Jump to content
Juoksufoorumi.fi



Ruokavalion merkitys kestävyysjuoksussa?


Sani

Recommended Posts

Suo anteeksi Käpy. En tiedä mitä pidät terveellisenä. Leimasin sut automaattisesti tiettyyn ryhmään. Olen pahoillani kömmähdyksestä.

Niinpä. Se on niin helppo leimata toisia tietämättä, mitä he oikeasti tekevät. Itsekin ehkä leimaan kaikenmaailman diettiläiset tietämättä asioista tarpeeksi. Mutta kyllä nämä diettiläisetkin leimaavat äkkiä tavallisen kotiruoan syöjät.

Muistan kun itse hurahdin nuorena ja ehdottomana kasvisruokailuun, tuntui, että oli pakko paasata kaikille heidän epäterveellisestä ruokailusta. Oli sellainen tunne, että minun on pakko osoittaa, kuinka hyvin olen oivaltanut tämän asian ja kuinka tyhmiä muut ovat kun eivät tajua samaa. Oikein uhosin, että kyllä te sitten huomaatte kun olette huonossa kunnossa ja minä tyttö se porskutan maailman loppuun asti.

No jaa, nyt olen vanhempi ja ei ole enää niin tarvetta huolehtia toisten asioista. Ja kasvissyöjäkään en enää ole. Eihän se tapa jäänyt kun en ollut sisäistänyt asian ideaa vaan siinä oli sitä hurmoshenkisyyttä, mitä uuden idean löytämisessä yleensä on.

Niin ja itse en pidä pitkää elämää itseisarvona. Parempi, että kuolee ennen kuin vintti pimenee. Ei sekään ole mukava tulevaisuuden kuva, että jaksaa köpötellä vuosikausia, vaikka ei tajua elämästä mitään.

Mutta toisaalta, eihän maratonin juoksemistakaan pidetä terveellisenä harrastuksena. Että onko siinäkään järkeä. Sillekin reissulle aina joku kuolee, vaikka kuinka olisi hommansa hoitanut hyvin.

Link to post
Share on other sites
  • Replies 158
  • Created
  • Last Reply

Suo anteeksi Käpy. En tiedä mitä pidät terveellisenä. Leimasin sut automaattisesti tiettyyn ryhmään. Olen pahoillani kömmähdyksestä.

No hard feelings. Emmehän me kuitenkaan elä syödäksemme, vaan mieluummin syömme elääksemme...ja juostaksemme :).

Aihe on joka tapauksessa tärkeä, niinkuin näkee molemmista käynnissä olevista vilkkaista ketjuista.

Link to post
Share on other sites

Mitenkähän on, olenko ymmärtänyt palautumisasian täysin väärin; ainakin tuolla vilkkaassa vähähh-ketjussa puhutaan, että hh:ia pitäisi ottaa palautumiseen, mutta minä olen kuitenkin ymmärtänyt, että suorituksen jälkeen kannattaa nauttia proteiinipitoista sapuskaa, jotta lihasten palautuminen alkaisi optimaalisesti.

Muutenkin olen jostain oppinut, että liikkujan ja urheilijan kannattaisi hieman lisätä proteiinin määrää ravinnossa, koska lihakset tarvitsevat sitä rakennusaineeksi. Itellä ainakin on semmonen kokemus, että jos ruokavaliossa on lähes pääasiassa hh-pitoista sapuskaa, se lihottaa ja turvottaa ja tekee mieli koko ajan sokeria jos jossain muodossa. Mutta reippaammin proteiinipitoinen (enkä nyt puhu mistään Atkinsin hh:ttomasta itsaridieetistä, ainakaan mulle se ei sopinut; ketoosi oli ihan kamala olotila, hyvä etten katolta hypännyt!) sapuska pitää nälän poissa kauemmin ja sopii liikkujalle.

Olenkohan ihan metikössä näine luuloineni?

Käytännössä kyllä nykyään syön aikalailla mitä vaan; olen lakto-ovopescivegetaari (muistaakseni tämä oli oikea termi..;)) eli syön kasvien kanssa jopa kalaakin, mutten enää lehmiä ja sikoja ja muita jaloilla kulkijoita.

Link to post
Share on other sites

Kestävyysharjoituksesta palautumiseen kannattaa ottaa nimenomaan juomaa (~0.5 l), jossa on hiilihydraatteja ja proteiineja. Suhde noin 4/1. Voimaharjoituksen jälkeen hiilareita vähemmän ja protskuja enemmän.

Urheiluravitsemustieteilijä Olli Ilander kirjoitti että raskaan kestävyysharjoituksen jäkeen juotavassa palautumisjuomassa olisi hyvä olla hiilihydraatteja 60-75 g, ja proteiinia 15.

Valmiissa palautumisjuomissa on yleensä tuo suhde 2/1, eli 40 hiil. 20 prot.

Hiilihydraatit olisi lisäksi hyvä olla sekä nopeita että hitaita, jotta osa (nopeat) imeytyy saman tien, ja osa hitaita.

Ja jos ei muuta ole, niin ne hiilarit ovat tärkeämmät, eli mehua, limua tai mitä vaan. Kenttäolosuhteissa näin usein onkin.

Link to post
Share on other sites
  • 7 months later...

JuoksijaJannen viestit ovat aika uskomattomia. Samaan törmää aina tuon vähä hiililaripitoisen ruokavalion kanssa. Kovasti heitellää hatusta tollasia mutu tuntumia. Missä on se tieteellinen pohja sitten tuolle uskomukselle?( Mutta toisaalta tuntuu että kun ruokajuttuja lukee nii ei mitää varmuutta mistään ole. Itse luin juuri tuossa pari kuukautta sitten paljon juttuja koskien ruokavaliota. Esim tuollainen jenkki kirja Burn the fat, feed the muscle. Kirjassa ei kyllä hirveästi kehuttu tuota vhh ruokavaliota pitkällä juoksulla, mutta sanottii että jos haluaa hetkellisesti laihtua nii voi vetää tuollaisia vähemmän hiilihydraattia sisältäviä kausia jolloin pystyy tehokkaasti kyllä pudottamaan painoa.

Omasta mielestäni ihminen on kyllä sekasyöjä ja siksi olen ehdottomasti hiilihydraattien kannalla. Tuollaiset sokeri heilahtelut johtuvat varmasti suuremmalta osin siitä että syö epäsäännöllisesti (esim 2 ison ruokailun päivässä ja yhden välipalan), toisaalta mikäli syö karkkia sun muuta niin eihän se mikään ihme ole että sokerit lentää mite sattuu ;) Nyt tuon kirjan luettuani olen pyrkinyt tuohon noin 5 ruokailuun päivässä, tosin määrät ovat kyllä pieniä, mutta tuolta normaalia 1/3 proteiinia, hiilihydraattia, kasviksia. Tuollaistahan suomessakin valtion tutkimuslaitokset suosittelevat.

Lopetin itse tuossa 5kk sitten karkin sun muun makean syömisen, enkä ikinä ole tuntenut voivani paremmin. Nyt olen vähän kyllä juonut limua, mutta muuten linja on pitänyt. Kait se olisi parempi kuitenkin syödä noita hedelmiä kuin karkkeja.

Taidan itse kuulua sitten hiilihydraatti ystäviin, kun vertaa noihin pariin muuhun viestiin :)

-joonas

Link to post
Share on other sites

Onhan tämä jännä juttu.

Selvästi itseäni raamikkaampi velimies (selkeä endo-mesomorfi) saavutti

ihan uudenlaisen henkisen tilan kun tuomitsi itsensä hiilihydraattiallergikoksi.

Alkoi vetää Atkinsin dieettiä. Nyttemmin on veijari huomannut, ettei virta

ihan riitä kaikkeen ja pistelee iltapalalla hieman pitkää hiilaria että

palautuu yön aikana paremmin. Kuulemma nukuttaakin hyvin kun ottaa

hiilaria ennen unta - no tietysti.

Hän on sitä mieltä, että työssä jaksaminen ja yleinen vireys on ihan

uudella tasolla a.k.a. elämänlaatu parempi. Tämän siunauksen Hänelle

ilolla suon, enkä viisastele asiasta.

Itse (enemmän ektoihmisiä) huomaan sellaista, että nautin eniten

aamulla tyhjin vatsoin juoksemisesta. Jos on oikein pitkä lenkki, niin

otan sitten välipalaa myöhemmin - jostain syystä se hyvä fiilis säilyy

vaikka syökin jotain hiilaria, kunhan on käynnistellyt itsensä kaikessa

rauhassa.

Lounaalla saatan jättää hiilarit aika vähiin jos ei ole varaa esim. töitten

takia sipata. Toimii hyvin - ja iltasyöminen on hauskaa.

Eri asia silloin kun rypästelee: Silloin on muutenkin oltava huolellinen.

Maltettava hieroa jalat hyvin ja ottaa palautusta ihan nesteessäkin.

Olen kuitenkin pyrkinyt siihen, etten korvaisi kokonaisenergiantarpeesta

kovin suurta osaa proteiinilla. Olen ymmärtänyt ettei liian protskun

käsittelystä syntyvät kuonat ole kovin terveellisiä. Marjat ja kaikki rehut

käyttöön että antioksidantteja riittää.

Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoista keskustelua tuossa edellä. Muakin on ruvennut entistä enemmän kiinnostamaan nämä ravintoasiat.

Tuota Atkinsin diettiä en kyllä ymmärrä yhtään ja eihän sitä kestävyysurheilija voikaan noudattaa, just tuon jaksamisen takia. Tankit on äkkiä tyhjät, jos ei yhtään syö hiilihydraatteja.

Mua kiinnostais tämä juttu siltä kannalta, että miten tavallinen työssä käyvä vähän kuntoileva ihminen pystyy sitä (Atkinsia) noudattamaan? Jaksaako esim. keskiraskaassa työssä tms.? Tietääkö joku kokemuksesta?

Link to post
Share on other sites

Edelliseen kommenttina "eipä oo tullu kokeiltua". Eikä oikeestaan mitään muutakaan kun vaan fiiliksen mukaan syömistä. Enkä edes maratonharjoittelun aloitettuani tehny mitään tietoista ruokavalion suhteen. Työkin on suht raskasta ruumiillista. Aina on olut se periaate että perusterveellistä puhdasta kotiruokaa niin sitten on varaa syödä välillä pullaa tms. :vrolijk_26:

Ns. "punaista" lihaa on viime aikoina mennyt vähemmän, kanaa ja kalaa kyllä sekä soijaa. Nyt on hirveä kalan hinku ja sitä onkin pakastin puolillaan. (Tänään mantelikalaa...:party0021:) mulla ainakin hirmu hyvin kroppa kertoo mitä se tarvii, tulee noita "himotiloja" (?) johonkin tiettyyn ruokaan kunnes tietty tarve on tyydytetty.

Link to post
Share on other sites

Katos vaan, on vanhempi ketju nousut ylös.

Nyttemmin on tullut kokeiltua kaikenlaista, väitän että olen löytänyt hyvän tasapainon ravinnon suhteen kun olo on ollut hyvin energinen jo pitkään. Eihän tästä ravinnosta voi tehdä kun mutu-testiä, ei ole mitään muuta mittaria kuin oma olo kuinka on onnistunut ja sekin saattaa taas johtua kaikesta muusta.

Tässä on pääkohdat joita noudatan ravinnossa:

-Mahdollisimman vähän jalostettua ravintoa. Vältän ehdottomasti vähärasvaisia tuotteita + muita teollista. (ehkä tärkein näistä kaikista)

-Laadukkaita viljatuotteita pääasiassa, vähän leipää

-Sokeria hunajasta tai hedelmistä.

-Protskuja paljon (ja kasviksia jos muistaa ostaa...)

Mielenravintoa:

-Erittäin tummaa suklaata (+70%) joka päivä muutama pala

-Vihreää teetä

Kyllä edelleen luulen että hiilaritietoinen ruokavalio on hyvä valinta kelle vaan. Siis nimenomaan 'hiilaritietoinen', ei 'vähähiilihydraattinen'.

Link to post
Share on other sites

Eihän tästä ravinnosta voi tehdä kun mutu-testiä, ei ole mitään muuta mittaria kuin oma olo kuinka on onnistunut ja sekin saattaa taas johtua kaikesta muusta.

niinhän se varmaan on että tietyt periaatteet on yleispäteviä mutta jokaiselle löytyy se oma paras vaihtoehto joka ei välttämättä kaverille sovi.

Tuota teetähän (niin mustaa kuin vihreää) on kehuttu viime aikoina monissa yhteyksissä. Luinpa jostain että vihreän teen juojilla kestävyys olis paremmalla tasolla kuin niillä jotka ei juo.

Siis sitä teetä.

Link to post
Share on other sites

JuoksiJannen kanssa aika samoilla linjoilla, vaikka usein sortuilenkin sokereihin. Paitsi vähärasvaisia teollisia tuotteita, eli käytännössä 5% juustoa, raejuustoa ja rasvatonta maitoa, putoaa aika paljon. Näiden edellä mainittujen kohdalla en oikein tahdo uskoa teollisen alkuperän merkitsevän mitään ongelmaa.

Ei iske kyllä tuo lihamafiosojen touhu, vaikka en täysi kasvissyöjä olekkaan. Onhan se lähestulkoon varma juttu, että jo puissa asuessa oli ravintoympyrä meillä kädellisillä hyvin kasvis- ja hiilaripainotteinen.

Lihan ja läskin kanssa läträämisestä pitäis päästä kokonaan eroon, mutta heikko on luonne, ja samassa taloudessa kuuden lihansyöjän kanssa asun, joista neljä tosin nelijalkaisia.

Link to post
Share on other sites
  • 2 weeks later...

JuoksiJannen kanssa aika samoilla linjoilla, vaikka usein sortuilenkin sokereihin. Paitsi vähärasvaisia teollisia tuotteita, eli käytännössä 5% juustoa, raejuustoa ja rasvatonta maitoa, putoaa aika paljon. Näiden edellä mainittujen kohdalla en oikein tahdo uskoa teollisen alkuperän merkitsevän mitään ongelmaa.

Ei iske kyllä tuo lihamafiosojen touhu, vaikka en täysi kasvissyöjä olekkaan. Onhan se lähestulkoon varma juttu, että jo puissa asuessa oli ravintoympyrä meillä kädellisillä hyvin kasvis- ja hiilaripainotteinen.

Lihan ja läskin kanssa läträämisestä pitäis päästä kokonaan eroon, mutta heikko on luonne, ja samassa taloudessa kuuden lihansyöjän kanssa asun, joista neljä tosin nelijalkaisia.

Hieman samoilla linjoilla olin aiemmin kuin numeromies kunnes "keksin" tuossa vuosi sitten Atkinsin touhut ja pudotin vajaassa neljässä kuukaudessa 35 kiloa painoa. Tuo siis syömällä pääosin proteiineja ja valikoiden hiilareita. Olo oli mitä parhain ja virkein dieetin aikana. Ajattelin että tuollainen ruokavalio ei voi olla kovin terveellinen ja kävin labrakokeissa ja sielläkin kaikki arvot olivat parasta mitä minulla on ollut pitkään aikaan. En silti suosittele tuota painonpudotusmuotoa kenellekään koska se ei kaikille sovi. Aika moni tuttavani aloitti samalla linjalla tuloksistani innostuneena ja tulokset vaihtelivat heillä 5-30 kilon välillä. Osalle vain tuli dietistä niin huono olo että se oli lopetettava. Eli paras tapa pudottaa painoa on tietenkin se perinteinen vähäenerginen, minulle sattui vain sopimaan tuo edellä mainittu.

Juoksuharrastus ja vähähiilarinen ruokavalio sopivat yhteen. Paino sanalla harrastus. En usko että vähähiilarisella päästään yhtä hyviin tuloksiin kuin "normaalilla" ruokavaliolla mutta kyllä juokseminen ketoosissakin onnistuu! Minulle se tarkoitti lenkeillä n. 30-45 min käynnistysvaihetta. Ennen kropan käynnistymistä meno oli aika tahmeaa ja väsyttävää mutta kun kroppa käytti täysipainoisesti rasvoja hyväksi niin vauhti kasvoi ja väsymys katosi.

Tällä hetkellä harrastelen sellaisella hiilaritietoisella ruokavaliolla. Pyrin itsekin välttämään teollisia valmistuotteita mutta en ole siinä mitenkään fanaattinen. Sen Atkins ehkä jätti että en pelkää voita, juustoja, kermaa ym. koska tiedän että ne eivät minua lihota vaan "huonot hillarit" Minulla ei ole mitään tieteellisiä näyttöjä / tutkimuksia edellisen tueksi enkä ole koskaan pyrkinytkään todistelemaan Atkinsia hyväksi vaihtoehdoksi - minulle se on vain ollut siinä tilanteessa toimivin ratkaisu!

Link to post
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

  • Ketjua lukevat   0 members

    Ketjua ei tällä hetkellä lue kukaan jäsenistä




×
×
  • Luo uusi...

Important Information

Terms of Use ja Privacy Policy