Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Spartathlon harjoittelu


Ilpo
 Share

Recommended Posts

Kertokaas jo Spartathlonin hienosti suorittaneet ja sinne lähtevät millaisia juoksuvauhteja täytyy pystyä pitää pitkillä lenkeillä. Luin Rune Larssonin sivuilta että satku olis aikas hyvä vetästä sellaseen 9 tuntiin eli alle 5:30 km vauhtia. Tarkoittaako se sitä että pitkät lenkit pitäis helposti mennä siinä 5 min km. Olis muutenkin kiva kuulla pikkasen millä vauhdeilla mennään.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 177
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Ensimmäiset 160 km pitäisi juosta, mutta sitten menee kävelyksi suurimmalle osalle.

Spiros & Co ovat varmasti parempia ottamaan tähän kantaa, mutta ymmärtääkseni suuri osa Spartathlonisteista soveltaa juoksu/kävely -taktiikkaa alusta lähtien. Esim. Kim Rasmussen (2005 Spartathlonin 10. ajalla 30 tuntia tasan) lähti liikkeelle 25 min juoksua/5 min kävelyä taktiikalla. Juoksuvauhti pitää tietysti olla sitä kovempi mitä enemmän kävelee.

Link to comment
Share on other sites

Ilmeisesti olet seurannut sivusta Vespan harjoittelua,on joskus maininnut tekevänsä 12tuntisia treenejä rankassa maastossa.

Jos viime syksynä oikein tulkitsin pitää kuitenkin itselleen parempana juosta viikossa 2-3 kertaa 3-4 tuntinen lenkki.

Ensimmäinen päivä on kyettävä pääasiassa juoksemaan.160km kun on takana kerkiää jo hyvä kävelijä jo kävellenkin.Edellyttää tietenkin ettei takki ole täysin tyhjä ja jalkojen tulisi olla muutenkin edes hieman toimivat koska kokemuksesta tiedän että jos jalka ei taivu niin edes hidas kävely ei onnistu.

Link to comment
Share on other sites

Monet on metkut harjoitella. Massikan mainitsemia 12 h vaelluksia en ole tehnyt yhtään, mutta joka viikonloppu on 40 km:n pitkä lenkki, paitsi kevyellä viikolla 30.

Juoksu/kävelyä alan lisätä nyt pikkuhiljaa, ja tein sitä syksyllä ja talvella jo niin paljon että ei sitä tarvitse kovin paljon tehdä että saa sen rytmin haltuun taas. Kävelen muuten aika paljon, enkä merkkaa niitä harjoituksiksi.

Lähden koittamaan nyt ekaa kertaa, ja kyllä niin ohkasen oljenkorren varassa on meikäläisen läpimeno, ettei kannata muuta haaveilla, kun että vetää sinne asti kun pääsee. 24 h kisassa pääsin nyt toukokuussa 196 km, ja se antaa pienen pienen toivon kipinän yrittää edes onnistumista, mutta se on kovuudessa tuo Kreikan koitos ihan toisesta maailmasta, verrattuna tasamaalla viileässä ilmassa juostuun kaksneloseen.

Treenannut olen nyt reilut puolitoista vuotta niin paljon määrää kun kroppa kestää, eikä enempää ole ollut tehtävissä.

Luut on minulla varmasti riittävän kovat Spartathlonille, mutta liha, se on löysää vielä, eikä tällaiset määrät joita olen saanut kilometrejä alle riitä todennäköisesti alkuunkaan.

Siinä on kuitenkin toivo että tuon 24 pystyin juoksemaan loppuun asti, ja vieläpä melko tasavauhtisena (puolikkaat 101 ja 95 km), ja juoksukunto oli hyvin tallella lopussakin.

Mutta helteessä 2 kokonaista päivää ja kilometrin korkea vuori....

Link to comment
Share on other sites

Katselin tuolta Spartathlonin sivuilta noita tavoiteaikoja ja eka pätkä, 81km, pitää tavaltaa vähintää 7min/km. Se on kuitenkin ihan kovaa vauhtia, ei voi varmaankaan kovin paljoa kävellä. Tosin kun pitkän lenkin tekee kävely/juoksu systeemillä, niin yllättävän vähän kmvauhdit putoaa ja jalat tuntuu paljon paremmilta lenkin jälkeen. Missäs kohtaa se vuoren ylitys on, toisen vuorokauden puolella?

Link to comment
Share on other sites

Katselin tuolta Spartathlonin sivuilta noita tavoiteaikoja ja eka pätkä, 81km, pitää tavaltaa vähintää 7min/km. Se on kuitenkin ihan kovaa vauhtia, ei voi varmaankaan kovin paljoa kävellä. Tosin kun pitkän lenkin tekee kävely/juoksu systeemillä, niin yllättävän vähän kmvauhdit putoaa ja jalat tuntuu paljon paremmilta lenkin jälkeen. Missäs kohtaa se vuoren ylitys on, toisen vuorokauden puolella?

155 km:n kohdalla alkaa varsinainen jyrkkä nousu, mutta ennen sitä on jo menty loivan 350 m:n nypyn yli. Sen jyrkän mitta on vaan 8 km, mutta ylös mennään 800 m, eli nousua vaatimattomat 100m/km. Siinä kohtaa voi tehdä mäkivetoharjoituksen.

Sitten 5 km:n aikana 500 m alas. Ja sitten taas 400 m ylöspäin, mutta se on loivaa, ja nousu yht n. 40 km:n aikana.

Loppu lasketellaan 218 km:n kohdalta alamäkeen. Siis ne ketkä laskettelee...

Minä olen juossut noita 40 ja 50:n lenkkejä talvella aika paljon J/K systeemillä karvan alle 6 min/km ~2700/300 m, ja se kävely ei tosiaan siinäkään vauhdissa syö paljon aikaa. Pakko lähteä niin liikkeelle, se tuntuisi säästävän jalkoja.

Link to comment
Share on other sites

Mistäs se sitten johtuu että toinen pääsee reitin läpi ja toinen sitten ei. Olisko läpipäässeiden määrä suurempi jos yritys olis tosiaankin päästä vaan reitti sallitussa ajassa läpi, eikä yrittäiskään mitään aikaa sen kummemmin. Kait teistä joku on miettinyt mitkä on ne suurimmat asiat mitkä vaikuttavat läpipääsyyn, tuntuu siltä ettei km -määrät ainakaan ole välttämättä SE tekijä. Yksi asia mitä olen miettinyt että olis hyvä mitä enemmän olis vaikeuksia lenkeillä. Tarkoitan että ehkä olis parempi mahdollisuus päästä läpi mitä enemmän on vaikeuksia voittanut ennen kisaa. Niitä vaikeuksia varmaankin tulee ihan riittämiin kisassa. Tää on yksi asia miksi ainakin minut ajaa lenkille mitä kurjempi tai vaikeampi keli on.

Link to comment
Share on other sites

Ei siitä pääsee kyllä yli ei ympäri, että määrää pitää olla takana uskottava määrä. Monen monta sellaista treeniputkea, jossa on juostu pitkiä pätkiä väsyneenä, ja sitten levätty, ja sitten taas painettu väsymysrajan tuolle puolen, ja taas levätty, ja taas painettu... Tietysti pitää olla levättykkin, niin että kroppa rakentuukin välillä, mutta sellaisia kovan puoleisia peruskestävyyspainotteisia putkia pitää ottaa tavaksi tehdä ainakin niin kauan kun on rakennettu riittävä peruskestävyyspohja, ennen kuin alkaa harjoittelussa hifistely, eli määrien vähentäminen ja tehojen lisääminen.

Kropalle pitää olla tuttu ja turvallinen olotila se kun mennään pitkään jumissa ja väsyneenä. Eikä siihen muutama ylipitkä riitä. Toisaalta ei tarvita varmaan ainuttakaan, jos on muuten juostu paljon. Ja kauan.

Minä olen lukenut tuota "ultrajuoksijan harjoittelu"-kirjasta (löytyy Täältä Sepon kotisivujen etusivulta), ja sieltä nimenomaan 24 h juoksijoiden harjoitteluohjeita. Ja aina kun tulee tilaisuus kysellä jotain yksityiskohtia treenaamiseen Spartathlonin läpi päässeeltä, tilaisuus käytetään hyväksi. Nyt viikonloppuna Paloheinässä tuli taas kullan kalliita vinkkejä.

Loppujen lopuksi homma on pirun yksinkertaista, eikä vaadi muuta kuin sitä että tykkää juosta paljon. Ja juoksee kanssa. Kun on jokunen vuosi määrää riittävästi takana, voi päästä läpi hyvällä vamistautumisella sellainenkin juoksija joka ei koskaan ole ultraa edes juossut, vaikka kyllä sinne yksi tulos kaikilta vaaditaan.

Se vaan on niin että ensin siellä vedetään "24 h kisa" helteessä vuoristoreitillä korkeuseron ollessa 1000 m ylämäkeen, minimituloksena 172 km, ja sitten ilman taukoa 12 h-kisa perään, edelleen vuoristossa, tosin alamäkivoittoisessa maastossa, jossa pitää päästä 74 km. Ja tämä 12 h myös helteessä.

Jos ei kunto riitä nappisuorituksella tasaisella radalla 200 km:n pintaan, ei mene Spartathlonkaan läpi. Kun ei fysiikka riitä.

Link to comment
Share on other sites

Mistäs se sitten johtuu että toinen pääsee reitin läpi ja toinen sitten ei. Kait teistä joku on miettinyt mitkä on ne suurimmat asiat mitkä vaikuttavat läpipääsyyn.

Musta se johtuu yksinkertasesti vaan siitä, että jotkut luovuttaa ja toiset ei. Tottakai on tapauksia, kun on pakko luovuttaa mutta se onkin sitte ihan eri juttu. On turha kuvitella, että tollasta juoksua pääsee kukaan helpolla läpi, mutta yks oleellinen seikka kuten Spiros totesi on tosiaan se, ettei juokse itteeän puhki ekalla satasella vaan että on vetreät jalat vielä jossain Nemean 124km paikkeilla. Jos siellä on ihan zippi, niin eihän siitä sitten enää mitään tuu ku on vielä puolet matkasta ja yli puolet ajasta jäljellä. Ja treeniä pitää olla takana tarpeeksi, jotta homma on tuttua. Eikä musta kuumaan totuttelustakaan oo mitään hyötyä, vaikka sitä tosiaan jotkut esim. Badwateria varten juoksee saunassa ja sitten vaatekuivurin puhallin kasvojen edessä kuumalla teholla. Mut mielipiteitähän nää vaan on, eli jokanen taplaa tavallaan ja tekee miten parhaaksi näkee. En mäkään oo ku kerran läpi päässy, joten parempi antaa konkarien kertoa, mistä on kyse. Musta tässä vaan ei oo mitään ihmejippoja, vaan pitää lähteä yksinkertasesti juoksemaan eikä luovuttaa vaikka henki menis. :ruoska:

Link to comment
Share on other sites

Muistanko oikein että saunaa ovat jotkut käyttäneet apuna? Eikun kuntopyörä saunaan vaan ja polkemaan! :character0032:

Edit: tai juoksumatto... he he!

Pasi jo vihjailikin tuosta Badwaterista. Sen kisalehdessähän on aikalailla juttua kuumassa juoksemisesta ja erillinen artikkeli myös aiheesta "Heat Training in a Sauna"

http://www.adventurecorps.com/downloads/bw/2006racemag.pdf

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy