Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Kiihtyvät pitkikset?


Sigma
 Share

Recommended Posts

Kun Juoksijastakin tästä nyt jälleen luin, niin pakko kysellä sen perään onko tämä kannatettava muunnos pitkiksille?

Muistan hyvin elävästi Matti Jääskeläisen luennoinnin siitä, että pk ja vk sykkeet on syytä pitää visusti eri päivillä. Mm. linjasi, että loppuspurtit muuten pk-lenkillä pilaa helposti treenin rakentavan ja palauttavan vaikutuksen kokonaan. Pitkikset kun juostaan nimenomaan pk-sykkeellä, niin mitä sitten haittaa/hyötyä on juosta lopussa hieman kovempaa?

Ja entä sitten onko tämä niin hyvä lisä pitkikseen, että siitä kannattaisi tehdä tapa jokaiselle pitkikselle vaiko vain silloin tällöin?

Omat pitkikseni 18-26km hieman viikosta riippuen. Jonkun ylipitkän lähelle 30km vedän vielä ennen maraa.

(Koitin löytää aiheeseen liittyvää aiempaa ketjua, mutta helposti ei ainakaan löytynyt. Ohjatkaa toki sellaiseen, jos asia on jo käsitelty)

Kiitos jälleen vinkeistä ja neuvoista!

Link to comment
Share on other sites

Jassoo. Minä kun olen kuullut toista ääripäätä kenialaisista. Että treenaavat lähes joka päivä vauhtileikittely-tyylisesti, jossa vauhteja käytäis läpi hiipivästä PK:sta loppukiriin. Eri lenkeillä/päivinä eri määriä noita kovempia vauhteja.

Varmaan varsinaiset palauttavat lenkit (jos niitä harrastaa) on hyvä olla täysin palauttavia, kun niillä yritetään nopeuttaa toipumista seuraavaan kovempaan. Perus PK lenkeille en osaa nähdä isona syntinä loppunostoja sinänsä. Toki ne nostavat lenkin rasitustasoa eli täytyy huomioida, ettei esim. viikon kokonaisrasitus mene liian isoksi.

Olen ajatellut tuota (kuulemaani) kenialaisten tapaa joskus kokeilla, mutta nyt kyllä junnaan PK:t pitkälti PK:na ja pitkiksetkin PK-alueella. Ruskoja usein sekaan kyllä. Teen lyhyinä kuten kuuluukin, niin ei varsinaisesti rasita. Maratonin lähestyessä kiihtyvä pitkis on kuitenkin avainharjoitukseni. Opettaa elimistölle mitä on tuskan kilometreillä tulossa. Nykyään pyrin tekemään ainakin 5 ennen maraa joka kerta lisäten loppunoston määrää. Viimeisin jossain 12km +/-. On rasittava lisä nimenomaan pitkikselle eli syytä miettiä toipuminen myös.

Link to comment
Share on other sites

Eilen 20 km lenkillä,joka nyt ei varsinaisesti ole pitkis, juoksin viimeiset 5 km kiihtyvänä ja hain kynnysvauhtia. Tämä ihan tarkoituksella. Kiihdytys meni siten, että ekat pari kilsaa noin 5:10 vauhtia, sitten pari seuraavaa 4:50 ja viimeinen kilometri 4:30, ihan hyvin tuo sujui kun vaiheen yli pääsi. Alku matka oli ihan pk-vauhtia. Viikon päästä pitäisi tehdä sitten sama 30-35 km matkalla tähdäten Summassaari maratonille ja kohti muitakin kesän koitoksia. Pitkikset alkaa olla kohta juostu kun kilpailukalenteri on niin tiivis. Muuten talven aikaan olen juossut pitkikset pk-vauhdilla, mutta nyt kun kelit sallii niin vauhtiakin voi laittaa sekaan kun on pitävä alusta.

Link to comment
Share on other sites

Eilen 20 km lenkillä,joka nyt ei varsinaisesti ole pitkis, juoksin viimeiset 5 km kiihtyvänä ja hain kynnysvauhtia. Tämä ihan tarkoituksella. Kiihdytys meni siten, että ekat pari kilsaa noin 5:10 vauhtia, sitten pari seuraavaa 4:50 ja viimeinen kilometri 4:30, ihan hyvin tuo sujui kun vaiheen yli pääsi. Alku matka oli ihan pk-vauhtia. Viikon päästä pitäisi tehdä sitten sama 30-35 km matkalla tähdäten Summassaari maratonille ja kohti muitakin kesän koitoksia. Pitkikset alkaa olla kohta juostu kun kilpailukalenteri on niin tiivis. Muuten talven aikaan olen juossut pitkikset pk-vauhdilla, mutta nyt kun kelit sallii niin vauhtiakin voi laittaa sekaan kun on pitävä alusta.

Kerrotko vielä minkälaista kisavauhtia(min/km)on maralla tarkoitus juosta?

Eikö maraa varten voisi juosta vaikka pk 5km 10km maravauhtia ja lopuksi 5km pk?En ole vieläkään ymmärtänyt näitä kiihtyvävauhtisia juoksuharjoituksia.Mitä niillä haetaan?

Link to comment
Share on other sites

^ Riippuu varmaan myös siitä millainen on "kiihtyvä pitkis"? Itse käytän tuota kiihtyvää termiä esim. Pitkä lenkki, jossa vauhti nousee porrastetusti koko lenkin ajan, ja loppu juostaan omaa tavoitevauhtia tai hieman lujempaa. Samaa kauraa käytän myös pitkästä pyrähdyksestä, jossa alku 10-20km juostaan tasaista pk-vauhtia ja sitten nostetaan vauhti suoraan tavoitevauhtiin tai hieman yli. Hyödyistä en tiedä, mutta ainakin jotkut juoksijat näitä toteuttavat.

Link to comment
Share on other sites

Eiköhän tuo nimenomaan kehitä kroppaa ja psyykeä pitämään vauhtia tai kiihdyttämään sitä vielä silloinkin, kun väsymys alkaa painaa päälle. Itse harrastan kiihtyviä pitkiksiä silloin tällöin. Viimeksi 28,5 km, josta 8,5 km kiihtyvää puolimaratonin ja kympin kisavauhtiin asti. Ainakin itseluottamukselle teki hyvää 3 viikkoa ennen maraa.

Link to comment
Share on other sites

McMillanilla on hyvä artikkeli, jossa hän kuvaa kahden eri tyyppisen pitkän (fast finish long run ja long, steady run) eri tarkoituksia: http://www.mcmillanrunning.com/articlePages/article/2

McMillanin maratonohjelmissa peruspitkä ja kiihtyvävauhtinen ovat vuoroviikoin. Ainakin kahdeksan viikon ohjelmassa, jonka pari vuotta sitten hankin.

Link to comment
Share on other sites

Borntorunin tavassa on jotain järkeä,mutta tuo innokkaan hurja 8.5km loppurytistys vaikuttaa aika erikoiselta(siis jos puhutaan maratontreenistä)ei tuollain maratonia voi juosta.Voihan tuokin joillekin toimia.

Sen verran nyt selvisi,että tarkoitus tälläisellä kiihtyvävauhtisella pitkiksellä on pitää tekniikka ja juoksuvauhti hallinnassa väsyneenä.

Siitä ainakin on varmasti maratonilla hyötyä viimeisillä tuskan kilometreillä.

Link to comment
Share on other sites

Eiköhän tuo nimenomaan kehitä kroppaa ja psyykeä pitämään vauhtia tai kiihdyttämään sitä vielä silloinkin, kun väsymys alkaa painaa päälle. Itse harrastan kiihtyviä pitkiksiä silloin tällöin. Viimeksi 28,5 km, josta 8,5 km kiihtyvää puolimaratonin ja kympin kisavauhtiin asti. Ainakin itseluottamukselle teki hyvää 3 viikkoa ennen maraa.

Kyllähän noilla pääsee hyvin harjoittelemaan sitä samaa olotilaa, jonka kanssa maratonilla pitäisi pystyä elämään parikymmentä kilometriä. Vauhdinpitoa jäykistyvillä jaloilla ja vähiin käyvillä energioilla. Uskoisin että nämä ovat mitä parhaita valmistavia harjoituksia +-3.30 tasoiselle kuntoilijalle maratonharjoittelun loppuvaiheessa, kunhan ei liian rasittavaksi mene.

Link to comment
Share on other sites

Kerrotko vielä minkälaista kisavauhtia(min/km)on maralla tarkoitus juosta?

Eikö maraa varten voisi juosta vaikka pk 5km 10km maravauhtia ja lopuksi 5km pk?En ole vieläkään ymmärtänyt näitä kiihtyvävauhtisia juoksuharjoituksia.Mitä niillä haetaan?

Tarkoitus olisi mennä 5:10-5:20min/km vauhdilla ekan kympin jälkeen ja viimeiset 7 km niin kovaa kuin siinä vaiheessa pystyy. Tätä olen koittanut treenata ja lyhyemmillä matkoilla se on tehonnut hyvin. Kympillä tiedän että 8 km jälkeen ( jos sinne asti pääsee hyvin) voin mennä viimeiset 2 km vielä kovempaa kuin siihen asti. Puolikkaalla 17 km jälkeen pystyn myös kiihdyttämään vauhtia aika paljon. Minä haen noilla lopun kiihdytyksillä juuri sitä kynnyksen ylitystä ja että paketti pysyisi kasassa kun väsymys iskee. Itselläni ainakin kun pääsee kynnyksen yli ja ei jätä siihen niin sen jälkeen pystyy jatkamaan paljon helpommin ja se paha tunne katoaa. Tätä minulle on neuvottu että älä lopeta treeneissäkään vaan jatka niin se alkaa sujumaan aina vaan paremmin ja paremmin. Minulle ainakin tehoaa ja voin puhua vain omasta puolestani.

Link to comment
Share on other sites

Tarkoitus olisi mennä 5:10-5:20min/km vauhdilla ekan kympin jälkeen ja viimeiset 7 km niin kovaa kuin siinä vaiheessa pystyy. Tätä olen koittanut treenata ja lyhyemmillä matkoilla se on tehonnut hyvin. Kympillä tiedän että 8 km jälkeen ( jos sinne asti pääsee hyvin) voin mennä viimeiset 2 km vielä kovempaa kuin siihen asti. Puolikkaalla 17 km jälkeen pystyn myös kiihdyttämään vauhtia aika paljon. Minä haen noilla lopun kiihdytyksillä juuri sitä kynnyksen ylitystä ja että paketti pysyisi kasassa kun väsymys iskee. Itselläni ainakin kun pääsee kynnyksen yli ja ei jätä siihen niin sen jälkeen pystyy jatkamaan paljon helpommin ja se paha tunne katoaa. Tätä minulle on neuvottu että älä lopeta treeneissäkään vaan jatka niin se alkaa sujumaan aina vaan paremmin ja paremmin. Minulle ainakin tehoaa ja voin puhua vain omasta puolestani.

Selvä. Taitaa olla loppupeleissä vain kysymys erilaisesta vauhdinjaosta kisassa.Mulla tuo ei toimisi.Esim.10km eka 8km on lähes aina helppoa ja viimeiset 2km pirun vaikeata(koko matka sama vauhti).Ei pysty mitenkään kiihdyttelemään lopussa.Loppukiri kyllä löytyy.Yrittää vaan pitää paketin(juoksutekniikan) kasassa.

Eli pyrin itse mahdollisimman tasaiseen vauhdinjakoon,koska näin ainakin kaikki huippujuoksijat pyrkivät tekemään.En sitten tiedä toimiiko tämä tälläisellä

tavallisella kilpakuntoilijalla.Mukavampaahan se olisi jos lopussa pystyisi kiihdyttämään vauhtia,mutta silloin taas alku on juostu liian hiljaa?

Tuo kynnyksen ylittäminen kyllä onnistuu.Tänäänkin 95% max.sykkeestä intervallia.3.2km oli pisin veto,kovaa oli.

Link to comment
Share on other sites

No, eipä tossa Milanin artikkeleissa mitään erikoista ollutkaan. (kuten itsekin näki että aiemmin tehty). Idea siis (hidas) rasvanpoltto ja jalkojen kestävyys, tuttu ja turvallinen aina. Ja (nopea), jossa kestokykyä testataan, siis samalla maraharjoitus huipentuu.---Ei liikaa (nopeaa), mikä hyvä neuvo, ettei polta itteään loppuun. Ja kertauksena vielä(itteltänikin): Hydraatit saa kulumaan turhan äkkiä, ja jokatapauksessa -vaikka onnistunutkin vauhdinjako. Mutta: vauhdinjako on poikaa, ei hurjastellen kuten olen niin monta kertaa monen nähnyt tekevän, ja pilaavan optimaalisen kisansa.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy