Jump to content
Juoksufoorumi.fi

Apua kuntotestin tulosten tulkintaan


Juha
 Share

Recommended Posts

Sain viikko sitten vihdoinkin aikaiseksi käydä kuntotestissä. Testi tehtiin urheiluopistolla juoksumatolla siten, että mitattiin syke, maitohappoarvot sekä hengityskaasut.

Perustietoja: ikä 42, pituus 175, paino 77, rasva% 12, maxVO2 50. Tavoitteena ensi kesänä maraton. Taustalla ei mitään kisoja. Jollain tavalla tavoitteellinen treenaus alkoi viime keväänä pyöräilyn kautta ja on jatkunut loppukesästä alkaen lenkkeilyllä.

Testissä saatiin seuraavat arvot: aer 162, anaer 178 ja max 196.

Näissä ei varmaan olisi sinänsä mitään kummallista. Tulkintaongelma tulee siinä, että testissä sykearvot olivat selkeästi korkeampia kuin normaaleilla lenkeillä.

Pari esimerkkiä:

PK-lenkki 15 km, syke keskim. 145, syke max 152, vauhti 6:38 min/km. Syke valtaosin 142-149. Testissä kun vauhti oli 6:40, niin syke olikin 165.

VK-lenkki 8 km, syke keskim. 157, syke max 167, vauhti 5:27. Syke valtaosin 155-162. Testissä kun vauhti oli 5:18, niin syke olikin 180.

Jos siis vertaan lenkkien keskiarvosykkeitä ja testissä vastaavilla vauhdeilla olleita sykkeitä, niin eroa on 20 yksikköä! Mistä noin iso ero voi johtua? Onkohan ensimmäiseen testikertaan tullut "kisalisää" pienen jännittämisen takia...?

Voisiko sillä olla tekemistä asian kanssa, että ennen testiä joiduin pitämään lenkeissä parin kolmen viikon tauon (penikkatauti) ja kävin ennen testi kolmena peräkkäisenä päivänä lenkillä. Jo noilla lenkeillä tuntui, että sykkeet nousee kummallisen helposti. Leposyke, joka normaalisti on 54-55, tuntui testiviikolla olevan väkisin 65-67 eli selkeästi koholla. Nyt leposyke on ollut taas normaaleissa lukemissa.

Pari päivää sitten juostu 11 km PK-lenkki meni 6:00 vauhdilla ja 148 keskisykkeellä (pääosin 145-152) hyvin vaivattomasti ja kevyen oloisesti ja voisin hyvin kuvitella juoksevani tuolla sykkeellä maratonin. Tosin tavoitteena on 4 h, joten kesään mennessä pitää saada tietysti vähän parannusta vauhtiin.

Toisaalta juoksin eilen 8 km 5:27 vauhdilla sykkeen ollessa keskimäärin 157 (pääsin 155-162). Tuo tuntui jo sellaiselta, että epäilisin puolikkaankin juoksemisen tekevän tiukkaa. Tosin loppua kohden alkoi helpottaa, jostain syystä VK-lenkillä tuntuu olevan tiukkaa 20-30 min kohdalla, mutta sitten alkaa tuntua taas mukavammalta.

Kun testissä aer oli 162, niin eikös mara pitäisi pystyä juoksemaan sen yli olevalla sykkeellä?

Onko testissä saatuihin sykerajoihin lainkaan luottamista? Pitäisikö mieluummin katsoa vauhteja, joihin aer- ja anaer-rajat sijoittuvat ja lähteä hakemaan sykerajat samaa vauhtia edustavilta lenkeiltä?

Link to comment
Share on other sites

Voisiko sillä olla tekemistä asian kanssa, että ennen testiä joiduin pitämään lenkeissä parin kolmen viikon tauon (penikkatauti) ja kävin ennen testi kolmena peräkkäisenä päivänä lenkillä. Jo noilla lenkeillä tuntui, että sykkeet nousee kummallisen helposti. Leposyke, joka normaalisti on 54-55, tuntui testiviikolla olevan väkisin 65-67 eli selkeästi koholla. Nyt leposyke on ollut taas normaaleissa lukemissa.

Mulla tahtoo sykkeet hiukan nousta kun lepään pitempiä aikoja. Ilmeisesti sitä saa sen verran paremmin irti itsestä. Mutta kun sykkeet heittävät noinkin paljon niin kehottasin sua käymään joskus uudelleen testissä. Toisaalta kun sulla on maksimi syke selvillä niin siitähän jo voi päätellä paljon mitenkä juosta. Esimerkiksi maratonin voi juosta mielestäni 85 % teholla maksimisykkeestä kun vaan kunto on kohdallaan.

Link to comment
Share on other sites

Sykkeet tahtovat kohota ihan itsekseeen tuollaisen testitilanteen aiheuttamasta alkujännityksestä. Itse suorituksen aikana ne kyllä palautuvat ihan normaalitasolle. Käytännössä tämän havaitsin itse eilen.

Esimerkiksi maratonin voi juosta mielestäni 85 % teholla maksimisykkeestä kun vaan kunto on kohdallaan.

Omat havaintoni tukevat myös tuota varsinkin kun nyt nuo kynnyssykkeet ovat selvillä, niin moni ennen mutuun perustuva juttu on saanut vahvistuksen.

Link to comment
Share on other sites

Sykkeet tahtovat kohota ihan itsekseeen tuollaisen testitilanteen aiheuttamasta alkujännityksestä. Itse suorituksen aikana ne kyllä palautuvat ihan normaalitasolle. Käytännössä tämän havaitsin itse eilen.

Joopa. Huomasin testin alkua odotellessa, että seistessäkin syke oli koholla, joka varmaan johtui juuri ensikertalaisen jännittämisestä. Tuo jännityksen aiheuttama nousu varmastikin tosiaan tasaantuu kun oikeaa kuormaa alkaa tulla, mutta se ei selitä sitä miksi testissä sykkeet olivat selkeästi korkeammalla kuin vastaavalla vauhdilla lenkillä. Vai onko kyse niin eri asioista että vauhteja ei pidä lähteä suoraan vertailemaan?

Maratoni pitäisi siis pystyä juoksemaan 85% teholla maksimista - minun tapauksessani sykkeellä 165-168) - "kun vaan kunto on kohdallaan". Tästä päästäänkin siihen, että nykykunnolla ei kävisi mielessä lähteä tuolla syketasolla maratonille, tuskin edes puolikkaalle. Jos tuolla vauhdilla jaksaisi maran läpi, niin tavoiteaikaahan pitäisi rukata puoli tuntia alaspäin...

En ole tuollaisilla tehoilla tehnyt mitään lenkkejä ja PK-lenkit ovat menneet tähän asti tasolla 142-148 - nyt testin jälkeen olen pistänyt vähän lisää vauhtia. Liekö vika vielä vaatimattomassa peruskuntopohjassa (=lisää vaan PK-lenkkejä) vai siinä, että vauhdikkaita lenkkejä on ollut hyvin vähän ja nekin max 8 km (=lisää vauhdikkaampia lenkkejä, että tottuu vauhtiin)? Treeni on ollut siis lähinnä tasavauhtisia PK-lenkkejä ja silloin tällöin joku lenkki 10-15 korkeammalla sykkeellä. Jos mukaan ottaa 800 m vetoja, niin mille tasolle syke pitäisi vedoissa nostaa?

Link to comment
Share on other sites

Jos siis vertaan lenkkien keskiarvosykkeitä ja testissä vastaavilla vauhdeilla olleita sykkeitä, niin eroa on 20 yksikköä! Mistä noin iso ero voi johtua? Onkohan ensimmäiseen testikertaan tullut "kisalisää" pienen jännittämisen takia...?

Voisiko sillä olla tekemistä asian kanssa, että ennen testiä joiduin pitämään lenkeissä parin kolmen viikon tauon (penikkatauti) ja kävin ennen testi kolmena peräkkäisenä päivänä lenkillä. Jo noilla lenkeillä tuntui, että sykkeet nousee kummallisen helposti. Leposyke, joka normaalisti on 54-55, tuntui testiviikolla olevan väkisin 65-67 eli selkeästi koholla. Nyt leposyke on ollut taas normaaleissa lukemissa.

Ihan ansiokkaasti vastasit jo omiin kysymyksiisi. Testitilanne voi tuoda mukanaan muutaman sykkeen nousun ja putket suussa vieläkin enemmän. Iso merkitys on myös tuolla lepojaksolla, joka aiheuttaa niin ikään sykkeen nousua tauon jälkeisillä lenkeillä. Mulla riittää jo alle viikon lepo huomaamaan, että samalla vauhdilla sykkeet ovat korkeammat, puhumattakaan 2-3 viikosta, jolloin sykkeet ovat kuin eri miehellä.

Tulosten tulkinta sen sijaan on aika hankalaa. Vaikka tiedetään, että sykkeet olivat koholla 20 pykälää, ei voida olla varmoja miten se vaikutti mittauksesta saatuihin kynnyksiin. Pysyivätkö ne samoina, nousivat myös sen 20 pykälää vai jotain siltä väliltä. Oman kokemuksen mukaan jotain siltä väliltä. Kynnykset eivät mielestäni pomppaa 20 pykälää, vaikka syke olisi syystä tai toisesta koholla. Kynnykset saattavat hieman nousta, mutta en lähde tätä hihavakiota arvailemaan.

Vauhdeista päättelykin on hiukan ongelmallista, sillä testiolosuhteet ovat testilosuhteet ja lenkillä ei koskaan päästä siihen. Puhumattakaan talviolosuhteista, jolloin samalla rasitustasolla vauhti on merkittävästi hiljaisempaa. Tässä tapauksessa vauhdit lienevät kuitenkin parempi mittari kuin sykkeet, mutta absoluuttista arvoa ei niidenkään avulla laskemalla saada.

Jokainen voi varmasti arvioida annettujen tietojen pohjalta sun sykerajat. Eri asia on tietenkin se kuinka oikeat ne sitten ovat. Oma villi arvaukseni olisi aerk 150 (+/-5) ja anaerk 163 (+/-5).

Link to comment
Share on other sites

En ole tuollaisilla tehoilla tehnyt mitään lenkkejä ja PK-lenkit ovat menneet tähän asti tasolla 142-148 - nyt testin jälkeen olen pistänyt vähän lisää vauhtia. Liekö vika vielä vaatimattomassa peruskuntopohjassa (=lisää vaan PK-lenkkejä) vai siinä, että vauhdikkaita lenkkejä on ollut hyvin vähän ja nekin max 8 km (=lisää vauhdikkaampia lenkkejä, että tottuu vauhtiin)? Treeni on ollut siis lähinnä tasavauhtisia PK-lenkkejä ja silloin tällöin joku lenkki 10-15 korkeammalla sykkeellä. Jos mukaan ottaa 800 m vetoja, niin mille tasolle syke pitäisi vedoissa nostaa?

Vetoharjoittelussa ei kannata juurikaan ylittää ns. anaerobistakynnystä. Vedot kannattaa tehdä nousujohteisesti rennonkovalla rytmillä.3-10 kpl kerrallaan riippuen vedon pituudesta. Palautus voisi olla 2-3 minuuttia kevyttä kävelyä. Palautus kannattaa olla kuitenkin sen verran pitkä, että syke putoaa alle 120.

Link to comment
Share on other sites

Sen verran haluan lisätä, että jos juostaa lyhyitä vetoja niin syke ei kerro välttämättä sitä mille tasolle maitohappoarvot nousevat. Maitohapot ei saisi ylittää 4 millimoolia. Jos taas haluaa selvittää millä vauhdilla esim 1000 m vedoissa 4 millimoolia ylittyy niin silloin kannattaa käydä testauttamassa se arvo jossakin urheiluopistoilla tai kuntoasemalla.

Link to comment
Share on other sites

Testitulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Olen nähnyt kuinka kahden eri testipaikan tulokset ovat vaihdelleet viikonsisällä kynnysarvoissa toistakymmentä pykälää. Testien arvo pilennee siinä että jos se totetutetaan samoissa olosuhteissa uudestaan voidaan sitä verrata edelliseen lähinnä kunnon kehityksen osalta. Kehon kuuntelu lienee paras ja helpoin keino optimaalisen vauhdin saamiseksi.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy