Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Yli 40 km pitkät lenkit?


Antiko
 Share

Recommended Posts

Mitäs sanotte maratonin mittaisista pitkiksistä?

Olen vetänyt noita rauhallisia 30 km pitkiksiä jo monta vuotta ihan rennosti, mutta maratonilla nuo vaikeudet aina alkavat minull tuossa 35 km jälkeen, alueella, jonne en siis koskaan treeneissäni mene.

Nyt olen ryhtynyt miettimään, että eikö olisi henkisesti ja fyysisestikin helpompaa, jos hankkisi treeneissäkin kokemuksia noista kilometreistä 32-42? Toki tuo on rankkaa jaloille, mutta ei se nyt mitään älytöntä ole, jos vertaa 30 km pitkiksiin. Miksi pitäisi juosta 30 km pitkiksiä eikä 40 km? Maratonhan on kuitenkin 42,195 km ja viimeinen kymppi on se ratkaisevin.

Mitä sanovat tietäjät?

Sent from my iPad using Tapatalk HD

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 49
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Minä mistään mitään tiedä, mutta kyllähän sitä voi juosta vaikka 50km lenkkejä ihan muuten vaan.

Ratkaisevinta tän kannalta lienee käytettävissä oleva aika.

..ja väittäähän noi, että tuosta ei enää ole mitään hyötyä, mutta vaikka mittarit sanoisi mitä, niin on siinä aina tuo henkinen puoli.

Link to comment
Share on other sites

Olen kuullut useammasta suusta, ettei sen takia noita ylipitkiä kannata harrastaa, kun loukkaantumisen riski kasvaa niin suureksi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Palautumisaika pitenee myös. Tietty, jos tuollaisen ylipitkän juoksee riittävän alhaisella teholla, niin ei siinä luulis loukkaantumisriskin kasvavan. Palautusaika varmaan on pidempi kuin 30 km lenkillä.

Olin helmikuun lopulla Paavo Nurmi Keskuksen maskitestissä. Sanoin testaajalle, että juoksen 25 - 30 km pitkiksiä á 6:00/km. Hän oli sitä mieltä, että 20 km on jo riittävä matka ja ehdotti vauhdinnostoa minulle. No, en kyllä jätä noita 30 km:n lenkkejä pois ohjelmastani, kun maralle valmistaudun. Tosin juoksen niitä vain 3 kappaletta. Muut pitkikset on 25-28 km.

Mitä tulee tuohon +30 km vaikeuteen maralla, niin se johtuu siitä että silloin on hiilarit käytetty mitä kropassa on. Ei sitä pysty millään treenilenkeillä muuttamaan. Jotkut sanoo sitäkin, että mikäli aloittaa liian kovalla vauhdilla, kroppa ei ehdi mukaan ja silloin hiilarinkulutus on huomattavan suurta=juurikin tuolla +30 km paikkeilla sen huomaa ja voi tulla "muuri" vastaan.

Link to comment
Share on other sites

Mitäs sanotte maratonin mittaisista pitkiksistä?

Olen vetänyt noita rauhallisia 30 km pitkiksiä jo monta vuotta ihan rennosti, mutta maratonilla nuo vaikeudet aina alkavat minull tuossa 35 km jälkeen, alueella, jonne en siis koskaan treeneissäni mene.

Oletko juossut pitkiä lenkkejä vauhtikestävyysalueen alarajalla, vai normaalia peruskuntolenkkivauhtia tai peräti hiljempaa? Mitä vauhtia ja miten usein ajattelit nämä 40 km+ lenkit juosta ja miltä harjoitusviikko näyttää muuten rytmityksen osalta?

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Tässä esimerkki omasta viikosta, jossa on yli 40 km pitkä:

ma: 70km 6.51 min/km (tauot mukana vauhdissa)

ti: lepo

ke: 17km 2h30min, mukana yksittäinen +400m vertikaalinousu sen hetkisillä maksimitehoilla, ts. maanantain pitkiksestä kohtuullisen väsyneenä tehty tehotreeni

to: lepo

pe: lepo

la: 14 km PK

su: lepo

Mallikas maratonharjoitteluviikko? Tai mallikas viikko ylipäätään mihinkään?

Muokattu
Link to comment
Share on other sites

Minä en mistään mitään tiedä, mutta olen noudattanut sitä monesta suusta kuultua ohjetta, että yli kolmen tunnin tai 30 km pitkiä lenkkejä ei ole tarpeen juosta. Perusteluna lähinnä palautumisen piteneminen ja rasitusvamma-/muut vammautumisriskit. Niinpä omatkin "ylipitkät" ovat vain siellä 28 kilometrin kiemuroissa. Eipä ole tosin kovin kummoisia tuloksiakaan tullut...

Link to comment
Share on other sites

IMO, ja vain oma mielipide. Näkisin, että jos vain maralle treenaat, ei ole välttämätöntä mennä yli 40km. Sen sijaan kannattaisi tehdä kiihtyvänä hieman lyhyempi, esim. 33km perus pitkistä (PK) ja siihen vaikka 4-6km kiihtyen 10-15s per kilsa kovempaa. Ja teet sen vaikka tuntuisi miten paskalta. Jos jotain haluat saavuttaa. Ultria varten on ihan paikallaan silloin tällöin (2kk välein?) tehdä yksi ylipitkä 40-60. Kai se on niin että kerrallaan juostuna hyöty ei ole sen parempi kuin esim. aamulla 25 ja illalla toinen mokoma. Saman hyödyn siitä saat varmasti kisaa ajatellen.

En ole koskaan nähnyt yhtään perustelua keneltäkään, joka on sanonut ettei kannata juosta yli 30km tai ettei kannata harrastaa liikuntaa yli 30min päivässä kun se menee epäterveelliseksi. Tapoja ja metodeita on tuhansia, rohkeasti vaan kokeilemaan mikä sopisi itselle

Link to comment
Share on other sites

Itse en ole koskaan harrastanut ylipitkien juoksemista.

Syynä tähän on ollut se että kovat tai kiihtyvät puolipitkät ovat korreloineet paremmin maratontuloksen kanssa kuin pitkät. Tämä riippuu kuitenkin kisavauhdista. Mitä kovempaa mennään sitä tärkeämpää on vauhtikestävyys. Jos juostaan reipasta vauhtia 35 kilometrin jälkeenkin vauhdin ylläpitämiseksi ratkaisevaa on vauhtikestävyys. Jos mara vedetään "rasvanpolttovauhtia" ylipitkät voivat olla sitä maratonharjoittelua parhaimmillaan. Joku voisi puhua jo ultraharjoittelusta.

Maratoneja olen kyllä juossut harjoitusmielessä puolitosissani, mutta niiden osuus kokonaisharjoittelusta on ollut häviävän pieni.

Link to comment
Share on other sites

Vantaalle 2011 juoksin tarkoituksella kaksi viikkoa aiemmin kiihtyvävauhtisen maratoinin treenikisana. Tavoitteena oli harjoitella lähellä maratonvauhtia juoksemista väsyneillä jaloilla. Harjoituksena siten juoksin Espoon Rantamaratonin aikaan 3:13 noin kuuden minuutin negatiivisella splitillä. Alun perin oli tarkoitus ottaa vielä isommalla negatiivisella splitillä, mutta enismmäinen puolisko meni hieman vauhdikkaammin kuin etukäteen kaavailin. Tavoitekisassa kolmosen alitus onnistui vihdoinkin. Maratonin loppupuolella, kun jaloissa painoi tosissaan, niin vauhtini hidastui vähemmän, kuin mitä tuntemtuksista olisi voinut päätellä. Itse laittaisin tuota ainakin osin harjoitusmaratonin piikkiin. Toki on melko mahdoton sanoa olisiko kolmonen alittunut myös ilman harjoitusmaratoniakin, mutta lopputulos oli ainakin hyvä. Tuo harjoituskisa tosin ylitti kolmen tunnin rajan aika vähän. Sen sijaan en ole vakuuttunut, että hitaasta maratonin pituisesta tai pidemmästä juoksusta olisi maratontreeninä juurikaan minulle hyötyä. Meikäläiselle kun ei maratonilla ole ongelmana peruskestävyyden puute vaan riittävän vauhdin ylläpito. Jollekin toiselle jolla on eri vahvuudet ja heikkoudet sellaiseta toki voisi olla hyötyä.

Link to comment
Share on other sites

Komppaisin tässä asiassa innokasta ja Prefontanea. Jos treenaa maratonille, yli kolmen tunnin lenkeistä ei ole hyötyä enempää kuin haittaa. Itse optimoin vammaherkkyyden takia juoksutreeniä jopa niin, että kaikki 2½ tunnin jälkeen juostut harjoituskilometrit ovat ns. roskakilometrejä. Vauhtikestävyys ratkaiseen maratonilla viimeisten kilometrien aikana ja sitä voi kehittää parhaiten puolipitkillä vauhtikestävyysharjoituksilla tai kiihtyvällä pitkän lenkin lopulla. Eri asia tietysti on jos treenaa maratonia pidemmille matkoille. Silloin on tilausta myös ylipitkille lenkeille. Ja loppujen lopuksi harjoittelun ollessa optimaallisintakin siihen maratonin loppuaikaan vaikuttaa yllättävän paljon lahjakkuus juoksuun.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share


×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy