Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Muuri!


puujalka
 Share

Recommended Posts

Kuinkas hyvin tätä energiakriisiä pystyy oikeasti siirtämään tankkauksella (hh ja suorituksen aikainen)? Toinen kysymys on miltä muuri oikeasti tuntuu? Itse olen pari kertaa pitkän lopussa (n. 25km kohdilla) törmännyt mielenkiintoiseen juttuun jota epäilisin samaksi ilmiöksi: kokonaisvaltainen väsymys, tekee mieli koko ajan lopettaa juokseminen, sykettä ei saa ylös edes ylämäessa vaikka kuinka komentaa. Epäilen vahvasti että tämä on edessä HCM:lla, onko mitään enää tehtävissä?

Link to comment
Share on other sites

Törmäsin muuriin hellemaratonilla 33 km kohdalla. Pääsin jotenkin 37 km:iin, jonka jälkeen ei ollut voimia edes kävellä. Keskeyttämispäätöstä ei siinä paljon tarvitse miettiä. 30 km:in kohdalla vielä oli kaikki hyvin ja meno jokseenkin varmaa. Opetus itselleni: Pitää lähteä maltilla. AIkaa ei kai voi juosta "sisään" maratonilla. (Ajattelin hölmösti että lopussa on sitten "varaa" kävelläkin). Paha kävellä jos ei jaksa.

Etukäteen totuttelu kisajuomiin, geeleihin ja juoksutapahtumaaikaan kisapäiväruokailuineen on ohjeeni seuraavalle maratonyritykselleni.

Link to comment
Share on other sites

Opetus itselleni: Pitää lähteä maltilla. AIkaa ei kai voi juosta "sisään" maratonilla. (Ajattelin hölmösti että lopussa on sitten "varaa" kävelläkin). Paha kävellä jos ei jaksa.

Eli siis jos olisit aloittanut hitaasti, olisi energia riittänyt mielestäsi pidemmälle? Tämä saattaa olla yksi kompastuskivi itselläni. Vaikka suunnittelemani vauhti (n. 5min/km) tuntuu treenatessa kevyeltä, saattaa se silti olla liikaa veekoon puolella ja hyydyttää lopussa. No sittenhän tuonkin näkee.

Link to comment
Share on other sites

Luullakseni törmäsin "muuriin" viime vuonna Turun hellemaratonilla noin 30km kohdalla. Valmistautuminen huonoa, aikatavoite keliin nähden kova ja muuta sellaista.

Ei siinä paljon tarvinnut miettiä, tuli pikkuinen nousu ja meno tyssäsi lähes tyystin. Jalka ei vaan noussut kävelyä kummempaan. Mielenkiintoista oli se, että uupelo yllätti todella nopeasti, ei tarvittu kuin se pikkuinen mäki, sata metriä ennen sippiä rimpuilin tasaista eteenpäin vielä ihan jotenkuten. Mielenkiintoista oli myös se, etten ollut hämärän rajamailla, vaan ihan keskustelukunnossa ja onnistuin järkkäämään kyydinkin Ruissalosta keskustaan. Muutaman tunnin kuluttua lähdettiin illastamaan eikä mitään ongelmaa.

Av

Link to comment
Share on other sites

Tein aloittelijan virheen toisella maratonillani 2005 Vantaalla. Aloin kiristää vauhtia kolmannen kierroksen (n. 31,5 km) jälkeen ajatellen, että viimeinen lenkki menee siinä missä kolme ensimmäistä. Paha virhe. Matkaa oli kuitenkin jäljellä vielä 10,55 eli siinä vaiheessa matkaa vielä melko paljon. No, muuri pysäytti vauhdin totaalisesti 34 km:n paikkeella ja vielä päälle 37 reisikramppi. Onneksi kramppi hellitti ja pääsin maaliin juoksemalla, tosin viimeiseen kymppiin meni 1.10h.

Kolmen maratonin vähäisen kokemuksen jälkeen voin sanoa, että "don't underestimate the dark side of the force". Tänä vuonna Forssan maralla, jossa olosuhteet olivat melko lailla sietämättömät helteen takia, aikaisemmasta viisastuneena aloitin todella varovasti, joten pystyin melko tasapainoiseen suoritukseen.

Mottona: mieluummin muut kuin itse selkä edellä vastaan.

Link to comment
Share on other sites

Tuo muuri on kokematta täysmatkalla, mutta molempiin olen lähtenyt suhteellisen rauhallisella vauhdilla ja jälkipuolisko on ollut aina nopeampi kuin alku. Hyytymisiä ei ole kummallakaan tullut. Eiköhän se "oikea" vauhdinjako ole aika iso tekijä tuon muurin suhteen. Niinhän noissa kirjoissakin varoitellaan, että liian kovaa alkuvauhtia ei pysty loppumatkasta enää kuittaamaan millään. Tosin itselleni on jäänyt sitten vähän sellainen fiilis, ettei koneesta saanut ihan kaikkea irti. Vantaalla tarkoitus olisi kokeilla hieman reippaampaa starttivauhtia (5:20-25/km) ja katsoa, löytyisikö se kuuluisa muuri kolmannella kerralla. Realistisen vauhtitavoitteen laatiminen on vaan niin pirun vaikeaa omalla vähäisellä juoksukokemuksella...

Puolikkaalla sen sijaan törmäsin rohkealla alkuvauhdilla seinään oikein kunnolla, mutta se tuskin johtui energian loppumisesta vaan liian kovasta vauhdista hellekelillä (lue: liian huono vauhtikestävyys, takaisin treenaamaan).

Link to comment
Share on other sites

Eli siis jos olisit aloittanut hitaasti, olisi energia riittänyt mielestäsi pidemmälle?

Energiaa ihmisvartalossa kyllä riittää, mutta kun se on valtaosin rasvaksi varastoituneena, sen käyttö intensiiviseen juoksusuoritukseen ei noin vaan onnistukaan. Liian nopea alku aiheuttaa sen, että suorituksen polttoaineena käytetään suhteessa enemmän hiilihydraatteja, joiden varastot kehossa ovat rajalliset. Tällöin nillä on tapana loppua kesken ennen kuin 42 kilometriä ovat taittuneet, eli liian nopea alkuvauhti tosiaan on puutteellisen hiilihydraattitankkauksen (ja suorituksen aikaisen hiilihydraattivarastojen täydennyksen) ohella syy tuohon ongelmaan.

Link to comment
Share on other sites

Kuinkas hyvin tätä energiakriisiä pystyy oikeasti siirtämään tankkauksella (hh ja suorituksen aikainen)? Toinen kysymys on miltä muuri oikeasti tuntuu? Itse olen pari kertaa pitkän lopussa (n. 25km kohdilla) törmännyt mielenkiintoiseen juttuun jota epäilisin samaksi ilmiöksi: kokonaisvaltainen väsymys, tekee mieli koko ajan lopettaa juokseminen, sykettä ei saa ylös edes ylämäessa vaikka kuinka komentaa. Epäilen vahvasti että tämä on edessä HCM:lla, onko mitään enää tehtävissä?

Mä olen tahallani yrittänyt törmätä siihen muuriin tekemällä pitkiä (jopa 6h) tai kovempia suorituksia "väärällä" tankkauksella. Ainoa kerta, kun olen onnistunut väsymään erittäin todennäköisesti energiakriisin takia on ensimmäinen vähäisellä harjoittelulla tehty puolimaraton. Tottakai olen väsynyt muissakin suorituksissa, mutta melko yksioikoista olisi olettaa, että nimenomainen syy kriisiin on hh-vajaus. Ellei oireet sitten vahvasti viittaa hypoglykemiaan (mutta kun eivät ole viitanneet).

Se miksi pistän tämän ekan puolikkaan julman väsyn hh-kriisin piikkiin on se, että jatkoin minkä pääsin kivuliaasti mahdollisimman loppuun, ja maalissa huomasin ammoniakin tuoksuisen juoksupaidan. Tämähän nyt sitten johtuu siitä, että elimistö hädissään rupesi valmistamaan runsaasti sokeria kiertoon lihasproteiinista. Eli, ehkä se glukoosi alkoi tosiaankin käymään oikeasti vähiin harjoittelmattomassa kropassa.

Muuri saattaa johtua, etenkin ultrissa, huomattavasti lisääntyneestä ketoainetuotannosta, joka sopeutumattomalla saattaa tuntua äärimmäisen ilkeältä, koska elimistö, sydän ja aivot, eivät osaa näitä hyödyntää (Juoksija1989, numeroa en muista). Itseasiassa tuota ketogeenista ja urheilua kokeillessani sopeutumattomana en silloin vielä olisi osannut erottaa tuota tunnetta muusta väsystä.

Tai jospa se väsy johtuu lämpöherkkien elinten: aivojen tai maksan liiallisesta kuumenemisesta.

Tai jostain selittämättömästä muusta syystä? Joskus, etenkin noilla pitkillä, tulee noita kuvailemiasi oireita, mutta kun vaan puskee sinne sumuun niin ne katoaa. Ja mitäkö siinä tapahtuu? En tiiä, täysin mystistä välillä tämä touhu. Eli, se tankkaus ei IMO välttämättä ole se yleislääke väsyyn. Joskus auttaa ihan vaan se, että ei hiljennä vauhtia vaikka pikkuisen väsy tuleekin - kun se useimmiten on ihan psyykkistä laatua.

Link to comment
Share on other sites

Liian kovaa kun lähtee niin varmasti tulee jonkinlainen muuri vastaan ennen maalia. Itse juoksin tänä kesänä maratonin läpi n. 4.50 min/km keskivauhdilla, viimeisen pitkän lenkin (31 tai 32 km) olin juossut aika tasan 5 min/km vauhdilla ja se oli tuntunut helpolta. Sen takia päätin lähteä hiukan reippaammalla vauhdilla matkaan ja hyvin jaksoin pitää sitä vauhtia myös viimeiset 10 km vaikka lopussa tuntuikin pahalta. Jos haluaa lähteä ensimmäiselle maratonille tietyllä vauhtitavoitteella niin kannattaa siis mielestäni kokeilla sellainen > 30 km lenkki ja miettiä jaksaisiko vielä 10 (pitkää) kilometriä siihen päälle.

Link to comment
Share on other sites

Keskimäärin parhaaseen tulokseen päästään loppua kohti kiihtyvällä vauhdilla, vauhti alussa n. - 2-3 %:ia normaalista ja lopussa n. + 2-3 %:ia normaalista. Esim. 5 min/km tavoitteella tämä tarkoittaisi noin 5:06 - 5:10 alkua ja 4:50 - 4:54 loppua. Liian kova alku kostautuu herkästi lopussa jolloin seurauksena on totaalinen romahdus. Maltilla liikkeelle lähdettäessä lopussa voidaan voimien sallitessa kiristää hieman vauhtia, ja mikä parasta riski romahtamiseen on huomattavasti pienempi. Saman asian voi jokainen todeta esim. harjoitusten sykkeistä. Vetäkää harjoituksen alku kovaa ja loppu hitaammin, huomaatte että syke laskee todella hitaasti kohti normaalitasoa ja keskisyke jää korkeaksi. Kun taas maltillisesti aloittaen ja loppua kohti kiihdyttäen päästään matalampaan keskisykkeeseen, ts. voimia jää enemmän jäljelle.

Itse suosin yleensä hieman kiihtyvää vauhdinjakoa ja mm. varsin maltillista aloitusta, 1. kilometrin ollessa yleensä koko maratonin hitaimman. Massa (samantasoiset juoksijat) karkaa aina alussa mutta samat naamat tulevat lopussa selkä edellä vastaan, kävellen tai selvästi hidastuneella vauhdilla.

Suosittelen menetelmää varsinkin aloitteleville juoksijoille.

Jos puolestaan tavoittelen ennätystä lähden matkaan varsin tasaisella tai vain hieman kiihtyvällä vauhdilla. Eli silloin pitää olla jo riskiä mukana ja näkeepähän mihin ne rahkeet riittää. Jos riittää.

Link to comment
Share on other sites

Joskus, etenkin noilla pitkillä, tulee noita kuvailemiasi oireita, mutta kun vaan puskee sinne sumuun niin ne katoaa.

No näinhän mä aina teen, mutta näissä kuvaamissani tapauksissa nopeus ei vaan pysy samana, vaan tippuu. Ja sykettä ei saa ylöspäin vaikka kuinka lihaa komentaisi. Luonteen heikkoutta varmaan :). No oli syy sitten mikä tahansa, niin maltilla varmaan siis kannattaa lähteä liikkelle.

Mutta olet siis sitä mieltä että tämä ns. hh-tankkaus ei merkitse oikeastaan kovinkaan paljon itse suoritukseen? Tämä on käsittääkseni melko poikkeuksellinen näkemys.

Link to comment
Share on other sites

Mutta olet siis sitä mieltä että tämä ns. hh-tankkaus ei merkitse oikeastaan kovinkaan paljon itse suoritukseen? Tämä on käsittääkseni melko poikkeuksellinen näkemys.

Veikkaan, että useimmiten "muurissa" on kyse jostain muusta kuin siitä, että oikeasti ollaan sillä rajalla, jolloin sokerin puute luo oikean riskin elimistölle selviytyä. Etenkin silloin kun mennään ns. hapenottokykymallin asettamien tavoiteaikojen alapuolella missä skaalassa lähes kaikki kuntomaratoonarit kahlaavat.

Jos käännetään asia toisinpäin: jos suorituskyky olisi pelkästään energiataloudesta kiinni, voitaisiin helposti ennustaa esimerkiksi laskennalliset rajat matkojen ennätyksille varastoidun hiilihydraatin perusteella. Tätä ei voida kuitenkaan tehdä, joten ajattelutapa on puutteellinen.

Link to comment
Share on other sites

Veikkaan, että useimmiten "muurissa" on kyse jostain muusta kuin siitä, että oikeasti ollaan sillä rajalla, jolloin sokerin puute luo oikean riskin elimistölle selviytyä. Etenkin silloin kun mennään ns. hapenottokykymallin asettamien tavoiteaikojen alapuolella missä skaalassa lähes kaikki kuntomaratoonarit kahlaavat.

Omalla kohdallani olen hyvin varma siitä, että juuri hh varastojen loppuminen ja elimistön kyvyttömyys tuottaa energiaa rasvoista on muurin syy. Minulla muuri on ilmennyt aina samalla tavalla: olen tullut hyvin aggressiiviselle tuulelle (=armoton v*tutus iskee). Saman ilmiön saa esille, kun veren sokeri laskee jostain syystä liian alas. Toisilla tämä tapahtuu hyvinkin helposti.

Mielestäni eka kokemukseni muurista kuvaa tätä aika hyvin: n. 37km:n kohdalla HCM:llä aloin suunnitella erään edellä juosseen juoksijan kiinnijuoksemista ja työntämistä mereen, kun tällä oli päällään HCM:n kilometritaulujen värinen paita ja olin jo muutaman kerran luullut seuraavan kilometrin täyttyvän, kun huomasin 'kilometritaulun' jälleen kerran liikkuvan. Olin siis tosissani suuttunut ja vihainen moisesta provokaatiosta ja huijauksesta.

(Ei, en toteuttanut tätä suunnitelmaa, vaan juoksin kiltisti maaliin :icon_cool:)

Samaan ilmiöön olen (armottomaan ketutukseen) törmännyt joissakin pitkislenkeissäni 90-luvun alussa (liian pitkiä kuntotasoon nähden).

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy