Kärpäsenä katossa

[perttu]

Kävipä niin että olin kahvilassa (lukemassa tämän päiväistä Juoksija-lehteä) ja viereisessä pöydässä istui kaksi nuorehkoa perheenäitiä. Ihan hauska kerrankin päästä kuulemaan mitä mieltä he OIKEASTI olivat puolison juoksuharrastuksesta. Kuulemma joka helvetin ikinen päivä alkanut se mies käydä lenkillä ja jotain ihan älyttömiä kolmen tunnin lenkkejä ja muita pitää oll atekemässä joka viikko. Ne saamarin hikiset juoksuhousut valmiiksi jalassa pyörii jo kotona heti töiden jälkeen ja sitten eikun vähintään tunniksi heti lenkille. Sitten tietty pitää käydä suihkussa ja sen jälkeen herra syö, sillä ei oo väliä onko perhe syönyt jo mutta hänen pitää heti alkaa syömään jotain lenkin jälkeen :wife: Onneksi ei tartte noihin kuvioihin sekaantua millään lailla.

[rauman]

...Kuulemma joka helvetin ikinen päivä alkanut se mies käydä lenkillä ja jotain ihan älyttömiä kolmen tunnin lenkkejä ja muita pitää oll atekemässä joka viikko. Ne saamarin hikiset juoksuhousut valmiiksi jalassa pyörii jo kotona heti töiden jälkeen ja sitten eikun vähintään tunniksi heti lenkille. Sitten tietty pitää käydä suihkussa ja sen jälkeen herra syö, sillä ei oo väliä onko perhe syönyt jo mutta hänen pitää heti alkaa syömään jotain lenkin jälkeen :wife: Onneksi ei tartte noihin kuvioihin sekaantua millään lailla.

Se hyvä puoli yksin elämisessä on, ettei oma ajankäyttö ole keneltäkään muulta pois...eikä tartte sitä kautta tuntea huonoa omatuntoa vaikkapa nyt juoksuharrastuksestaan.

[tuomasnu]

Just eilen mietiskelin, että kuinkahan monta avioeroa on juoksuharrastuskin aiheuttanut. Ainahan sitä voi itselleen perustella, että parempi lenkillä kuin kaljabaarissa, mutta kyllä minäkin joudun hieman tasapainottelemaan ajankäytön suhteen, ettei niinsanotusti tule kenellekään paha mieli. Kolmen tunnin lenkit tuntuu aiheuttavan helpoiten närää, kun siinä tuppaa käymään niin että ruuanlaittokin jää silloin miltei automaattisesti vaimon kontolle ja "joutuu" tulemaan valmiiseen pöytään. Tällä hetkellä harjoittelu tuntuu niin kivalta ja helpolta, että todennäköisesti nostaisin hetimiten määriä ja pidentäisin lenkkejä jos ei olisi perhettä. Ei ole kyse siitä etteikö pääsisi lähtemään, mutta kyllähän lastenkin kanssa pitää viettää aikaa muutenkin kuin hätäisesti hyvää yötä toivotellen. Kaikkein parasta on kun pystyy lasten kanssa yhdessä harrastamaan. Esim. 9 v tytön kanssa tehdyt "yhteislenkit" ovat ihan huippujuttu, vaikka ei niillä taida minulle paljon harjoitusvaikutusta olla. Mahtuvat silti kalenteriin AINA, jos tyttö pyytää.

[kimmoke]

Just eilen mietiskelin, että kuinkahan monta avioeroa on juoksuharrastuskin aiheuttanut. Ainahan sitä voi itselleen perustella, että parempi lenkillä kuin kaljabaarissa, mutta kyllä minäkin joudun hieman tasapainottelemaan ajankäytön suhteen, ettei niinsanotusti tule kenellekään paha mieli. Kolmen tunnin lenkit tuntuu aiheuttavan helpoiten närää, kun siinä tuppaa käymään niin että ruuanlaittokin jää silloin miltei automaattisesti vaimon kontolle ja "joutuu" tulemaan valmiiseen pöytään. Tällä hetkellä harjoittelu tuntuu niin kivalta ja helpolta, että todennäköisesti nostaisin hetimiten määriä ja pidentäisin lenkkejä jos ei olisi perhettä. Ei ole kyse siitä etteikö pääsisi lähtemään, mutta kyllähän lastenkin kanssa pitää viettää aikaa muutenkin kuin hätäisesti hyvää yötä toivotellen. Kaikkein parasta on kun pystyy lasten kanssa yhdessä harrastamaan. Esim. 9 v tytön kanssa tehdyt "yhteislenkit" ovat ihan huippujuttu, vaikka ei niillä taida minulle paljon harjoitusvaikutusta olla. Mahtuvat silti kalenteriin AINA, jos tyttö pyytää.

Ettekö voi koko perhe käydä ulkoilemassa?Silloin ainakin ruoka-aika olisi sama.

Sehän nyt on niin,että naisista se on aina epäilyttävää jos mies haluaa olla 3h ihan missä vaan.Lintujen bongaustahan ei usko kukaan varsinkin jos kestää vaikka 5h.

Tuohon naisten keskusteluun palaten niin he ei varmasti harrasta juuri mitään liikuntaa.Sellaiset arvostelee muita.Ne ymmärtää jotka itse juoksevat.

[Vm60]

Kolmen tunnin lenkit tuntuu aiheuttavan helpoiten närää, kun siinä tuppaa käymään niin että ruuanlaittokin jää silloin miltei automaattisesti vaimon kontolle ja "joutuu" tulemaan valmiiseen pöytään.

Ei kai niitä kolmen tunnin lenkkejä joka päivä juosta? Useimmitenhan ne ovat viikonloppuna ohjelmassa. Tuntuisi luontevalta, että jos perheen juoksija tekee pitkiksen toisena päivänä, toinen hoitaa silloin ruokahuollon. Ja viikonlopun toisena päivänä sitten tietysti toisinpäin: juoksija hoitaa muonituksen, jolloin sillä toisella puoliskolla on omaa aikaa käytettävissä omiin harrasteisiinsa, mitä ne sitten ovatkaan.

[pihlaja]

Ei kai niitä kolmen tunnin lenkkejä joka päivä juosta? Useimmitenhan ne ovat viikonloppuna ohjelmassa. Tuntuisi luontevalta, että jos perheen juoksija tekee pitkiksen toisena päivänä, toinen hoitaa silloin ruokahuollon. Ja viikonlopun toisena päivänä sitten tietysti toisinpäin: juoksija hoitaa muonituksen, jolloin sillä toisella puoliskolla on omaa aikaa käytettävissä omiin harrasteisiinsa, mitä ne sitten ovatkaan.

Tätä miekin ihmettelin, etenkin kun lyhyemmät lenkit kuitenkin ovat yhdistettävissä ruokahuollon hoitamiseen, niin kai sinne pitkällekin joskus sitten voi hyvillä mielin mennä. Isäni esimerkiksi tapasi muinoin tehdä lenkille lähtiessään niin, että lykkäsi kanan rintapalat, riisit, vihannekset ja kasvisliemen juuri ennen lähtöä uuniin, ja ruoka oli valmista tunnin mittaisen lenkin päätteeksi.

Mutta miun ihmettelyt nyt voi jättää omaan arvoonsa siinä mielessä, kun en ole perheellinen.

[hidashidasnopee]

Eiköhän tuo naisten voivottelu ole ihan tavallista kaikkien miesten liikaa aikaa heidän mielestään vievien asioiden suhteen. Joku juoksee illat pitkät ja toiset rassaa autoja tallissa illat pitkät, kaikki ärsyttävää jos ei arki ole tasapainossa.

[Snakster]

Naiset ylipäätään puhuvat miehistään helvetisti enemmän kuin miehet naisistaan ja kohtuullisen paljon myös negatiivisia asioita. Tiedän tämän, koska olen ollut koko aikuisikäni naisvaltaisissa työpaikoissa ja usein vielä koko paikan ainoana miehenä.

[inksu]

Meillä onneksi kumpikin harrastaa juoksua niin ei kehtaa ratkuttaa toisen lenkkiajoista. Ja perheen yhteistäkin aikaa saadaan sovitettua onneksi johonkin väliin ilman kenenkään pahaa mieltä.

[pihlaja]

Naiset ylipäätään puhuvat miehistään helvetisti enemmän kuin miehet naisistaan ja kohtuullisen paljon myös negatiivisia asioita. Tiedän tämän, koska olen ollut koko aikuisikäni naisvaltaisissa työpaikoissa ja usein vielä koko paikan ainoana miehenä.

Ylipäätään tuntuu, että liian usein naisilla valittaminen on se ns. sosiaalisesti hyväksytyin kommunikoinnin muoto heti small talkin jälkeen. (T: nainen)

[pokasaha]

Kävipä niin että olin kahvilassa (lukemassa tämän päiväistä Juoksija-lehteä) ja viereisessä pöydässä istui kaksi nuorehkoa perheenäitiä. Ihan hauska kerrankin päästä kuulemaan mitä mieltä he OIKEASTI olivat puolison juoksuharrastuksesta. Kuulemma joka helvetin ikinen päivä alkanut se mies käydä lenkillä ja jotain ihan älyttömiä kolmen tunnin lenkkejä ja muita pitää oll atekemässä joka viikko. Ne saamarin hikiset juoksuhousut valmiiksi jalassa pyörii jo kotona heti töiden jälkeen ja sitten eikun vähintään tunniksi heti lenkille. Sitten tietty pitää käydä suihkussa ja sen jälkeen herra syö, sillä ei oo väliä onko perhe syönyt jo mutta hänen pitää heti alkaa syömään jotain lenkin jälkeen :wife: Onneksi ei tartte noihin kuvioihin sekaantua millään lailla.

Hauska aihe varsinkin näin naistenpäivänä :)

Että oikein hikiset juoksuhousut ja suihkussakin pitää välillä käydä ... ja kolmen tunnin jälkeen tarvii jotain syömistä! Ihme touhua! Kyllä tuollainen alkaa vaikuttaa varmasti epäilyttävältä. Pahimmassa tapauksessa liikkuu kaltaistensa seurassa lähes päivittäin. ja sukkahousuissa vielä, ettäs kehtaakin! Ei muuta kun ryyppäämään ja rellestämään niin kuin muut normaalit urokset ja äkkiä lopettamaan tuollaiset touhut.

[Vm60]

Naiset ylipäätään puhuvat miehistään helvetisti enemmän kuin miehet naisistaan ja kohtuullisen paljon myös negatiivisia asioita. Tiedän tämän, koska olen ollut koko aikuisikäni naisvaltaisissa työpaikoissa ja usein vielä koko paikan ainoana miehenä.

Mielenkiintoinen näkemys. Itse olen ollut lähes aina miesvaltaisissa työpaikoissa. Se, miten miehet useimmiten puhuvat puolisoistaan, saa hyvin usein ihmettelemään, miksi ihmeessä he ylipäänsä pysyvät liitossa, jossa puoliso on niin kauhea kuin on. Juttujen perusteella kertojien elämänlaatu kohenisi monta pykälää, jos tätä rasittavaa naista ei olisi kuvioissa mukana.

Se, että naiset puhuvat enemmän miehistään kuin toisinpäin, pitää varmaan paikkansa. Minun korviini on kuitenkin kantautunut enemmän positiivista puhetta kuin sitä toista. Joskus suorastaan huvittaa, miten jotkut naiset jaksavat kehua retostaa miehensä poikkeuksellisen erinomaisilla tekemisillä, jotka (minun arvomaailmassani) kuuluvat ihan normaaliin käytökseen ja elämiseen :-)

Tuli muuten mieleen tämä vanha(?) viisaus: Puolisostasi puhuessasi muista, että itse olet hänet valinnut.

[Trainee]

Hyvää Naistenpäivää!

Mun mielestä viikonlopulle sijoittuva kolmen tunnin pitkis on se helpoin perustella. Esim. golf vie helposti kuusi-kahdeksan tuntia matkoineen eli käytännössä koko päivän.

Enemmän aikatauluja rassaa normi-lenkit arki-iltaisin. Silloin toiselle jää helposti juuri ruokahuolto tai lasten iltatoimet jne.

[riikuli]

Ylipäätään tuntuu, että liian usein naisilla valittaminen on se ns. sosiaalisesti hyväksytyin kommunikoinnin muoto heti small talkin jälkeen. (T: nainen)

Komppaan tätä (naisena naisvaltaisessa työpaikassa)- jos kuule rupeat kehumaan miestäsi jossain kahvihuoneessa niin johan lankeaa syvä hiljaisuus huoneeseen! Ei vais mutta ehkä saat pari 'kiva sulle' kommenttia. Mutta jos rupeat valittamaan jostain miehen ajankäytöstä tai haukkumaan häntä kun unohti sun synttärin tms. niin johan on äkkiä suuri ja kiihkeä keskustelu/naurunremakka/yhteishengen nostatus menossa. Koitan tästä itse olla tietoinen ja pysyä näistä negatiivisistä vuodatusringeistä poissa mutta niin se vaan menee ja joskus ei voi oikeasti olla nauramatta kun kuulee joittenkin ukkojen edesottamuksista esim. kun ovat jääneet lastenhoitovuoroon!

Muokattu 8. maaliskuuta , 2013