vaan siksi että PK:t tuntuivat aluksi liian kovilta. Kirjassa myöskin neuvotaan, että pitkikset tai puolipitkikset juostaan hitaammin jos sitä ennen on ollut kova treeni. Aika harvan treenin jälkeen mielestäni saa olla aivan puhki, koska kokonaiskuorma on ollut liian kova. Frankfurtin jälkeen nähdään mikä on tai oli vuoden kehitys toki nytkin ollaan menty eteenpäin eli voiko tässä ketään neuvoa. palauttavat ja kevyet pitää olla oikeasti kevyitä muuten homma ei toimi eli never easy ei käy.

  • Like 4

Share this post


Link to post
Share on other sites
11 tuntia sitten, juhanahm kirjoitti:

Minulla on tuo advanced marathoning toinen painos, alkusanoissa tai jossain taisi lukea että mara vauhtista juoksua sinä enemmän kuin ykkös versiossa. Kirja ei ole kaikessa ihan yksiselitteinen vaan antaa eri treeni vauhdeille liikkumarajan millä vauhdeilla juostaan. Itse valitsin aluksi sen hitaimman mahdollisen, ihan vaan siksi että PK:t tuntuivat aluksi liian kovilta. Kirjassa myöskin neuvotaan, että pitkikset tai puolipitkikset juostaan hitaammin jos sitä ennen on ollut kova treeni. 

Mulla on kanssa toi kakkospainos vaikka nyt varsinaisesti maraa treenaakaan. 

Olennaista on itseltään kysyä ennen harjoitusta mitä siinä haetaan? Yleensä niitä heikkouksia kannattaa yrittää parantaa.

Vähän huvittaa kun tätä kirjaa arvostellaan jonka kuitenkin monet kenialaisetkin arvostaa korkealle. 

Ei se kyllä aloittelijoille ole tarkoitettukaan vaan huipulle tähtääville tai muuten tosissaan juokseville. 

Hyvä se on ninkuin Lore of running myös. 

 

  • Like 2

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 16.10.2018 at 01.38, perttu kirjoitti:

Kovin runsas maratonvauhtinen treeni ei vain ole se avain noihin alimatkojen aikoihin, joiden nihkeyden tuossa itsekin totesit. Pidempi tai muuten määrällisesti iso  maratonvauhtinen syö pahasti paukkuja joita tarvitaan juuri niihin vauhdikkaampiin juoksuihin (ja niistä palautumiseen) että ns. ana-kynnysvauhti saadaan korkealle. Siinä tarvii olla riittävästi suht rauhallista määrää ja toisaalta kovia avainharjoituksia. Menisin tilanteessasi ensin talven jollain tämmöisellä teholtaan suht polarisoidulla ohjelmalla ja kun sitä vauhtia alkaa olla (5-21k) niin sitten enempi maravauhtisempi ohjelma 2-3+kk jossa ylläpitävänä silloin tällöin se kovempi rypistys, enempi maravauhtista ja riittävästi lepoa. Nuo sitten viimeistelee sitä taloudellisuutta ja energiankäyttöä juuri kisavauhdissa jotta energia riittäisi loppuun, mutta se vauhti pitää mielellään olla hyvä jo ennen niitä koska ne treenit eivät sitä maksimia oikein nosta.

 

Siis tarkoitin että tuossa advanced marathoning kirjan ohjelmassa ei ollu loppupuolella kuin yksi 3km maratonvauhtinen. Ohjelman alussahan niitä on enemmän. 

 

On 16.10.2018 at 11.57, jukkar kirjoitti:

Enpä ole lukenut tätä ketjua kuin nämä viimeiset viestit. Silti rohkaistun kommentoimaan: puhut Seppo erilaisista harjoitusohjelmista, joita täällä netissä lentelee. Mites olis, jos hankkisit itsellesi ihan oikean valmentajan! Sellaisen, joka lähtee rakentamaan harjoittelua testien kautta perustuen tämän hetkiselle kunnolle.

Noista vaivanneista taudeista tuumin, että ei ole todennäköisesti vain syy odotuksia huonompaan suoritukseen, vaan seuraus liian kuorimittavasta/vääränlaisest harjoittelusta.

 

On tässä ollu matkan aikana ihan oikeitakin valmitajia, yhteensä kolme kappaletta. Ei ole ollu avain onneen. Jos pyörii päivittäin päiväkodissa ja julkisissa kulkuneuvoissa niin kyllähän sieltä niitä pöpöjä saa. Sehän se on hankalaa kun pitäisi harjoitella samaan aikaan kovaa ja silti niin rajan oikealla puolella ettei pöpöt vie voittoa. Ja kyllähän noita sairastumisia mahtuu arkeen vaikka ei urheilisi. Esimerkiksi viime vuonna päiväkodista saatua enterorokkoa ei kyllä olis voinu välttää ihan sama miten olis harjoitellu. 

 

Etävalmennus on kyllä hienoa ja kätevää. Silti sitä tuntuu vaivaavan aina se sama ongelma, että pelataan varmanpäälle. Olis varmasti parempi jos voisi vaikka kerran kuussa juoda kupin kahvia ja jutella asioista. Toki sellaistakin on, mutta sillä palvelulla on usein aika suolainen hintalappu kyljessä. 

 

 

On 17.10.2018 at 14.56, Snakster kirjoitti:

En sano olevani kaksinen valmennuksen asiantuntija, mutta jos peilaan Sepon treenejä omaan tekemiseeni, niin minusta tuossa pistää silmään se, että minimaalisen vähän on oikeasti kevyttä pk-hölkkää ja tosi paljon sellaista välivauhtista (4.40-5.00). Toisaalta sitten taas kunnolla kovia treenejä on melko vähän. Joskus on sanottu, että hitaimpien ja nopeimpien treenien vauhdin ero pitäisi olla 2 min/km, mikä tarkoittaa esim sitä, että jotkut tonnin vedot vedetään 3.30 -vauhtia ja kevyet pk-lenkit 5.30 -vauhtia.

 

En edelleenkään sano, että minä treenaisin ehdottoman oikein, mutta paransin maratonennätystäni vuoden 2011 3.28 -tasosta vuoden 2015 2.55 -tasoon niin, että en juossut koskaan pk-lenkkejä kovempaa kuin 5 min/km. Vastaavasti maratonvauhtista on ollut koko ajan melko paljon mukana (paitsi milloin en ole treenannut maratonille) ja lisäksi selkeästi kovempia treenejä. Nämä mahdollistanut avaintekijä on minulle ollut kuitenkin se, että hitaat on juostu riittävän hiljaa.

 

Tällaisena keski-ikäisenä kuntoilijana toki on myös niin, että en mitenkään pystyisi juoksemaan tuollaisia sadan kilometrin viikkoja, jos hitaita lenkkejä ei mentäisi reilusti hiljaa. Eilen juoksin 5.25 -vauhtia, enkä myöskään missään tapauksessa pystyisi tänään juoksemaan 18 km 4.05 -vauhtia, kuten on tarkoitus, jos olisin eilen vetänyt jonkun 4.40 pk2-lenkin.

 

Haluaisin nimenomaan ohjelmalta lisää/enemmän kovia harjoituksia. Nyt tuntuu että ne on syystä tai toisesta puuttunu. 

 

 

On 17.10.2018 at 18.47, kimmoke kirjoitti:

Tuo kannattaa lukea. Eli pitkikset pitää juosta se 30s-60s/mile hitaampaa kuin maran tavoiteltu kisavauhti.

Niissä voi helposti keulia. Ei siitä nyt haittaa ole jos lopussa välillä kokeilee joitain km kisavauhtiakin.

Yksinkertaisesti kaikki tuossa linkissä vastasi, että n.50mile/80km viikko riittää hyvin 3h aikaan maralla.

 

Helppoa ? Periaatteessa on jos ei mitään vastoinkäymisiä satu.

 

On 17.10.2018 at 22.06, juhanahm kirjoitti:

Minulla on tuo advanced marathoning toinen painos, alkusanoissa tai jossain taisi lukea että mara vauhtista juoksua sinä enemmän kuin ykkös versiossa. Kirja ei ole kaikessa ihan yksiselitteinen vaan antaa eri treeni vauhdeille liikkumarajan millä vauhdeilla juostaan. Itse valitsin aluksi sen hitaimman mahdollisen, ihan vaan siksi että PK:t tuntuivat aluksi liian kovilta. Kirjassa myöskin neuvotaan, että pitkikset tai puolipitkikset juostaan hitaammin jos sitä ennen on ollut kova treeni. Aika harvan treenin jälkeen mielestäni saa olla aivan puhki, koska kokonaiskuorma on ollut liian kova. Frankfurtin jälkeen nähdään mikä on tai oli vuoden kehitys toki nytkin ollaan menty eteenpäin eli voiko tässä ketään neuvoa. palauttavat ja kevyet pitää olla oikeasti kevyitä muuten homma ei toimi eli never easy ei käy.

 

Nuo vauhtien ilmaisut on juuri tuon kirjan ärsyttävin ominaisuus. Esimerkiksi pitkien lenkkien vauhti +10-20% maratonvauhtia hitaampaa, eli n. 4.35-5.00/km. Tuossa on kuitenkin aika suuri ero. Päätyykö lenkkejä vetämään liian lujaa, hitaasti tai tuleeko tuosta vaan jotain höttöä. Kaipaisin itte tiukempaa ohjeistusta. Innoissaan hankala tehdä itse niitä huomioita, että miten lenkit on menny. Päivän kunnon puolesta päätyy vetämään hitaita vauhteja kun oikeampi ratkaisu voisi olla vähentää kilometrejä ja koventaa vauhteja. Tai sitten toisinpäin. Tasaisesti löytyy niitä joiden mukaan vauhdit pitäisi olla hiljempia tai kovempia. Ota näistä sitten selvää. 

 

Tämän viikon juoksukilometrit on tasan nolla. Ruokalista:

IMG_8576.jpgIMG_8578.jpgIMG_8643.jpg

Pakko kyllä sanoa, että nämä alkaa tulla jo korvista. 

 

Ennen maratonia taisin mainita ohimennen että polveen saattuu kun kävelee portaissa. No siihen sattuu edelleen. Guuglailin että oireet voisi sopia hyppääjän polveen. Liian paljon kovaa rasitusta ja heikko pakara. En tiiä sitten. Kun kävelee portaita alas niin polvilumpion päälle sattuu vähäsen. Muuten ei oikeastaan mitään tuntemuksia. Iltasin kun makaa sängyssä, nostaa polven ylös ja siinä liikuttaa säärtä ylös/alas niin polveen sattuu. Aamusin tuota ei ole. Maratonillahan jalkojen hyytyminen alkoi pakarasta niin oon tässä pohtinu voisiko tuo olla joku kevyt versio hyppääjän polvesta. Toisaalta en ole jaksanu kovasti vaivata sillä päätäni. 

 

Vielä on vähän mietinnän alla jatkanko tätä sohvaperunan elämää vielä ens viikon vai en. Ehkä kuitenkin löhöän sohvalla, mutta vähennän tuon roskan syömistä. Viikolla 44 tää kuitenkin loppuu ja aletaan taas harjottelemaan. Eikä mitään hajua millä ohjelmalla 🙂

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy