Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Testeistä


contuen
 Share

Recommended Posts

Jos katsotaan aerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrityskriteereitä, niin laktaatti- ja/tai hengityskaasumittaukset ovat kynnysten määrittämisen edellytys. Tietysti Conconi-testillä voisi myös hakea suuntaa-antavasti anakynnystä.

Periaatteessa kuorman keston tulisi olla sellainen, että laktaatin tai hengityskaasujen vasteissa saavutettaisiin tasannevaihe. Jonkinlainen nyrkkisääntö olisi 3 minuutin kuormitus. Mitä useampi kuorma, sitä tarkemmin voidaan kynnys määrittää. Toisaalta kuormitus ei saa olla kokonaiskestoltaan niin pitkä, että väsyminen leikkaa maksimitasoa. 8 kuormasta on jo melko helppo ja tarkka analysoida kynnykset, alle 6 kuorman taas kynnysmääritys on aika arpapeliä.

Ainakin 2 kuormaa tulisi saada alle aerobisen kynnyksen, 2-3 VK-alueelle ja ainakin 2 MK-alueelle. Kynnyksethän määritetään käyrämuutosten perusteella, jolloin muutoksethan sattuvat juuri noille kuormille. Mitä vähemmän kuormia, sitä enemmän ne ohjaavat määrittämään kynnyksiä juuri joihinkin kohtiin. Käytännössä 1 vauhti niin hidas kuin mahdollista, jopa kävellen ja vika kieli vyön alla. Loput sitten siihen väliin. On muistettava, että juokseminen PK-alueella edellyttää noin 3000 Coopertulosta. Jos tuo ei täyty, kannattaa aloittaa kävellen

Link to comment
Share on other sites

Voitko tarkentaa tätä?

Jos vauhtia lähdetään nostamaan vaikka päälle 10:00 min/km -vauhdeista siten, että testattava saa itse valita kävelyn/hölkän/juoksun väliltä, tapahtuu siirtymä kävelystä hölkkään/juoksuun yleensä jossain 8:00 min/km -vauhdeilla. teknisestä osaamisesta ja harjoitustaustasta riippuen. Tuolla nopeudella, riippuen jälleen teoreettisen hapenkulutuksen laskukaavasta, happea kuluu noin 23-26 ml/kg/min, eli todellinen hapenotto on jonkin verran korkeampi. Eli siis hölkkä/juoksu mahdollisimman hiljaa edellyttänee noin 25-28 ml/kg/min hapenottoa.

Jos nyt arvioidaan, että yleisimmin aerobinen kynnys on erittäin hyvin PK:ta harjoittaneella noin 65% maksimihapenotosta, ja huonosti harjoittaneella noin 50-55%, saadaan tästä VO2max-arvoiksi ensimainitussa tapauksessa pyöreät 40 ml/kg/min ja jälkimmäisessä pyöreät 50 ml/kg/min. Jos nuo arvot muunnetaan taas teoreettisilla hapenoton laskukaavoilla vauhdeiksi, olla tuolla 4:30-4:00 vauhdeissa. Jälkimmäinenhän on 3000 Coopertulos.

Tässä oli nyt hieman teoretisoitu asioita, mutta antaa hyvää osviittaa siitä, kuinka vaikea itse asiassa on tehdä juoksuharjoitteita PK-alueella. Etenkin naisten kohdalla.

Link to comment
Share on other sites

Voiko itse testata aerobisen ja anaerobisen kynnyksen vai tarvitaanko siinä maitohappomittauksia? Olisko 6 x 1000m hyvä konsti ja millä vauhdilla tonnit tulisi vetää?

Olen ymmärtänyt (useista "luotettavista"?) lähteistä, että kaikki ns. epäsuorat menetelmät laskea aerobinen/anaerobinen kynnysarvot ovat yhtä luotettavia=epäluotettavia. Vain maitohappo ja/tai hengitysletkujutun avulla voidaan saada luotettavat arvot. Arvojen määrittely tällöinkin edellyttää lisäksi määrittelijältä tulkintaa/tietämystä/kokemusta mm. siitä, miten laktaatit nousee/käyttäytyy, kuinka nopsaan, minkä jälkeen sijoitetaan kynnysarvot. eli pelkkä tetsi ei ikäänkuin suoraan sano, että sun arvot on esim. 150/180, vaan ajojen sijoittelussa on tällöinkin suoritettavaa harkintaa. Näin oon asian ainaskin ymmärtänyt.

Epäsuorina menetelminä ovat kaikki laskennalliset kaavat ja mm. eri laitteiden valmiit mm. Polarin (mulla S410) sisäänrakennettu systeemi kynnysarvojen vai olix se maximin määrittämiseksi tms. Jos omat arvot laskettaisiin kaavamaisesti 220-ikävuodet X tietyt prosentit, olisi maksimini 180. Todellinen Maksimi maitohappomittauksena (2 v. sitten) oli kuiteskin 197, ja siitä saatiin 148/177 kynnysravoiksi, joten epäsuora voi heittää paljonkin vaikka voi monenkin kohdalla osua oikeaan. Omat arvot mitattu maitohappotestillä Teskun maratonkoulussa 6x1000 m testillä. Turussa mm. Paavo Nurmikeskus tekee hyviä/edullisia testejä kaikille ajanvarauksella.

Summa summarum: Varmahkot arvot saanee vain em. mittauksista, jonka on suorittanut lisäksi osaava taho.

Link to comment
Share on other sites

Voiko itse testata aerobisen ja anaerobisen kynnyksen vai tarvitaanko siinä maitohappomittauksia? Olisko 6 x 1000m hyvä konsti ja millä vauhdilla tonnit tulisi vetää?

Teskun testissä tehtiin 6 x 1000 m ja mitattiin laktaatit joka kierroksen jälkeen. Ohjattiin kävelemään / juoksemaan sykkeiden mukaan. esim 200 maksimisykkeellä muistaakseni seuraavilla sykkeillä: 135 - 150 - 165 - 180 - 190 - 200.

Link to comment
Share on other sites

Joskus silloin kun olin nuori (70-80-lukujen taitteessa) ...

Anaerobinen kynnysvauhti testattiin juoksemalla 1 h parasta mahdollista tasaista vauhtia. Tuosta laskettiin anaerobista kynnysvauhtia vastaava keskimääräinen km-vauhti. Jos siihen maailman aikaan olisi ollut sykemittareita käytössä, niin varmaankin testin aikainen keskisyke olisi ollut anaerobista kynnystä vastaava kynnyssyke.

Muistelen silloisen seuravalmentajan sanoneen, että hyvin harjoitellut pystyy pitämään anaerobista kynnysvauhtia juuri tuon testiin käytetyn tunnin, aloittelija vähän vähemmän. Näin testitulos ohjasi puolivahingossa vähemmän harjoitelleet harjoittelemaan turvallisesti alhaisemmalla intensiteetillä.

Esim. pystyt tunnin testijuoksussa taivaltamaan 12 km keskisykkeellä 175. Tällöin anak kynnysvauhti on 5 min./km ja anak kynnyssyke n. 175.

Toki nuo nykyaikaiset hengityskaasu- ja laktaattitestit ovat tarkempia.

Link to comment
Share on other sites

Ohjattiin kävelemään / juoksemaan sykkeiden mukaan. esim 200 maksimisykkeellä muistaakseni seuraavilla sykkeillä: 135 - 150 - 165 - 180 - 190 - 200.

Otetaan tähän pikkuinen visailu testauspuolelta. Ohessa on neljää jpg-kuvaa, joissa vaaka-akselilla on syke 5 lyönnin välein 130-200 ja pystyakselilla laktaatti (maitohappo) 0-10 mmol/l. Laktaattiarvot on keksitty.

1. kuvassa on laitettu laktaattiarvoja noille kuudelle syketasolle. Seuraavissa kolmessa kuvassa on tehty samalla tavalla, mutta kuormien määrä, sykkeet ja laktaatit ovat erilaiset kuin ekassa kuvassa.

Tehtävänäsi on määrittää kustakin kuvasta aerobinen ja anaerobinen kynnys. Määrityskriteerithän ovat (Kuntotestauksen käsikirja, s 66, LTS 2004) aerobisen kynnyksen osalta "Laktaattipitoisuuden ensimmäinen nousukohta perustasosta (ei alin kohta)" ja anakynnyksen kohdalta "Laktaattipitoisuuden toinen jyrkempi nousukohta". Lisäksi syke on aerobisella kynnyksellä yleensä n. 40 lyöntiä (30-60) ja anaerobisella kynnyksellä n. 20 lyöntiä (10-30) alle maksimisykkeen. Veren laktaattipitoisuus on aerobisella kynnyksellä yleensä n. 1,5 mmol/l (1,0-2,5 mmol/l) ja anaerobisella kynnyksellä n. 3 mmol/l (2,5-4,0 mmol/l)

Laittakaahan vastauksiinne kuvan numero ja oma analyysinne kynnyssykkeistä. Mikäli ette onnistu lukemaan sykettä vaaka-akselilta, laittakaa kuorman numero. Jos vielä haluatte antaa spekulaatiota harjoittelusta, sekin käy.

Katsotaan sitten, mitä saatiin aikaiseksi

post-270-14304184397268_thumb.jpg

post-270-1430418439741_thumb.jpg

post-270-14304184397518_thumb.jpg

post-270-14304184397623_thumb.jpg

Link to comment
Share on other sites

1. kuvassa on laitettu laktaattiarvoja noille kuudelle syketasolle. Seuraavissa kolmessa kuvassa on tehty samalla tavalla, mutta kuormien määrä, sykkeet ja laktaatit ovat erilaiset kuin ekassa kuvassa.

Jos muuttaisit y-akselin logaritmiseksi, niin veikkaisin, että varsin kauniita suoria tulisi epäilen minä. Joku matemaattisemmin orientoitunut voisi vähän älähtää, että mitenkäs eksponentiaalisesta käytöksestä määritetään jokin "onset-kohta" tai "jyrkän nousun alkaminen".

Minun käsitykseni mukaisesti täysin järkevästi määritettyyn aerobinen kynnys on teho jolla pidempään jatkuvassa rasituksessa laktaatti veressä vakoituu. Tämän yhteys piirtämiisi teho-laktaatti -käppyröihin on hieman epäselvä. Eli, onko semmoista?

Mutta entäs sitten kun laktaatit eivät ole noin "oppikirjan" mukaisia?

Tuosta Teskun testi -ketjusta huvin vuoksi plottailin lin-log asteikolla kaikki sinne raportoidut tulokset. Täytyy sanoa, että hurjasti täytyy kenttäkokemusta jolla, että pelkästään noiden teho-laktaatti -käppyröiden perusteella osaa kaverin suorituskyvystä jotain fiksua sanoa. Pelkästään tämmöisellä kirja(näsä)viisaudella ei pitkälle pötkitä.

Link to comment
Share on other sites

Zxcv:tä mukaillen, tulee vaan näsäviisalle tunne että on koko testailu turhaa hommaa. Eihän noi sykkeet edes ole päivästä toiseen samat, oli testitulos mikä hyvänsä. Enkä tarkoita muutosta kunnossa treenien ansiosta (tai tekemättä jättämisestä), vaan kaikenlaisia pieniä juttuja kuten stressi ja veren volyymi, lämpötila, jne. Sitten kun lisätään vielä, että koko ihmisen fysiologia on yhtä (epä)varmalla pohjalla kuin koko lääketiede (ei ole muuten mitään tiedettä sanan varsinaisessa merkityksessä), niin homma alkaa olla mulle aika selvä. :vrolijk_26:

Link to comment
Share on other sites

Niin..todellisuudessa mitään kynnyksiä ei ole olemassa vaan ne ovat pelkkää tulkintaa. Kun sitten sykkeet JussiH:n mainitsemaan tapaan vaihtelevat päivästä toiseen ja kun 6x1000m testissä on sen toteutuksesta riippuvia sudenkuoppia niin päästään siihen lopputulokseen, joka on aina ollut oma mielipiteeni. Ts. tuollainen testi on silkkaa rahastusta. Tietysti jos siitä tulee hyvä mieli tai saa tehtyä samalla hyvän vetoharjoituksen niin voihan se olla hintansa väärti..

Link to comment
Share on other sites

Otetaan tähän pikkuinen visailu testauspuolelta. Ohessa on neljää jpg-kuvaa, joissa vaaka-akselilla on syke 5 lyönnin välein 130-200 ja pystyakselilla laktaatti (maitohappo) 0-10 mmol/l. Laktaattiarvot on keksitty.

1. kuvassa on laitettu laktaattiarvoja noille kuudelle syketasolle. Seuraavissa kolmessa kuvassa on tehty samalla tavalla, mutta kuormien määrä, sykkeet ja laktaatit ovat erilaiset kuin ekassa kuvassa.

Tehtävänäsi on määrittää kustakin kuvasta aerobinen ja anaerobinen kynnys. Määrityskriteerithän ovat (Kuntotestauksen käsikirja, s 66, LTS 2004) aerobisen kynnyksen osalta "Laktaattipitoisuuden ensimmäinen nousukohta perustasosta (ei alin kohta)" ja anakynnyksen kohdalta "Laktaattipitoisuuden toinen jyrkempi nousukohta". Lisäksi syke on aerobisella kynnyksellä yleensä n. 40 lyöntiä (30-60) ja anaerobisella kynnyksellä n. 20 lyöntiä (10-30) alle maksimisykkeen. Veren laktaattipitoisuus on aerobisella kynnyksellä yleensä n. 1,5 mmol/l (1,0-2,5 mmol/l) ja anaerobisella kynnyksellä n. 3 mmol/l (2,5-4,0 mmol/l)

Laittakaahan vastauksiinne kuvan numero ja oma analyysinne kynnyssykkeistä. Mikäli ette onnistu lukemaan sykettä vaaka-akselilta, laittakaa kuorman numero. Jos vielä haluatte antaa spekulaatiota harjoittelusta, sekin käy.

Katsotaan sitten, mitä saatiin aikaiseksi

Joo, en mä osaa noita kuvia tulkita / kuvien perusteella kynnysten määrittely ei ole mitenkään selvää...mutta jos on pakko arvata, niin.

1. aerk 150; anak 180

2. aerk 145; anak 175

3. aerk 155; anak 185

4. aerk 150; anak 175

Todennäköisesti näiden arvausten virhemarginaali on 20 % sisällä.

Link to comment
Share on other sites

Tähän liittyen, mulla teskun testissä määritetty anerobinen kynnys 164.

Kesällä juoksin puolikkaan keskisykkeellä 174, ja syke oli koko ajan yli 170.

- Onko tuo anaerobinen todellisuudessa korkeampi kun testissä määritetty.

- Pystyykö puolimaratonin vetämään 10 pykälää yli anaerobisen.

- Uskallanko lähteä juoksemaan maratonia esim. 160 ka. sykkeellä.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy