Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Sign in to follow this  
Kylmää terästä

Voitelua ei aina tarvita

Recommended Posts

Jos seurasitte hiihdon Suomen cupia, niin Iivo Niskanen totesi haastattelussa, että hänellä oli karhennettu pitopohjasuksi käytössä perinteisen viestissä. Voidevalmistajat eivät ehkä tykänneet tällaisesta mainoksesta, mutta hyvä, että suurelle yleisölle tehdään tiettäväksi, että ilman voiteita voi hiihtää jopa kilpaa tietyissä olosuhteissa. Noh, ovathan "viralliset" pitopohjat saaneet ansaittua huomiota viime talvina.

Meillehän on vuosikymmeniä opetettu, että ilman voitelua ei kerta kaikkiaan voi hiihtää edes kuntohiihtoa missään olosuhteissa.

Itse olen viime vuosina hakenut aina ensin voiteetonta ratkaisua, ja voiteet ovat lähinnä välttämätön paha joillakin keleillä.

Kisoja seuratessani panin myös merkille, että Jauhojärvi oli kyllästynyt One Wayn monoihin. Salomonit olivat jalassa hänellä. Ehkei se kuitenkaan ollut syy voittoon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllähän noilla pitopohjilla aina silloin tällöin kilpaa hiihdetään. Aika harvassa ovat vain ne kelit Suomessa.

Itse kävin kiertämässä ladut vapaan suksilla ja oli kyllä nihkeä keli. Kosteaa ja likaista. Eipä siellä suksen pohjissa sunnuntainkaan kisassa näkynyt paljon mitään olevan(Ilmeisesti puhdistus ja pelkkä pulveri ja kuvio päälle). Vierestä seuranneena huomasi, että suksissa oli kyllä huimia eroja sunnuntaina. Ei ihan jokaisella löytynyt paria tuolle kelille.

On tainnut Musti käyttää melkein koko talven Salomonin vapaanmonoja. Pertalla on ollut One Wayt käytössä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tarkoititko K.T. todella ettei siellä ollut luistovoiteluakaan Iivolla? Eiköhän siellä tuolla tasolla ole aina ihan normaali luistovoide ja vain pitoalue karhennetaan. Noille pitopohjillekin sopiva keli on äärimmäisen harvoin ja onhan niistä ollut puhetta paljonkin silloin kun keli on ollut sopiva mm. Heikkisen MM-kulta.

Muokattu

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^Ei kai Kylmää Terästäkään sentään sitä voi kuvitella. Eihän sentään ?

Tosin melko omituinen on koko aihe. Tai siis Kylmää Terästä tulkinta asiasta. Kyllähän pitopohjat ovat viime vuosina olleet telkkarissa "pop", juuri kuten Perttu toteaa. Aivan varmasti jokaisessa lähetyksessä, jossa hiihdetään vähänkään sellaisissa olosuhteissa, jossa joku voisi pitopohjan käyttöönsä valita on sitä myös spekuloitu.

Totuushan kuitenkin on, että talven mittaan äärimmäisen harvoin löytyy niitä päiviä, jolloin pitopohjalla saavutetaan kilpahiihdossa minkäänlaista lisäarvoa verrattuna voideltuihin suksiin.

Hmm..Perttuhan sanoi jo tuonkin, joten miksiköhän minä tässä oikein kommentoin ? Eli lyhyesti komppaan Perttua :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

onhan niistä ollut puhetta paljonkin silloin kun keli on ollut sopiva mm. Heikkisen MM-kulta.

Jos tarkkoja ollaan, niin pronssia Happo pitopohjilla voitti 2009 Liberecissä. Musti oli tuolloin elämänsä kunnossa, mutta valitsi liisterisuksen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kommentoin tuossa nyt lähinnä sitä, että Niskanen tuntui käyttäneen karhennettuja vesikelin perussuksia, ei siis "virallisia" zeroja. Ainakin näin asian tulkitsin.

Nythän aika harva tuntuu tietävän, että melkein mitkä hyvänsä perinteisen sukset saa pitopohjasuksiksi kun vain karhentaa pitoalueen sopivalla santapaperilla.

Kyllähän Niskasella ja kumppaneilla varmaan jokin pinnoite oli luistoalueella.

Jos on voitelumiehiä, niin sitten mentävä voiteilla, mutta väittäisin, että negatiiviset kokemukset johtuvat siitä, että suksien jäykkyys ei ole kohdallaan.

Itse olen hiihdellyt tänä talvena enemmän kuin ikinä pitopohjasuksilla. Niiden kelialue on toki aika kapea kilpahiihdon kannalta, mutta kilpailujen ulkopuolella sopivat pitopohjasukset toimivat melkein saletisti, jos lämpötila ei ole pakkasen puolella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei siis "...melkein mitkä hyvänsä perinteisen sukset..." kuten tuossa itsekin Kylmää Terästä jo todistat. Vain sopivan löysiin suksiin saa pidon sopivissa olosuhteissa hiomapaperilla karhentamalla. Siis eiväthän "zerot" ole oikeasti mitään muuta kuin karhennettavia perinteisen suksia, joihin nyt vaan valmistaja on valinnut pitoalueelle hieman eri materiaalin, kuin luistoalueelle. Pito tehdään kuitenkin karhentamalla, mekaanisesti.

Kuntoilijoiden negatiiviset kokemukset saattavat osin johtua myös virheellisestä markkinoinnista tyyliin:" Älä enää (ikinä) voitele, vaan pitopohjat toimivat aina".

Myös täällä foorumilla esiintyy valitettavasti asian "profeettoja", jotka luovat vastuuttomasti kuvaa pitopohjien kaikkivoipaisuudesta. Eihän tuolla markkinoinnilla aiheuteta kokeneemmille hiihdon harrastajille ongelmia, vaan heikommilla ovat juuri ne jotka rehellistä apua eniten kaipaisivat, eli alottelijat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ok. Tartut jokaiseen lauseeseen pilkuntarkasti. Pitänee keskittyä vastaisuudessa paremmin kirjoituksiin, kiitos huomiosta. En ole profeetta, vaan pyrin vähäsen avaamaan ihmisten ajatuksia, jotteivat markkinamiesten väittämät menisi "profeetallisina" läpi tuosta vain. Vaan olenhan monesti itsekin sortunut huuhaan uhriksi kuten kaikki.

Mitkä hyvänsä käyttäjän painoon sopivat perinteisen sukset siis saa hiomalla pitopohjiksi (zeroiksi), jotka pitävät, jos kosteutta on riittävästi. Tämä asia ei ole kovin monen tiedossa, vaikka konsti on vanha. Monessa tapauksessa kuntoilija laittaa vesikelillä suotta liistereitä, jotka tahmaavat ja keräävät likaa ja tökkivät. Riittäisi, kun puhdistaisi pitoalueen huolella ja siinähän on usein jo karhennus suunnilleen valmiina.

Zerot ovat kai saaneet suuren yleisön huomiota vasta muutaman vuoden. Suunnilleen siitä saakka, kun Heikkinen hiihti mitaleille zeroilla mm-kisoissa. Ne zerot siis olivat viralliset zerot, joissa on pitoalueella jotain erilaista materiaalia kuin muualla pohjassa, mutta melkein yhtä hyvin kostealla kelillä toimii tavallinen pitoalueelta karhennettu perinteisen suksi.

No, jos tämä taas kerran hämmensi jotakuta, niin pysyttäydy liistereissä, niilläkin pärjää. Palstan voidemestari antaa tarvittaessa hyviä vinkkejä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Ymmärtääkseni me kaksi olemme samaa mieltä pitopohjien käyttökelpoisuudesta ja tiedämme molemmat, että niiden käyttöön ja toimintaan liittyy myös rajoituksensa.

En tiedä kuinka läheltä ja konkreettisesti olet viime vuosina päässyt seuraamaan suksi- / voidemyyntiä ja markkinointia, mutta minusta annat omiin havaintoihini päinvastaisen kuvan tilanteesta. Valtaosa kuntoilijoille suunnatusta markkinoinnista keskittyy nykyään "voitelemattomiin" suksiin, zeroihin ja opti/nanogrippeihin, eikä voiteita juuri mainosteta.

Koen ongelmallisena juuri tuon kritiikittömän pitopohjamainonnan luoman mielikuvan niiden käytön helppoudesta ja toimimisesta kaikilla keleillä. Monesti "unohtuu" kertoa, että kosteuden vähentyessä myös toiminta heikkenee, eikä jääkeleillä ole ollenkaan asiaa ladulle. Sisä-Suomessa pakkasen lumikelit ovat kuitenkin hallitseva olosuhde ja rannikolla taas hiihdellään melko usein jäisillä latu-urilla. Sitä en kiistä, etteikö pakkasellakin saada pitoa aikaiseksi karhennuksella, kun valitaan riittävän löysä suksi ja reilu karhennus, mutta liukkautta on sitten jo samaan pakettiin melko haastava saada.

Pidän hyvänä, että pitopohjilla ihmiset saadaan hiihtämään, mutta samalla olisi hyvä muistaa kertoa näistä rajoitteistakin.

Edelleen sanon ihan puuttumatta pilkkuihin, suksen pitää olla riittävän löysä, että siitä voidaan tehdä karhennuksella toimiva suksi. Ei siis riitä vain että suksi on käyttäjän painoon sopiva. Korkeapesäistä suksea, esim. liisterisuksea, kun ei saa karhennuksella pitämään, ei vaikka kosteutta olisi kuinka paljon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kokeilin huvikseni, miten toimii pelkkä karhennus pitoalueelle vanhoihin (70-luvun loppupuolen) perinteisen suksiin. Ällistys oli melkoinen, kun suksi toimi yhtä hyvin kuin verrokkiparina ollut (saman vuosikymmenen) liisterisuksi (Rex universal-liisteri). Kelinä oli pari päivää sitten satanut uusi lumi, joka muuttui vesisateeksi, ja testin aikana ilman lämpö oli +2. Latu oli siis todella märkä.

Toiseen sukseen tein karhennuksen hiekkapaperikarkeudella 100 ja toiseen karkeudella 80. En huomannut eroa niiden välillä. Suksi on jo parhaan jalkavuutensa menettänyt, eli todella löysä. Seuraavaksi kokeilen vastaavaa noihin toisiin, hieman jäykempiin suksiin. Tämän testin perusteella voin unohtaa vesikelin liisterit.

Olisikos kellään kokemusta, miten pelkkä karhennus toimii +-0 asteen räntäsateessa? Jotain jäänestoa karhennuksen päälle?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muihin ratkaisuihin verrattuna pitokarhennus on parhaimmillaan juuri nollakelin lumi-/räntäsateessa. Tällöinhän pehmeä pitovoide jäätyy hyvin herkästi. Myös karhennus voi jäätyä, jos ei laita jäänestoa tai jos karhennus on liian karkea. Joku karkeus 120-180 saattaa toimia silloin parhaiten, suksesta riippuen. Jäänestona olen käyttänyt nestemäistä silikonia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.
Note: Your post will require moderator approval before it will be visible.

Vieras
Vastaa tähän ketjuun...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Sign in to follow this  

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä



×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy